Hyvä tietää

HYVÄ TIETÄÄ | Jonna Lankinen |

Maatuska vai tiimalasivartalo – muistisääntöjä merimerkeille

Vuosia sitten tähystelin apukipparin paikalta sumuiselle merelle ja ihmettelin, millä ihmeellä muistaisin, kumpi keltamustista reimareista onkaan pohjoismerkki ja kumpi etelämerkki.
 
Silloin kipparina toiminut kaveri paljasti minulle itse käyttämänsä muistisäännöt sillä evästyksellä, että ne opittuani en enää koskaan unohtaisi, mikä merkki on kyseessä.
No tiedä häntä, mutta muistisäännöt ainakin jäivät mieleen.
 
Länsimerkki vasemmalla, itämerkki oikealla.
Länsi- ja itämerkillä on naiselliset muistisäännöt:
 
Lännessä naisilla on tiimalasivartalot, idässä taas on paksuja maatuskoja.
 
Ja toden totta: merikartasta katsottuna länsimerkin päälle on pystytetty kaksi mustaa kartiota kärjet vastakkain. Tiimalasivertaus on yhdellä katseella perusteltu.
 
Samalla lailla itämerkin kaksi kartiota on asetettu leveät puolet vastakkain, joka antaa maatuskamaisen vaikutelman.
 
Merellä pitää kuitenkin luottaa yleensä pelkän reimarin väritykseen. Sama muistisääntö pätee silti sielläkin, sillä keltaisella länsimerkillä on paksu, musta vyö.
Se voisi hyvinkin kuvastaa kapeaa uumaa, ainakin jos mielikuvitustaan käyttää. Mahan kohdalla on pelkkä varjo vain, ikään kuin joku olisi siitä puristanut.
 
Vastaavasti taas mustalla itämerkillä on keltainen keskiosa, siis hieman pulleampi maha. Samanlainen masu on eri kokoisten, puisten hahmojen muodostamalla maatuska-nukellakin.
 
pohjoisetela
Entäpäs pohjois- ja etelämerkki? Niiden muistisäännöt liittyvät valoon ja pimeään.
Ilman kartioita merkit on helppo tunnistaa merellä muistisäännön avulla:
 
Etelän aurinko paistaa ylhäällä taivaalla, pohjoisessa on pimeää.
 
Keltamustaan värimaailmaan vertaus valosta ja pimeästä sopii mainiosti. Etelämerkki on ylhäältä keltainen ja kuvastaa auringon porottelua ylhäällä taivaalla. Pohjoismerkin taivas taas on pimeä ja pikimusta.
 
Kun merkkien päälle asetetaan kartiot, muistisäännöt muuttuvat hieman.
 
Pohjoismerkin päälle on asetettu kaksi kartiota päällekkäin, molemmissa terävä kärki ylöspäin. Kärjet ovat kuin nuolet, jotka ylös osoittaessaan osoittavat tietenkin pohjoiseen.
Mutta tähänkin olen kuullut toisenlaisen muistisäännön:
 
Pohjoisessa palellaan hattu päässä.
 
Etelämerkin kartioiden kärjet osoittavat alaspäin, siis kohti etelää. Jos se ei kelpaa muistisäännöksi, tällainenkin on:
 
Etelässä hienostellaan viinilasit kädessä.
 
vasenoikeakari
Myös vasenta ja oikeaa kulkusuuntaa osoittavat lateraalimerkit ovat saaneet omat muistisääntönsä.
 
Niissä mennään politiikan puolelle, sillä punainenhan on selvästi vasen. Toki siitä sitten tyhmempikin muistaa, että:
 

jos punainen on vasen, niin vihreän on pakko olla oikea.

 
Nämä muistisäännöt eivät tee kenestäkään vielä veneilijää.
 
Tärkeämpää kuin ilmansuunta on väylän nimelliskulkusuunta, jonka mukaan väylällä sitten oikeasti ajetaan.
 
Niinpä merikarttojen ja -merkkien lukutaito kannattaa hankkia, ennen kuin suuntaa merelle haahuilemaan pelkkien muistisääntöjen tukemana.
 
 
Oletko kuullut merimerkeille toisenlaisia muistisääntöjä?
 

Vastaa