Jutut

JUTUT | Jukka Vehmanen |

Ankeriasmonnista uutta herkkua

Turkulaisen Clewerin sisätiloissa olevassa kiertovesialtaassa kasvaa vajaa parituhatta ankeriasmonnia.

Päällisin puolin ne näyttävät vähän mateilta.

Ankeriasmonnit eivät ole siis mitään kaunokaisia, mutta suoraan savupöntöstä tulleen kalan maku oli hyvä.

– Kun olen antanut tuttaville ankeriasmonnista maistiaisia, aika moni on verrannut makua ahveneen tai siikaan.

– Ankeriasmonnit ovat aika rasvaisia, mutta niille syötettävien rehujen rasvapitoisuutta voidaan säätää, kertoo Pasi Korvonen Kalavesi Konsultit Oy:stä, joka kehittää ympäristöystävällistä kalatuotetta Clewer Techology Oy:n toimeksiannosta.

Korvonen on tarjonnut lähiruokana kasvatettavaa kalaerää turkulaisiin kauppoihin, joihin sitä saattaa ilmestyä myyntiin lähipäivinä.

Korvonen odottelee parhaillaan, että viranomaiset hyväksyvät lajin kauppakalarekisteriin. Hänen mukaansa kauppaan ilmestynee helpposyöntistä ankeriasmonnia niin fileenä, vatsapihveinä kuin savustettunakin.

Ankeriasmonnit ovat runsaslihaisia kaloja ja savustettunakin niitä on hyvin helppo syödä.
Ankeriasmonnit ovat runsaslihaisia kaloja ja savustettunakin niitä on hyvin helppo syödä.

Hampurilaiskeisari Heikki Salmelan omistaman Clewerin ja Kalavesi Konsulttien päämääränä on saada yhtiöiden yhdessä kehittämä kiertovesiviljelylaitteisto jopa kansainvälisille markkinoille.

Kalanviljely jäänee muille.

– Me haluamme näin todentaa tekniikan toimivuuden. Tästä testierästähän ei pitkään riitä kaupoille myytävää, Korvonen sanoo.

Projektin on rahoittanut Euroopan meri- ja kalastalousrahasto.

Tavoitteena on Suomen vesiviljelystrategian mukaisesti tuoda uusi kotimaassa tuotettu kalalaji suomalaisille kuluttajille tarjolle.

Ankerisamonnilla on viikset ja se voi liikkua jopa maalla.
Ankerisamonnilla on viikset ja se voi liikkua jopa maalla.

Ankeriasmonneissa on kaupallista potentiaalia, sillä kala kasvaa erittäin nopeasti.

Clewerin laitoksella Skanssin kupeessa viljellyt kalat tuotiin 15-grammaisina poikasina Turkuun Latviasta kesäkuun lopussa.

Nyt ne painavat jo keskimäärin 1,1 kiloa, suurimmat jopa 1,6 kiloa.

– Kalat ovat kasvaneet nelisen prosenttia päivässä, vaikka paastojakin on pidetty, kertoo Korvonen.

Yhden kalakilon tuottamiseen on käytetty vain 800 grammaa rehua, kun esimerkiksi mätikirjolohen kasvattamiseen kuluu rehua 1,1 – 1,4 kiloa.

Kirjolohet saadaan kasvatettua myyntikuntoon 2–3 vuodessa, mutta ankeriasmonnien kasvatukseen menee vastaavasti vain viitisen kuukautta.

Ankeriasmonneille on ominaista, että ne viihtyvät hyvin lähekkäin. Siksikin ne ovat tulleet hyvin toimeen Clewerin kiertovesialtaassa.
Ankeriasmonneille on ominaista, että ne viihtyvät hyvin lähekkäin. Siksikin ne ovat tulleet hyvin toimeen Clewerin kiertovesialtaassa.

Uutiset

Ankeriasmonnien nopeaa kasvua edistää se, että kala viihtyy lämpimässä vedessä.

Clewerin altaissa veden lämpötila on ollut 25–27 astetta. Merivesialtaissa lämpötila jää Suomessa pienemmäksi, minkä vuoksi laji sopii paremmin kiertovesialtaisiin.

Tehokas veden käsittely ja vähäinen veden tarve on mahdollistanut viljelyn ilman veden lisälämmitystä, jolloin energian kulutus on minimoitu.

Korvosen mukaan Turussa kehitetyllä tekniikalla kaloja voidaan kasvattaa paikoissa, joissa vettä on rajoitetusti saatavilla, esimerkiksi Aasiassa.

– Suomessa kiertovesiviljelyhän sopisi hyvin vaikka jonnekin Ideaparkiin, jossa käy 7,2 miljoonaa ihmistä vuodessa. Kauppakeskuksen hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää vesiviljelyssä ja kala saataisiin tuoreena lähiruokana suoraan Ideaparkin ravintoloihin.

– Ehkä viljelylaitos voisi olla vaikka keskellä kaupunkia, Korvonen visioi.

Uutiset

Uutiset

FAKTA

Ankeriasmonni voi liikkua maalla

Ankeriasmonnien heimossa on 14 sukua ja noin 100 lajia. Clarias-suku on suurin sisältäen noin 45 lajia.
Turussa viljellään Clarias anguillaris -lajia.
Kala on pitkänomainen, päästään litistynyt, suurisuinen ja viiksekäs.
Ankeriasmonnit voivat liikkua ja saalistaa myös maalla, jossa ne voivat edetä jopa 4-5 metriä minuutissa.
Elävät pääasiassa Afrikassa, mutta niitä esiintyy myös esimerkiksi Aasiassa.

Uutiset

Uutiset

FAKTA

Kiertovesiviljely säästää vesistöjä

Clewerin ja Kalavesi Konsulttien kehittämässä kiertovesijärjestelmässä kaloille johdettava vesi puhdistetaan tehokkaasti, jolloin se voidaan johtaa uudelleen kaloille.
Menetelmässä käytetään huomattavan pieni määrä uutta vettä tuotettua kalakiloa kohden.
Kaikki käytetty vesi on voitu johtaa Kakolan jätevedenpuhdistamolle eikä vesistöihin ole kohdistunut lainkaan ravinnepäästöjä.
Vertailua: Yhden kahvi-kupillisen tuottamiseen tarvitaan vettä pavuista asti laskettuna 150 litraa ja naudanlihakilon tuottamiseen 15 500 litraa.
Kasvatukseen on käytetty Raisiossa valmistettuja itämerirehuja, joiden kalajauhot ovat peräisin suomalaisista silakoista ja kilohaileista.
Kalavesi Konsultit on suunnitellut ja toimittanut jo 20 kiertovesilaitosta. Clewerin kehittämä bio-reaktorisuodatin on tehnyt järjestelmästä entistä toimivamman ja mahdollistaa laitteistojen toimittamisen ympäri maailmaa.

Vastaa