Hyvä tietää

HYVÄ TIETÄÄ | Jonna Lankinen |

Paraisten kirjastoissa paljon meri- ja saaristokirjoja

Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kirjastoissa on aina kysyntää meri- ja saaristoaiheisille kirjoille. Suurimmassa huudossa ovat silti ruotsinkieliset uutuusdekkarit.
 
 
 
Kun alkaa kirjoittaa juttua Paraisten kirjastoista, niin yksi asia pompahtaa heti silmille: Korppoon huimat lainamäärät.
 
Kirjastoa tunnutaan käyttävän Korppoossa todella aktiivisesti.
 
Yksi korppoolainen lainaa joka vuosi kirjastosta keskimäärin noin 23 kirjaa, lehteä tai elokuvaa. Suuri määrä ylittää kaikkien muiden Paraisten kirjastojen kokonaislainausluvut.
 
Määrä on jopa niin suuri, että se jättää taakseen Varsinais-Suomen viralliset huippuluvut eli Raision 22:n ja Salon 21,6:n lainamäärät.
 
Keskimäärin suomalaiset lainasivat viime vuonna kirjastosta 16,4 teosta per asukas. Tämän keskimääräisen luvun alle jää myös Paraisten kaupungin virallinen luku, joka oli kirjastot.fi -tietokannan mukaan viime vuonna 12 lainausta per asukas.

”Aukioloajat ovat poikkeukselliset”

Osasyynsä Korppoon huimille lainausmäärille on se, että kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa päiväkodin ja koulun kanssa.
 
– Korppoon kirjaston aukioloajat ovat poikkeukselliset. Olemme avoinna neljänä päivänä viikossa silloin kuin koulutkin. Kahtena aamuna viikossa avaamme ovet jo kello 8.30 koulukyytiläisille, kertoo Korppoon kirjastonhoitaja Monika Holmén.
 
Holmén sanoo, että pelkkä sijainti lasten ja nuorten läheisyydessä ei kuitenkaan ole ainoa selittävä tekijä suosiolle.
 
– Kyllä tämä on pitkäjänteistä työtä, kokoelmien kehittämistä ja ihmisten palvelua. Ei siinä mitään taikakonsteja ole ollut.
 
– Lisäksi tämä kirjasto on ainoa kunnallinen kulttuurilaitos tällä saarella, Holmén sanoo.

Neljä laatikkoa lainattavia kirjoja

Nauvossa, Houtskarissa ja Iniössä kirjastotyötä hoidetaan saaristoisuuden vuoksi luovasti.
 
Aiemmin Paraisilla kiertäneen kirjastoveneen toiminta lakkautettiin kustannussyistä vuonna 2013.
 
Merellisistä lainauspalveluista ei ole kokonaan tarvinnut luopua, sillä monilla reiteillä yhteysaluksissa on kirjalaatikoita, jotka tarjoavat helpotusta sekä aikuisten että lasten lukunälkään.
 
– Iniön laivakirjasto toimii vain talvisin ja perustuu luottamukseen. Yhteysalus Satavalla on neljä laatikkoa kirjoja, joita ulommilla saarilla asuvat iniöläiset voivat lainata, kertoo Iniön kirjastonhoitaja Eva Lettinen.
 
– Vaihdan kirjoja muutaman kuukauden välein ja uutuudet kiertävät aina laivakirjaston kautta.
 
– Ajatuksena on, että myös ulkosaaristolaisilla on mahdollisuus kirjastopalveluihin ja uuden kirjallisuuden seuraamiseen. Palvelu on erittäin suosittu ja kiitelty.
 
Myös Nauvossa ja Houtskarissa yhteysaluksilta voi lainata kirjoja.
 
– Lainaus hoidetaan kirjoittamalla kirjan numero ja oma nimi käsin lappuun. Tämä toimii hyvin, ja esimerkiksi täällä minun alueellani on viiden vuoden aikana kadonnut vain yksi tai kaksi kirjaa, mainitsee Nauvon kirjastonhoitaja Eva Myrberg.

