Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Turskan comeback

Trumpin ja Putinin Suomen vierailuille annan piupaut, koska minun elämääni eniten järisyttänyt kesän uutinen oli tuore tutkimustulos, jonka mukaan Saaristomeri on nyt hapettomampi kuin kertaakaan aiemmin 1 500 vuoteen. Tutkijat pitävät tilannetta ennennäkemättömän vakavana.

Happivaje johtaa merenpohjan eliöstön yksipuolistumiseen ja jopa katoamiseen. Välillisesti happivaje heikentää kalakantoja ja lisää sinileväkukintojen esiintymistodennäköisyyttä vaikuttaen negatiivisesti myös rannikkoalueiden virkistyskäyttöön.

Kalakannoista puheen ollen: Voi siis olla, että merimetsojen ja hylkeiden lisäksi meidän pitäisi alkaa ampua itseämme. Suurin syy happivajeen kasvuun on nimittäin ollut ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus.
Siksi lopetinkin ensitöikseni tänä kesänä uimisen lähes kokonaan, koska ruumistani irtoaa kaikenlaista kuonaa ja moskaa meren saasteeksi.

Olen jo vuosikausia pyrkinyt sijoittamaan lomani alkukesään, koska juuri heinäkuussa sinilevät saapuvat masentamaan mielen ja kalatkin tuntuvat silloin lomailevan. Onneksi lomani loppui juuri kun helteet ja levät hyökkäsivät säälimättä kimppuuni. Kuin kirkkaalta taivaalta.

Ensin meressä hillui ennen näkemätön määrä irtonaista rakkolevää…
…nyt siellä lilluu kaikennäköistä ikävämpää levää. (Kuvat: Jukka Vehmanen)

 

Tiedä sitten liittyvätkö kesälomallani tekemät havainnot jotenkin happivajeeseen, mutta enpä ole moisia näkyjä ennen merellä nähnyt. Jo alkukesästä Korppoon vesillä lipui huikeita määriä pohjasta irronneita rakkoleviä. Saman, mittakaavassaan epätavallisen havainnon oli tehnyt töikseen merellä liikkuva kalastusopas Vesa Liukkonen Kustavin ja Iniön suunnalla.

Ilahduttavaa on se, että Korppoossa rakkolevä näytti nyt suhteellisen terveeltä ja puhtaalta, toisin kuin viime vuonna.

Kesän edetessä irtonaisen rakkolevän määrä on vähentynyt, mutta sen korvasi muu pohjamönjä eli lähinnä rihmalevä, jota sitäkin lilluu nyt meressä poikkeuksellisen paljon.

Voihan näihin ilmiöihin vaikuttaa myös se, että talvi jääkansineen kesti nyt melko pitkään verrattuna viime vuosiin. Vai voiko?

Varsinkin pinnan rihmaleväkasat saivat aikaan sen, että virvelöinti oli monessa paikassa hyvin hankalaa, kun mönjää tarttui tämän tästä siimaan tai vieheeseen. Kun vielä aurinkoiset säät ja pohjoisen puoleiset tuulet häiritsivät ikävästi kalastamista, en poikennut merelle virveli kourassa kuin muutamia kertoja.

Vieheiden päässä roikkui yleensä ihan muuta kuin kalaa.
Jouduin tyytymään tällaiseenkin saaliiseen…
…kun taas vaimoni nosti haukia kaksin käsin.

Verkkokalastuksenkin lopetimme kesken kaiken lähes tyystin, kun ahvenet loistivat edelleen poissaolollaan.  Ahvenkatohan sai huomiota oikein Ylen A-studiossakin. Eivät raitapaidat silti tyystin loppu ole, sillä ainakin kirjailija Kjell Westö kertoi minulle saaneensa hyviä ahvensaaliita verkolla uudelta Nauvon mökiltään.

Omalta osaltani minulla ei siis ole valitettavasti taaskaan kerrottavana iloisia kalauutisia ja siksi turvaudun Leppäsen Tomin kokemuksiin. Hän sai nimittäin Kemiöstä verkoilla kahdessa päivässä kolme turskaa, mikä kielinee siitä, että turska saattaa todellakin olla tekemässä comebackin. Saa nähdä ehtiikö ennen Cheekiä.

KALAUKKELI ON KUULLUT jalkapallofanin valitelleen: ”Jouduin siirtymään kesken MM-kisojen jaloviinaan kun Uruguayn poika Edinson joi Cavani.

Vastaa