Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kolme vuotta puhki

Kyllä otti viikonvaihteena pattiin maata kovassa flunssassa sohvalla, kun aurinko paistoi pilkkijäillä ja velipoika lähetti viestin kuhan hyvästä syönnistä Naantalin Kultarannan vesiltä. Olipa koukkuun tarttunut jopa yksi 40-senttinen. En enää edes muista, milloin olen itse viimeksi saanut niin pitkän hujopin.

Viime kuussa tuli täyteen kolme vuotta siitä, kun aloitin tämän blogin pidon.  Sen kunniaksi kokosin tähän oheen valokuvanäyttelyn matkan varrelta. Tein niin myös siksi, että minulla ei ole sairastelun vuoksi paljon kalajuttujakaan kerrottavana. Tai on minulla yksi, mutta siitä lisää myöhemmin.taimen1

 

 

laiturilta 2

rainer

Taivassalo9

Taivassalo 2

jäätää 2

silu

haukihaavissa

haukipolsiii

Pasityni

taimenhaavissa

krisse

ahevnanjumppaa

Blogin pidossa on ollut se hyvä puoli, että se on herättänyt taas kiinnostukseni valokuvaamista kohtaan. Nuorempana kuvasin jopa työkseni ollessani paikallislehdessä. Silloin jutut piti kuvittaa itse, ja loppuvaiheessa käytössä oli jopa huippuluokan järjestelmäkamera.

Turun Sanomiin siirryttyäni jouduin luonnollisesti jättämään kuvaamisen, koska maakuntalehdessä käytetään vain hyviä kuvia. Kuvaamista oli aika pitkään ikävä, mutta se meni ohi, kun digitalisoituminen vei makua koko hommasta.

Oi niitä aikoja, kun Rannikkoseudun pimiössä Lähteenmäen Lassin ja Kruskopfin Timon kanssa mustavalkokuvia vedostimme ja päivän päätteeksi huitaisimme kehitys- ja kiinnitysnesteet kurkusta alas. Vieläkin päästä heittää, niillä siis.

höyhen2

höyhen1

höyhen 3

taimen2

Tietopalvelu

Tietopalvelu

viehe 2

näkymä

jääavaparengas

En ole koskaan ollut mikään tekniikkanero ja siksi minua raivostuttaa nykyään se, että kompaktikamerani ei laukea täsmälleen silloin, kun painan nappia. Olen automatiikan onneton orja. En yhtään tykkää siitä, että vehkeet laukeaa milloin sattuu.

Saisin itsemääräämisoikeuteni taas varmaan takaisin ostamalla hienon järjestelmäkameran, mutta pelkään, että siitä lähtisi liikkeelle samanlainen varustelukierre, kuin kalastusvälineistön hankkimisesta aikoinaan lähti. Hetken kuluttua kamerat ja kalavehkeet eivät mahtuisi enää vanhaan veneeseen, minkä vuoksi seuraavaksi pitäisi ostaa isompi vene. Sen seurauksena olisi hankittava suurempi traileri ja sen edellyttämä suurempi vetoauto. Lopulta pitäisi varmaan etsiä myös uusi asunto ja mökki, kun vaimo potkaisisi pihalle moiseen touhuun kyllästyttyään.

Sellainen helikopterikamera voisi tosin olla kiva, koska siihen voisi varmaan asentaa myös Stinger-ohjuksia, joilla voisi muina miehinä posautella samoille apajille eksyviä muita kalaveneitä.

hauen pyrtstö

haukijuroo

 

krissekatitiina

Likat

 

siikahohtaa

pörhöahven

Ari ja Olli

sateenkaari

ari ja jukka

auringonlasku

 

Pysyn kuitenkin taskuun mahtuvassa kompaktikamerassa, koska sitä on helpompi suojella merivedeltä ja roiskeilta. Jos se sattuu taas lentämään mereen kymppikiloisen taimenen pyrstön sivalluksesta,  silloin ei harmita niin paljon kuin jos mereen olisi muljahtanut usean tonnin järjestelmäkamera.

Harmin paikka, ettei siitä kymppikiloisesta taimenesta jäänyt minkäänlaista kuvatodistetta. Tai on se meren pohjassa. Ken ei usko, menköön katsomaan. Siinä se on rakkoleväpesän vieressä. Siinä vasemmalla. Sadassaviidessä metrissä.  Saven alla.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ poikkeavaa norjalaishiihtäjää harmitti kun ei saanut Lahdessa suomalaista niskasta.

Yksi vastaus artikkeliin “Kolme vuotta puhki”

  1. Tarkka

    27.11.2015 – Uuden kalastusasetuksen mukaan kuhan alamitta on ensi vuodesta alkaen 42 senttimetriä.
    Blogisti kertoo: ”Olipa koukkuun tarttunut jopa yksi 40-senttinen. En enää edes muista, milloin olen itse viimeksi saanut niin pitkän hujopin.”
    Kannattaa pitää uudet mitat mielessä ja palauttaa alamittaiset kasvamaan.


Vastaa