Uutuuksien perään kysellään heti

Saaristossa luetaan samoja kirjoja kuin mantereella ja kaupungeissakin.
Suosittuja ovat etenkin ruotsinkieliset uutuuskirjat, joiden ilmestymistä markkinoille seurataan tarkoin.
 
– Ruotsin televisio näkyy täällä, ja sieltä tulee hyviä kirjaohjelmia. Kun ohjelmassa esitellään jokin uutuuskirja, osataan sen perään kysellä heti, Houtskarin kirjastonhoitaja Monica Keinonen kertoo.
 
Uutuuskirjojen lisäksi kestosuosiossa ovat erilaiset meri- ja saaristoaiheiset kirjat.
 
– Yritän hankkia tänne kaikki ne kirjat, jotka koskevat saaristoa, laivaliikennettä, luotsien elämää ja majakoita. Ne ovat hirveän suosittuja, sanoo Korppoon Monika Holmén.
 
Meriaiheisten kirjojen suosion vahvistaa myös Paraisten kirjastopäällikkö Karolina Zilliacus.
 
– Niitä kysellään ja lainataan ahkerasti. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme niitä aina myös hankkimaan.
 
– Jokaisessa kirjastossamme on myös kotiseutuosasto, josta löytyy kotiseutuaineistoa.
 
Paraisten pääkirjaston kotiseututarjonta lisääntyy lähitulevaisuudessa 50:llä lainattavalla dvd-levyllä.
 
Ne sisältävät pääosin viime vuosituhannen lopussa toimineen paikallistelevisio Par-tv:n ohjelmistopoimintoja vuosien varrelta.

”Jonomme ovat lyhyempiä kuin Turussa”

Kaksi kertaa viikossa kirjastojen välillä kulkee auto, joka kuljettaa kirjoja kirjastosta toiseen.
 
Kirjojen kierrätys kunnanosien välillä on suosittua ja sillä tavalla uutuuskirjoihin voi päästä käsiksi vielä nykyistäkin nopeammin.
 
– Meidän jonomme ovat muutoinkin lyhyempiä kuin vaikka Turussa. Kesävieraatkin ovat täällä yleensä hyvin tyytyväisiä kirjastoon, Myrberg kehuu.
 
Monille vapaa-ajan asukkaille Paraisten kirjastot ovatkin kullanarvoisia lomatekemisen lähteitä. Ruotsia osaaville kirjatarjonta on usein omaa kotikirjastoa laajempi.
 
Paraisten kaikissa kirjastoissa kirjojen pääkieli on ruotsi. Ruotsinkielisten kirjojen osuus kasvaa syvemmälle saaristoon mentäessä ja esimerkiksi Houtskarissa jo 90 prosenttia kirjoista on ruotsiksi.
 
Poikkeuksena on ulkosaariston Utö, jossa 90 prosenttia lainoista on suomenkielisiä.
– Talvisin täällä asuu lähinnä suomenkielisiä uudismuuttajia, perustelee Utön kirjastonhoitaja Susanna Sjöman.
 
Pieni tilastopiikki näkyy Nauvon kirjastossa, jossa on edelleen muutamia arabiankielisiä lastenkirjoja lähinnä viime talvena toimineen vastaanottokeskuksen jäljiltä.
 

Paraisten pääkirjastossa olevia kirjoja voi tilata myös muihin Paraisten kirjastoihin. Auto kulkee kirjastojen väliä kahdesti viikossa.
Paraisten pääkirjastossa olevia kirjoja voi tilata myös muihin Paraisten kirjastoihin. Auto kulkee kirjastojen väliä kahdesti viikossa.

 
 

Kirjavinkkejä Paraisten kirjastoista:

 
Nauvon kirjaston Eva Myrberg:
Peter Sandström: Laudatur (S&S, 2016)
”Hän on erikoinen, hän on hauska. Jotenkin lakooninen. Minä jopa nauroin ääneen, se on harvinaista, kun luen.”
 
