Jutut

JUTUT | Annamari Nurminen |

Ann-Louise on Saaristomeren kansallispuiston kummi

Ann-Louise Hakalax markkinoi Saaristomeren kansallispuistoa uudessa nuorten kummihankkeessa.

 

Yöksi saareen, kokkausta avotulella. Merimatka tehtäisiin meloen.

Tällainen on yksi kemiönsaarelaisen Ann-Louise Hakalaxin retkisuunnitelmista, kun hän pohtii tehtäväänsä Saaristomeren kansallispuiston kummina.

Mukaan lähtee joukko Ann-Louisen kutsumia nuoria, joita kummiprojektin avulla halutaankin tavoittaa.

Ann-Louise Hakalax on yksi 40 kansallispuistokaverista, jotka nimitettiin alkukesästä. Suomi100 -juhlavuonna kaikki Suomen kansallispuistot saavat oman 12–18 -vuotiaan kummin. Näiden ParkM8-kummien tehtävänä on välittää tekemiensä retkien tunnelmia suomalaisnuorille.

– Kuvaamme ja videoimme, käytämme sosiaalista mediaa kansallispuistosta kertomiseen, Ann-Louise Hakalax kertoo.

 

Kansallispuistot vetävät väkeä

 

Saaristomeren kansallispuiston, kuten kahden muunkin lounaissuomalaisen kansallispuiston, kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina reippaasti.

Etelä-Suomen luontopalveluiden vs. aluejohtaja Seppo Mannisen mukaan kovimmat kasvuluvat ovat yllättäen Kurjenrahkan reiteillä. Yllätys se on siksi, että sekä Teijo että Saaristomeri ovat olleet viime vuosina isojen investointien kohteena.

– Aina ei rahallinen panostus siis korreloi kiinnostuksen kanssa, Manninen toteaa.

Hänen mukaansa luontoretkeilystä ovat innostuneet erityisesti nuoret aikuiset.

 

Ann-Louise Hakalaxin tehtävänä on innostaa nuoria liikkumaan luonnossa. Kuva: TS/Jari Laurikko
Ann-Louise Hakalaxin tehtävänä on innostaa nuoria liikkumaan luonnossa. Kuva: TS/Jari Laurikko

 

Puistojohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta vakuuttaa, että suosittujen retkikohteiden palvelutasosta pyritään pitämään kiinni. Tämä saattaa tarkoittaa joissakin kohteissa palveluiden supistamista tai jopa sulkemista. Uusia retkeilykohteita ei myöskään ole Janssonin mukaan luvassa.

– Kysyntä ei kohdistu tasaisesti, joten muutamia suosittuja kohteita pyritään nyt kehittämään entisestään. Kävijöiden palvelun laadun vaatimukset kasvavat koko ajan, hän sanoo.

Yksi hyvä esimerkki on Örön saari. Sille Jansson lupaa työtunteja ja rahaa.
– Örön kehittämistä pyritään jatkamaan ja saamaan sinne yhdessä yrittäjien kanssa uusia tuotteita ja uusia palveluita. Örön infraa on paranneltu paljon viime vuosina, ja nyt pyritään löytämään palveluja, jotka kiinnostavat uusia asiakasryhmiä. Pyrimme kasvattamaan kansainvälisten matkailijoiden osuutta.

– Näen, että saariston luontomatkailussa on valtavat mahdollisuudet. Siellä on vielä varaa kasvattaa matkailijamääriä entisestään, Jansson toteaa.

– Haluamme vähenevien resurssien aikana satsata asiakaspalveluun ja luonnon esittämiseen paikan päällä kansallispuistossa. Meidän perustehtävämme on kansallispuistojen palvelujen ylläpito ja luonnonhoito, Henrik Jansson lisää.

 

Kummien työ kootaan näyttelyyn

 

Kansallispuistokummi Ann-Louise Hakalaxille luonnossa liikkuminen on tuttua. Abivuotensa seuraavaksi aloittava neito paitsi metsästää myös veneilee ja retkeilee.

– Olen liikkunut luonnossa lapsesta saakka. Metsällä olin ensimmäistä kertaa seitsemänvuotiaana, hän kertoo.
Ann-Louise tietää, että monille nuorille retkeily ei ole yhtä tuttua. Siksi hän haluaakin kutsua mukaansa myös niitä nuoria, jotka eivät aiemmin ole esimerkiksi yöpyneet luonnossa.

– Tämän hankkeen tarkoitus on innostaa nuoria lähtemään luontoon. Saaristomeren kansallispuisto on siihen loistopaikka, hän muistuttaa.

Ann-Louisen ja muiden kummien parhaat retkielämykset kootaan yhteen Suomen Luontokeskus Haltian juhlanäyttelyyn, joka avataan lokakuussa.

Vastaa