Hyvä tietää

HYVÄ TIETÄÄ | Jonna Lankinen |

Puutiaislääkäri Dag Nyman diagnosoi borrelioosin tiukoin periaattein

Ahvenanmaalla borrelioosia esiintyy noin sata kertaa enemmän kuin mantereella.Professori Dag Nyman sanoo, että oireettomalla potilaalla ei kuitenkaan ole borrelioosia.
 
 
 
Kolmen kilometrin päässä Maarianhaminan keskustasta sijaitsee uudenkarhea, moderni ja yksityinen Medimar-lääkäriasema. Sen yhteydessä toimivalle borrelioosiklinikalle lähetetään testattavaksi kaikki maakunnan julkisessa terveydenhuollossa borrelioosiepäilyn vuoksi otetut verinäytteet.
 
Kolmisen vuotta toiminut klinikka palvelee 98-prosenttisesti vain julkista terveydenhuoltoa, mutta myös yksityiset ihmiset voivat käyttää sen palveluja. Moni Turun saaristossa liikkuva on saattanut havaita klinikan mainoksia tänä kesänä esimerkiksi maantielauttojen ilmoitustauluilla ja saaristoyhdistysten Facebook-sivuilla.
 
Klinikan vastaava lääkäri, professori Dag Nyman sanoo kuitenkin, että ahvenanmaalaiset eivät halua houkutella Manner-Suomen tai Ruotsin potilaita saarimaakuntaan hoitoon. Sen sijaan klinikka vastaanottaa verinäytteitä ja antaa niiden pohjalta hoitosuosituksia.
 
– Ensisijainen tarkoituksemme on toimia konsultoivana vastaanottona ja opettaa terveyskeskus- ja yleislääkäreille, miten borrelioosia hoidetaan.

Ilman varmaa diagnoosia potilasta ei saa lähteä hoitamaan

Dag Nyman on Suomen ja koko maailman pitkäaikaisimpia puutiaissairauksien hoitoon perehtyneitä lääkäreitä.
 
Borrelioosin olemassaolo todennettiin tiedemaailmassa vuonna 1982, ja jo kaksi vuotta myöhemmin Nyman oli varmistamassa Ahvenanmaan ensimmäistä borrelioositapausta.
 
Työsarkaa onkin riittänyt, sillä Ahvenanmaalla borrelioosia esiintyy Nymanin mukaan noin sata kertaa useammin kuin mantereella. Joka vuosi saarimaakunnassa todetaan 500 uutta borrelioositartuntaa.
 
Borrelioosin hoidossa on selkeitä kulmakiviä, joita Nyman seuraa tinkimättömästi. Niistä tärkein on, että ilman varmaa diagnoosia potilasta ei saa lähteä hoitamaan.
 
– Pahinta on sellainen asenne, jossa kokeillaan tuulta sormella ja ajatellaan, että ”kyllä se voi olla borrelioosia”. Sitten annetaan antibioottia varmuudeksi. Tällainen on vielä aivan liian yleistä.
 
Diagnosointi nojaa hyvin pitkälle haastattelututkimukseen.
 
– Ensin varmistetaan, että puutiainen on pistänyt potilasta tai että hän on ainakin liikkunut alueella, jossa puutiaisia ja niiden kantamia tauteja esiintyy. Ilman tätä mahdollisuutta borrelioosia ei tarvitse epäillä.
 
Sen jälkeen seuraa vaihe, jossa Nyman on tinkimätön.
 
– Pitää olla oireita, sillä ilman oireita ei ole tautia. Oireettomalla potilaalla ei ole borrelioosia. Sitä on aivan turhaa lähteä verikokeilla testaamaan.

Puutiaisen piston jälkeen tulee aina ihoreaktio

Ongelma piilee siinä, että on olemassa vain yksi ainoa taudinkuva, joka melko varmasti todentaa puutiaisen piston.
Se on ihomuutos, joka tulee Nymanin mukaan noin 80 prosentille potilaista.
 
– Puutiaisen piston jälkeen jokaiselle ihmiselle tulee lähes aina jonkinlainen ihoreaktio. Tämä ihon ärsytys ei ole borrelioosia. Mutta jos tämä ensimmäinen ihottuma häipyy ja sen jälkeen tulee uusi ihomuutos, joka kasvaa halkaisijaltaan vähintään viiden sentin kokoiseksi ja jatkaa kasvuaan, silloin tautia tulee hoitaa borrelioosina.
 
Borrelioosin aiheuttama ihomuutos voi Nymanin kokemusten mukaan olla ulkonäöltään lähes mitä tahansa: pyöreä tai soikea, pitkä tai säteittäinen.
 
– Selvää on, että puutiais­ihottuma ei koskaan häivy iholta kolmessa päivässä. Se voi kestää kauankin. Yleensä ihottuma kestää 4–12 viikkoa ja lähtee sitten itsestään pois. Kroonistuneena se voi jatkua vuosikausia.
 
1960-luvulla ahvenanmaalaisissa kahvihuoneissa kerrottiinkin tarinoita siitä, miten punkki-ihottuma kasvaa ja kasvaa koko ajan suuremmaksi, kunnes lopulta se laajenee koko kehon yli eli kasvaa itsellään pois.