 
 
Korppoon kirjaston Monika Holmén:
Kalle Kniivilä: Neuvostomaan lapset. Baltian venäläiset. (Into, 2016)
”Olen kiinnostunut maailmasta, ja Kniivilä kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta. Mekin olemme vähän puristuksissa täällä Euroopassa.”
 
 
 
Korppoon kirjaston Henrika Eklund:
Anders Hansen: Hjärnstark (Fitnessförlaget, 2016)
”Jos pitää valita vain yksi kirja, jota suositella, sitten se on tämä. Ylilääkäri Anders Hansen kertoo, miten liikunta ja harjoittelu vahvistavat aivoja. Kirja on täynnä mielenkiintoisia, tieteellisiä tutkimustuloksia ja se innostaa ihmisiä ulos liikkumaan sohvalla lojumisen sijasta.”
 
 
 
Paraisten kirjaston Karolina Zilliacus ja työryhmä:
Karin Erlandsson: Kuolonkielot (S&S, 2016) ja samalta kirjailijalta Minkkitarha (S&S, 2014)
Turkulainen Peter Sandström: Laudatur (S&S, 2016)
Eva Frantz: Sommarön, vain ruotsiksi (S&S, 2016)
Lapsille Tove Appelgrening Vesta-Linnea -sarja ja Henrika Ringbomin Nagu-Nalle -sarja.
 
 
 
Houtskarin kirjaston Monica Keinonen:
Tom Michell: Pingvinlektionerna (Brombergs 2015)
Erilainen, lämmin ja humoristinenkin tositarina kirjan kirjoittajan ja öljyyn tahriutuneen pingviinin ystävyydestä. Tekijä kirjoittaa kiinnostavasti ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksesta.
 
 
 
Iniön kirjaston Eva Lettinen:
Samuli Alkio, Marjut Huuskonen, Eva Lettinen: ”Sukelluksia saamelaisten ja suomalaisten suhteisiin”. (Raakku Kustannus, 2016)
”Suomalaisten asenteet kielivähemmistöjä kohtaan näyttävät viime vuosina koventuneen. Kirja on pieni vilkaisu historiaan. Olen kirjoittanut yhden artikkelin kirjaan, ja siksi haluan sitä mainostaakin.”
 
 
 
Osa kirjoista on ainakin toistaiseksi saatavilla vain ruotsiksi.
 
 
 
GALLUP

Millaisia kirjoja luet?

1357049_

”Kirjassa pitää olla paljon toimintaa, sellaista joka voisi tapahtua oikeastikin. Nyt lainasin David Almondin Kit’s Wildernessin englanniksi, sillä kouluun pitää tehdä englanninkielinen kirjaesitelmä. Luen noin viisi kirjaa vuodessa.”

Jesper Rajakangas
Parainen, Korppoo

 

 

 

 

 

 

1357048_

”Luen mieluiten ruotsinkielisiä dekkareita. Olen lukenut esimerkiksi kaikki Camilla Läckbergin rikosromaanit. Välillä lainaan kirjastosta myös opintomateriaalia, jota tarvitsen töissäni. Sitä voi ihan tilata täältä pääkirjastosta.”

Nina Mickelson
Parainen

 

 

 

 

 

 

1357047_

”Lainaan jonkin verran kirjoja, ehkä kerran kuussa. Etsin yleensä dekkareita. Viimeksi luin ruotsiksi yhden kirjan Lasse-Majan etsivätoimiston kirjasarjasta. Sitä suositeltiin koulussa, ja se olikin jännittävä, mutta ei liian jännä.”

Ella Nyberg
Parainen

 

 

 

 

 

1357046_

”Luen kaunokirjallisuutta, runojakin, eniten kuitenkin sellaisia, joissa on historiallista tietoa. Viimeksi luin 700-sivuisen kirjan, joka käsitteli Euroopan historiaa vuosina 1900–1945. Paraisten kirjastosta saa nopeasti mieleisensä kirjat.”

Kai Saanila
Parainen

Yksi vastaus artikkeliin “Paraisten kirjastoissa paljon meri- ja saaristokirjoja”

  1. Minna Sjöholm

    Eikö Paraisten kirjasto kuulu Vaskiin?


Vastaa