Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Ravut uhkaavat siianonkijoita?

Ruissalon rannoilta on kuulunut siianonkijoiden kannalta hätkähdyttäviä uutisia. Airiston-Velkuan kalastusalueen kalataloussuunnittelija ja kalastuksenvalvoja Timo Saarinen on kuullut viime vuodesta lähtien siianonkijoilta, että joku käy napsimassa koukussa syöttinä olevia matoja poikki onkijan huomaamatta. Epäilyt ovat kääntyneet liejutaskurapuihin, jotka ovat lisääntyneet nopeasti.

Toki matoja käyvät mutustelemassa muutkin kalat, kuten ahvenet ja särjet, mutta ne ilmestyvät apajille vasta siinä vaiheessa, kun siian ongintasesonki päättyy yleensä äitienpäivän jälkeen vesien alettua talven jäljiltä lämmitä. Ahventen ja särkien vierailun yleensä huomaa vavan pään jumputuksesta.

Itse asiassa sesonki päättyy pitkälti juuri siksi, että ahvenet ja särjet sen läsnäolollaan katkaisevat.

Turun yliopiston rapututkija Tiia Forsström pitää hyvin mahdollisena, että madon syöjä saattaa hyvinkin olla liejutaskurapu. Hän on kuullut, että onkijat ovat saaneet saaliiksi syötissä roikkuneita liejutaskurapuja.

Liejutaskurapu kykenee lisääntymään neljä kertaa vuodessa, tosin Suomessa vain kahdesti vuodessa. Naaras voi kantaa yhdellä kertaa jopa 5000 munaa. (Kuva TS/Juha Paju)

Liejutaskuravun ravinnonkäyttöä on tutkittu hieman. Tähän asti tutkimukset ovat rajoittuneet simpukoihin ja muihin selkärangattomiin.
Tutkimuksissa on saatu selville, että liejutaskuravut käyttävät ravinnokseen muun muassa leväsiiroja, katkoja, leväkotiloita, sinisimpukoita ja liejusimpukoita.

Saarinen on huolissaan jo työnsäkin puolesta siitä, syövätkö liejutaskuravut myös kalojen mätiä meren pohjalta. Forsströmin mukaan vielä ei tiedetä, syövätkö liejutaskuravut kalojen mätiä. Tämä on kuitenkin aihe, jota tulevaisuudessa varmasti tutkitaan.

Parin sentin mittainen liejutaskurapuhan on ensi kerran Naantalista vuonna 2009 tavattu vieraslaji, joka Forsströmin tutkimuksen mukaan hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä.

Nyrkkisääntö on, että siian ongintasesonki kestää jäiden lähdöstä äitienpäivään, mutta voi niitä saada jo ennen jäiden tuloakin, kuten tämäkin sintti osoitti.

Samalla herää kysymys siitä, alkaako toinen nopeasti lisääntyvä vieraslaji mustatäplätokko haitata siianongintaa.

Ainakaan minä en ole vielä saanut yhtään mustatäplätokkoa siikanonkeeni, vaikka niitä viime kesänä saatiin onkikisoissakin pilvin pimein Naantalin vesiltä. Minä toisaalta ongin pääasiassa Korppoon suunnalla, kun mustatäplätokko on lisääntynyt voimallisesti vasta Saaristomeren sisävesien satamien liepeillä.

Vieraslaji mustatäplätokko löydettiin ensimmäisen kerran Kaarinasta vuonna 2005. (Kuva: TS/Marttiina Sairanen)

Kaikkea kummaa meressä tapahtuu, mitä ihmettelimme yhdessä Saarisen Timon kanssa. Airiston-Velkuan kalastusalue on käyttänyt jo kymmenkunta vuotta meressä kasvatettuja siikoja istutuksissa, mikä on ainutlaatuista ainakin Saaristoimerellä.
Yleensä istutettavat siiat tuodaan mereen muualta makeiden vesien kasvattamoista.

Ensimmäisinä viitenä vuotena Airiston-Velkuan kalastusalueen kasvatus onnistui hyvin ja istuttamaan päästiin 50 000 – 130 000 poikasta vuodessa, mutta viimeiset viisi vuotta jokin on mennyt pieleen: istukkaiden määrä on jäänyt 5000:een.

– Onkohan meren tilassa tapahtunut jotain ihmeellistä, kun eihän tätä voi hylkeiden ja merimetsojen syyksi panna. Rehutkin ovat parantuneet, äimisteli Saarinen.

Äimistelemistä riitti siinäkin, miten heikko kalavuosi viime vuosi monien lähteiden mukaan oli.

– Ammattikalastajienkin mukaan viime syksy oli kaikkien aikojen huonoin. Myös suuri kaloja ostava tukkuri kertoi, ettei saatavana ollut sen paremmin kuhaa kuin ahventakaan. Onhan se hirvittävää, että marketeissa myydään virolaista kuhaa, päivitteli Saarinen.

Myös vapaa-ajan kalastaja on havainnut muutokset saaliissaan. Ensin Korppoosta hävisivät kampelat, sitten ahvenet ja viime vuonna siiatkin harvenivat.

Pitänee siirtyä onkimaan mustatäplätokkoja. Ne ovat kuulemma hyviä ruokakaloja. Liejutaskurapujakin voisin alkaa muuten pyytää, mutta kun eihän niistä rapujuhlissa olisi muuta iloa kuin se, että snapseja voisi niiden pienen koon ansiosta nauttia tiuhempaan tahtiin. Mutta kuka sellaista nyt haluaisi, kun suruksi sekin ilo kääntyisi.

Pilkkikausikin on sitten näköjään näillä seuduilla avattu. Maanantaina töihin tullessani näin ensimmäisen pilkkihenkilön Turun Pohjoissalmessa Jalostajan edessä ja tänään heitä oli jo useampia. Littoistenjärvelläkin luisteltiin jo viikonvaihteessa, kuten Turun Sanomat tänään kertoi.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ presidenttiehdokas Paavo Väyrysen mielestä hän on ainoa vaihtoehto, jolla on mukiinmenevä vaimo.

Vastaa