Levinneen borrelioosin yleisin muoto on neuroborrelioosi

Jo melko pitkään on tiedetty, että ihomuutosvaiheessa todetun akuutin borrelioosin saa aina hoidettua pois. Ilman hoitoa bakteeri voi kuitenkin muutamassa viikossa levitä veriteitse ja siirtyä ihmiskehossa lähes mihin vain.
 
Levinneen borrelioosin yleisin muoto on neuroborrelioosi. Siinä borreliabakteeri on levinnyt aivokalvoihin ja aivoverisuoniin ja aiheuttaa siellä lievää tulehdusta. Sen seuraukset näkyvät hyvinkin epämääräisinä oireina hermostossa.
 
– Oireet voivat olla isoja tai pieniä, esimerkiksi päänsärkyä, niskajäykkyyttä, kasvohermojen halvaantumista. Oireet ovat hyvinkin kirjavat ja epätyypilliset.
 
Toiseksi yleisin myöhäisborrelioosin muoto on krooninen ihotauti.
 
– Se voi kestää vuosikausia. Sen seurauksena iho ohenee yleensä osista jalkoja tai käsiä ihan paperinohueksi ja muuttuu hieman sinertäväksi.
 
Kolmanneksi yleisin on nivelborrelioosi. Se ei iske koskaan sormiin vaan aina suuriin niveliin, epäsymmetrisesti yhteen kerrallaan.
 
– Klassikkoesimerkki on jompikumpi polvi, joka alkaa paisua ja paisua. Kun siitä poistetaan nestettä, se on seuraavana päivänä taas tyhjennyksen tarpeessa. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan ole kliinisesti selväoireisia.

Kolmen viikon antibioottihoito riittää aina

Ahvenanmaan borrelioosivastaanotto astuu kuvioihin siinä vaiheessa, kun lääkäri epäilee borrelioosia mutta ei pysty varmentamaan sitä haastattelun ja ihomuutosten perusteella.
 
Klinikan laboratoriossa tutkitaan tuhansia verinäytteitä vuosittain. Koska vasta-ainemääritystä voidaan käyttää vain borrelioosin poissulkemiseen, diagnosoinnissa käytetään tarvittaessa myös muuta näytteenottoa.
 
Esimerkiksi nivelborrelioosia epäiltäessä näyte otetaan nivelnesteestä ja neuroborrelioosia epäiltäessä aina selkäydinnesteestä. Ihoborrelioosi voi varmistua ottamalla pieni koepala ihosta.
 
Nyman kuuluu ahvenanmaalaiseen tutkijaryhmään, joka yrittää parantaa borrelioosin diagnostiikkaa niin hyväksi kuin mahdollista. Ryhmä on tutkinut viiden vuoden aikana 10 000 potilasta, joilla on epäilty borrelioosia.
 
– Olemme päätyneet siihen, että borrelioosin kaikkia tyypillisiä vaiheita voi diagnosoida oikein. Vaikeutena on epämääräisen taudinkuvan varma diagnosointi vasta-ainekantajalla.
 
Taudin diagnosointi onkin parantunut huomattavasti verrattuna vuosien takaiseen tilanteeseen.
 
– Ennen vuotta 2000 tehtyjä testejä ei pitäisi uskoa lainkaan. Vuoden 2006 jälkeen Suomessa tehdyt testit sen sijaan alkavat jo olla melko luotettavia.
 
Alkuvuosina borrelioosia hoidettiin tyypillisesti kahden viikon suonensisäisellä antibiootilla, jonka jälkeen vielä kolme kuukautta suun kautta tableteilla.
 
– Jotkut paranivat, jotkut eivät. Kaikilla ei edes ollut borrelioosia.
 
Nykyisin hoidoksi riittää kolmen viikon antibioottikuuri, vaikka kyseessä olisi borrelioosin levinnyt myöhäismuoto.

Oireiden syy tulee selvittää, vaikka ei olisikaan borrelioosia

Edelleenkin kuulee tarinoita, joissa ihmiset ovat lähteneet Saksaan hakemaan pitkiä antibioottikuureja borrelioosiepäilyihinsä.
Ahvenanmaalla tieto borrelioosin hoidosta on paikallisten ihmisten kesken niin hyvää, että Nymanin mukaan lähtijöitä ei juuri ole.
 
– On hirveä sääli, että Saksaan lähdetään! Se on myös saksalaisten mielestä hirveä huijaus, joka maksaa valtavan paljon. Heillä ei ole yhtään parempia testejä kuin meillä, ja hoidoksi ehdotetaan pitkiä ja kalliita antibioottikuureja, jotka voivat olla vaarallisiakin.
 
Mutta miksi ihmiset sitten hakeutuvat ulkomaille hoitoon?
 
Nyman tietää syyn.
 
