Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Ahvenanmaasta energiomavarainen testialue: Pesukone käyntiin, kun sähköä on

Ahvenanmaa on oma pieni yhteiskuntansa selkeästi rajatulla alueella. Juuri siksi maakuntaan aiotaan pian luoda täysin uudenlainen energiajärjestelmä, joka olisi edelläkävijä koko maailman silmissä.
 
 
 
Lähdetään liikkeelle siitä, että tulevaisuudessa sääriippuvaisten, uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee maailmalla lisääntymään voimakkaasti.
 
Ongelmana on, että tällaiset energiajärjestelmät ovat haavoittuvia: kun ulkona ei tuule tai aurinko ei paista, sähköä ei synny. Siksi olisi tärkeää, että kun sähköä on tarjolla, sitä myös käytettäisiin ja kun taas ei ole, myös sen kulutus vähenisi.
 
Sähkön varastointi nykyteknologialla on kallista ja vuodenaikojen yli jopa mahdotonta.
 
– Nyt haluamme luoda kokonaisen energiajärjestelmän, joka olisi niin joustava, että se sopeutuisi myös niihin hetkiin, jolloin aurinko ei paista eikä tuule tai kun tuulee ja paistaa enemmän kuin tarpeeksi, sanoo toimitusjohtaja Tommy Jacobson yritysklusteri Clic Innovationista.
 
Kyse on teknologiaa enemmän kuluttajien käyttäytymisestä.
 
– Oleellista on, että saisimme eri toimijat joustamaan sähkönkulutuksessa. Etsitään mikä on se juttu, että oikeasti laitettaisiin pesukone päälle silloin, kun sähköä on eikä silloin, kun sitä ei ole.

Ensi vuosi suunnitteluun, vuosi 2019 jo investointipäätöksiin

Clic Innovation on suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhdessä omistama yhteisö.
Ahvenanmaan uudistuvan energiajärjestelmän testialue on yhteisön yhteishanke, jonka ensimmäistä vaihetta yritys nyt vie valtion Innovaatiorahoituskeskus Tekesin puolen miljoonan euron rahoituksella eteenpäin.
 
Ahvenanmaan miniatyyriyhteiskunta itsehallintoineen on ihanteellinen testialue tulevaisuuden energiajärjestelmälle, etenkin kun saarimaakunnassa on tuulta, aurinkoa ja aaltoja enemmän kuin muualla Suomessa. Tavoitteena on saavuttaa maakuntaan täydellinen ja puhdas energiaomavaraisuus.
 
Työ on alkanut todenteolla tänä syksynä.
 
Alkuvuoteen mennessä hankkeen on tarkoitus löytää mukana olevat yritykset ja määritellä konkreettisesti muun muassa se, paljonko maakuntaan tulisi erilaista uusiutuvaa energiaa, millaisia liiketoimintamalleja kokeiluun sisältyisi ja miten energian joustava käyttö parhaiten onnistuisi.
 
– Sen jälkeen etenemme yksityiskohtaisiin suunnitelmiin. Ensi vuosi kuluu selvästi suunnitteluun, mutta investointipäätöksiä voitaisiin tehdä jo vuoden 2019 aikana, Tommy Jacobson uumoilee.
 
Kuinka ainutlaatuinen tällainen hanke on?
 
– Yksittäisistä teknologiapilottihankkeista on vaikeaa tehdä mitään niin vaikuttavaa, etteikö joku iso maa olisi sitä jo tehnyt. Sen sijaan ainutlaatuista on se, että kaikki yhteiskunnan toiminnot kuten sairaalat, teollisuus, omakotitalot ja liikenne järjestettäisiin toimimaan yhdessä uudella tavalla.
 
Samankaltaisia testialustoja on muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Etelä-Koreassa, mutta niissä testauslaajuus on Jacobsonin mukaan rajoittuneempi.

Kuluttaja ei maksa sähköstä, ainoastaan sähköllä saatavista palveluista

Mitä tämä kaikki tarkoittaa konkreettisesti? Miten testialueella asuminen näkyisi tavallisen ahvenanmaalaisen arjessa?
 
Yksityiskohtia ei ole vielä päätetty.
 
– Järjestys menisi niin, että ensin rakennettaisiin toimintaympäristö ja sellaiset palvelut kuluttajille, että he suostuisivat nämä palvelut ostamaan. Teknologia on vain väline, joka mahdollistaisi nämä palvelut.
 
Tarkoittaen mitä?
 
– Esimerkiksi niin, että kuluttaja ei maksaisi sähköautonsa sähköstä mitään, mutta hän maksaisi siitä, että auton akku olisi täynnä joka aamu kello kahdeksan. Se, miten ja milloin yön aikana palvelun tuottaja toimittaa sen sähkön ja paljonko akkua lataa, on vain tuottajan oma asia.
 
– Toinen esimerkki voisi olla sähkölämmitys, lattialämmitys tai lämmin käyttövesi. Palveluntuottaja lämmittää taloa tai vettä silloin, kun sähkö on halpaa mutta siten, että lämpötila on juuri asiakkaan tilaama.
 
Tällaisessa palvelumallissa mahdolliset epävarmuudet kuten sähkön saatavuus, hinta ja sääolosuhteet eivät kaatuisi kuluttajan kukkaroa rasittamaan.

”Me haluamme, että Suomi on edelläkävijä”

Vielä joitakin vuosia sitten yritykset ostivat toimistoon erikseen kopiokoneen, musteen ja paperit.
 
Nykyisin sama yritys ostaa useimmiten palvelun, jossa palveluntarjoaja hoitaa koneet, paperit, huollot ja musteet ja yritys maksaa ottamistaan kopioista.
 
Samanlaisesta ajatusmallin muutoksesta on kyse Ahvenanmaalla, jossa kuluttaja maksaisi tulevaisuudessa toiminnallisuudesta, siitä mitä haluaa sähkön tekevän.
 
– Me haluamme, että Suomi on edelläkävijä. Ahvenanmaa tarjoaa mahdollisuuden erittäin vaativassa ympäristössä osoittaa maailmalle, miten olemassa olevien teknologioiden ja huippuosaamisen avulla voidaan ratkaista tulevaisuuden energiahaasteita jo nyt.
 
Jacobson on vakuuttunut siitä, että kun palvelut kehitetään Suomessa, maamme saisi kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla.
 
– Ahvenanmaalla investointihyödyt näkyvät paikallisille heti, esimerkiksi imagon ja matkailun saralla. Manner-Suomessa tämä antaisi suomalaiselle teollisuudelle kilpailuedun maailman markkinoilla, houkuttelisi investointeja Suomeen ja loisi Suomeen uusia yrityksiä.
 
Yritys julkaisee alkuvuonna konkreettisemman selonteon siitä, mitä hanke voisi käytännön tasolla tarkoittaa.
 
 

 
 
FAKTA

Hankkeessa on neljä tavoitetta

  1. Luoda uudenlainen energiamarkkina ja siihen liittyvät uudet palvelumallit, joiden tavoitteena on saada eri toimijat käyttämään sähköä älykkäästi ja joustavasti.
  2. Mahdollistaa tämä joustavuus älykkään sähköverkon ja modernien teknologioiden avulla.
  3. Joukkoistaa ahvenanmaalaiset sekä sähkön tuottajiksi (esimerkiksi omalla katolla olevat aurinkopaneelit) että kuluttajiksi, joiden kulutusta voi ohjata kulutuspiikkien leikkaamiseksi.
  4. Demonstroida sataprosenttisesti uusiutuvaan sähköön perustuvaa yhteiskuntaa. Tavoitteena saada eri osajärjestelmät toimimaan niin, että asiakkaiden palvelutaso tai toiminnallisuus ei vaarannu.

 

Mitä mieltä Ahvenanmaalla?

Siinä kun Clic Innovationin hankkeessa saarimaakunta olisi sataprosenttisesti täysin energiaomavarainen, on Ahvenanmaan tuoreessa ilmastostrategiassa asetettu 60 prosentin omavaraisuustavoite vuoteen 2030 mennessä.
 
– Olemme nyt puolivälissä, sillä olemme 30-prosenttisesti energiaomavaraisia, sanoo apulaismaakuntaneuvos Camilla Gunell.
 
Gunell toivoo, että tuore testihanke edesauttaisi maakuntaa myös sen virallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Käytännössä tavoite tarkoittaa erityisesti tuulivoiman lisäämistä. Myös esimerkiksi bensa-autojen myynti Ahvenanmaalla loppuisi vuoteen 2030 mennessä.
 
Gunellin mukaan Clic Innovationin hanke on erittäin tärkeä ja tervetullut.
 
– Ruotsalaiset haluavat käyttää Gotlantia testialueenaan, me haluamme käyttää koealueena tätä meidän aluettamme.
 
 

Turun Skanssin alueen kokemukset voivat hyödyntää Ahvenanmaata

(Teksti Siiri Welling / Jonna Lankinen)
 
Suomessa on useita kaupunginosia, joissa on käynnissä jonkinlainen energiateknologinen pilottihanke.
Turussa tällainen on Skanssin alueella.
 
– Skanssi pystyy tulevaisuudessa toimimaan niin, että Turku Energia vain huolehtii verkon ylläpidosta, mutta alueen asukkaat tuottavat lämpönsä itse, sanoo projektiasiantuntija Lotta Lyytikäinen Turku Energialta.
 
Clic Innovationin toimitusjohtaja Tommy Jacobson sanoo, että Skanssin kaltaiset pilottihankkeet tukevat Ahvenanmaan testialuetta erinomaisesti.
 
– Tällaisia kaupunginosakokemuksia voidaan käyttää osana koko isompaa järjestelmää ja suhteuttaa Ahvenanmaan eli koko yhteiskunnan mittakaavaan.
 

Skanssissa alkaa nyt kaukolämpöverkon rakentaminen

Turun Skanssin alueelle suunnitellun matalalämpöisen kaukolämpöverkon rakentaminen on alkamassa pikku hiljaa.
 
– Viime syksyn jälkeen ensimmäiset rakennukset ovat lähteneet valmistumaan, joten mekin rupeamme rakentamaan matalalämpötilaista kaukolämpöverkkoa ja kytkemme siihen ensimmäiset kiinteistöt, kertoo Lyytikäinen.
 
Matalalämpötilaisen kaukolämpöverkon on tarkoitus olla kaksisuuntainen.
Se mahdollistaa energian pientuotannossa syntyvän lämmön ostamisen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen lämmön tuotannossa.
 
Kaukolämpöverkko valmistuu sitä mukaa kuin Skanssin alueelle nousee asuntoja. Esimerkiksi Skanssin Avain -hankkeen talojen on arvioitu valmistuvan ensi vuoden kesään mennessä.
 
Skanssin Avain -talojen katoille asennetaan sähkökäyttöisiä aurinkopaneeleita.
 
 

Vastaa