– Potilaat lähtevät, koska keskustelu oman hoitavan lääkärin kanssa ei toimi. Ei puhuta samaa asiaa. Lääkäri voi sanoa, että potilaalla ei ole borrelioosia, mutta oireita hänellä silti on. Hoitavan lääkärin pitäisi aina selvittää, mistä muusta asiasta potilaan oireet voivat johtua. Yhtälö ei ole helppo, sillä laajat tutkimukset vaativat kuitenkin aikaa ja rahaa, Nyman toteaa.
 
 
 
HENKILÖ
 
Dag Nyman

  • Syntyi vuonna 1942 Ahvenanmaalla.
  • Valmistui lääkäriksi 1967 Sveitsin Baselissa. Erikoistui myöhemmin sisätautilääkäriksi.
  • Asuu vaimonsa kanssa Maarianhaminassa.
  • Perheeseen kuuluu kolme lastenlasta ja kaksi aikuista tytärtä, joista toinen asuu Ruotsissa, toinen Uudessa-Seelannissa.
  • Eläkkeelle jäätyään harrastaa nykyisin ainoastaan puutiaisten levittämiä tauteja ja tutkimustyötä.
  • Syönyt itse kolme kertaa ihomuutoksesta todetun borrelioosin hoitoon määrätyn antibioottikuurin.

Professori Dag Nyman sanoo, että puutiaisia on luonnossa, sille ei voi mitään. Hän on syönyt elämänsä aikana itse kolme kertaa borrelioosin hoitoon osoitetun antibioottikuurin.
Professori Dag Nyman sanoo, että puutiaisia on luonnossa, sille ei voi mitään. Hän on syönyt elämänsä aikana itse kolme kertaa borrelioosin hoitoon osoitetun antibioottikuurin.

 
 

 
 

Borrelioosia ali- ja ylidiagnosoidaan

 
Professori ja ylilääkäri Jarmo Oksi Tyksin infektio-osastolta sanoo olevansa borrelioosin hoidossa professori Dag Nymanin kanssa samoilla hoitolinjoilla.
 
Oksi jakaa myös käsityksen siitä, että jos potilaan sairautta ei pystytä varmistamaan borrelioosiksi, oireiden alkuperä tulisi selvittää muulla tavoin.
 
– Saatetaan tarvita aika paljon kuvantamistutkimuksia ja laboratoriodiagnostikkaa, että päästään oikean taudin ja diagnoosin jäljille. Aika laajalla haavilla pitää metsästää, jotta mahdolliset muut sairaudet eivät jäisi hoitamatta ja havaitsematta.
 
Vaikka etenkin neuroborrelioosi voi aiheuttaa hyvinkin monenkirjavia oireita, ei lääkärikunta saisi Oksin mukaan sokeutua liiaksi ajattelemaan borrelioosia ainoana vaihtoehtona.
 
Mutta kolikolla on toinenkin puolensa, ja potilasta saatetaan myös alidiagnosoida.
 
– Esimerkiksi neuroborrelioosin aiheuttama hermojuuritulehdus voi aiheuttaa kipuja joko raajassa tai vartalolla, ja erityisesti vartalon alueen hermojuuritulehdukset voivat johtaa hyvinkin ajattelemaan jotain ihan muuta.
 
Tyksissä käytetään neuroborrelioosin selvittämiseksi selkäydinnestetutkimuksia, jotka ovat välttämättömiä oikean diagnoosin saamiseksi.
 
– Laajat erotusdiagnoosiset tutkimukset aikaansaavat sen, että usein tarvitaan keskussairaalatasoista diagnostiikkaa.
Lääkäreiden koulutuksella pyritään jatkuvasti borrelioosin ali- ja ylidiagnosoinnin välttämiseen.
 
– Mutta myös maallikoilla saattaa olla aika suoraviivainen ajattelu siitä, että koska minulla oli punkinpurema kuukausi sitten, ja nyt sitten tällaiset oireet, niin eihän se voi olla mitään muuta. Mutta todellakin voi olla vaikka mitä muuta!
 
 
 
 

2 vastausta artikkeliin “Puutiaislääkäri Dag Nyman diagnosoi borrelioosin tiukoin periaattein”

  1. Satunnainen Punkkien Saalis

    Lastenlääkäri hoitaa lapsia, yrittäen saada nämä terveiksi. Borrelioosilääkäri siis hoitaa borrelioosia, koettaen saada sen terveeksi, eli edistää borreliosia…

    Lisäksi: äidilläni todettiin borrelioosi. Sen poistaminen kesti noin vuoden (HYKS), suonensisäistä antibioottia, jne. Tuo kolme viikkoa kuulostaa hyvältä, mutta onkohan oikeasti näin?


    • Erik Andersson

      Borrelioosilääkäri on ihan toimiva ja korrekti nimitys, vertaa: syöpälääkäri. Yhdyssanoissa voi olla monta eri merkityssuhdetta määrite- ja perusosan välillä. Määrite voi täsmentää kuka on potilaana, missä ruumiinosassa tauti on (silmälääkäri), mikä tauti on. Puutiaislääkäri ei ole niin onnistunut terminä, koska taudin aiheuttaja ei yleensä mainita määritteessä. Tietysti asiantuntija voi tehdä sen mikä ei ole onnistunut Helsingissä. E.V.A. (ruotsin kielen professori em.)


Vastaa