Jutut

JUTUT | Annamari Nurminen |

Defibrillaattoreista vain alle puolet on valtakunnallisessa rekisterissä

Kansalaisten käyttöön hankittujen sydäniskureiden määrä on kasvanut hurjasti.

Vain osa niistä on valta­kunnallisessa defi-rekisterissä, joten apua ei aina löydy hätätilanteessa.

 

Iniön Keistiön entisen kyläkaupan ovensuussa loistaa uusi merkki, joka kertoo kauppaan sijoitetusta sydäniskurista. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Leif Jensen esittelee tyytyväisenä iskemätöntä defibrillaattoria.

– Jos se edes kerran pelastaa jonkun hengen, sen hankkiminen on ollut perusteltua, hän sanoo.
Keistiön kylän defibrillaattori on yksi esimerkki yleishyödyllisten tahojen hankkimasta sydäiskureista, joiden määrä on lisääntynyt huimasti.

Keistiön defibrillaattorin maksoi kalastuskunta, ja toukokuussa järjestetyn koulutuksen kustansi paikallinen kyläyhdistys.

Keistiössä asuu vakituisesti 34 henkeä, mutta mökkiläisten määrä nousee satoihin.
– Ja tuo vierasvenelaiturimme on kovassa käytössä, Jensen muistuttaa.

Rekisteri ei ole kattava

Vastaavien iskureiden hankintaan on Suomessa päätynyt moni yhdistys ja organisaatio. Kokonaismäärää ei pystytä arvioimaan, sillä valitettavan harva defibrillaattori on päätynyt valtakunnalliseen defi-rekisteriin.

Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Punaisen Ristin ja Sydänliiton projekti kaikkien kansalaisten käytössä olevien defibrillaattoreiden rekisteröimiseksi Suomessa käynnistyi jo vuonna 2011.

Rekisterinpitäjien arvion mukaan vain puolet laitteista on rekisterissä. Laitteen rekisteröiminen on sen hankkijan vastuulla.

– Suomessa on hirveä määrä defi-laitteita, joista emme tiedä. Jos laite ei ole rekisterissä, sen löytää vain sellainen henkilö, joka tietää sen olemassaolosta tai on sattunut huomaamaan defistä kertovan tarran, sanoo Defi-rekisterin asiantuntijalääkäri Tom Silfvast.

Tom Silfvast kertoo, että järjestöjen, yhdistysten ja organisaatioiden hankkimien defibrillaattoreiden määrä on viime vuosina lisääntynyt todella runsaasti.

Defibrillaattori pelastaa henkiä

Laitteen käytöllä on hänen mukaansa merkittävä osa sydänpysähdysten aiheuttamien kuolemien estämisessä.
– Siksi olisi tärkeää saada rekisteri ajantasaiseksi, hän painottaa.

Defi-rekisteri toimii karttaohjelmalla, jonka avulla lähin neuvova defibrillaattori löytyy mahdollisimman helposti.

Rekisterin tavoite on myös avustaa viranomaistyötä. Rekisterin tiedot ovat vapaasti asiaan liittyvien viranomaisten käytössä.

– Meillä on pitkäaikainen tavoite, että defi-rekisteri linkattaisiin hätäkeskukseen, jolloin päivystäjä voisi neuvoa soittajaa hakeutumaan lähimmän defibrillaattorin luokse, sanoo Tom Silfvast.

Silfvastin mukaan linkkaamista on hidastuttanut hätäkeskusjärjestelmän uusiminen, mutta tavoite on edelleen olemassa.

Hätäkeskus voisi antaa neuvoja

– Lisäksi pyrimme siihen, että hätäkeskuspäivystäjä voisi puhelimitse neuvoa defibrillaattorin käytössä. Toistaiseksi hätäkeskus antaa vain paineluneuvoja, Silfvast sanoo.

Paineluelvytyksellä pystytään pitämään yllä verenkiertoa, mutta mahdollisen rytmihäiriön poistaminen vaatii defibrillaattorin antamaa sähkövirtaa. Silfvastin mukaan laitetta ei voi käyttää väärin, sillä sähkövirtaa ei tule, jos laite ei tunnista kammiovärinää tai tilanne ei ole sähkövirralla hoidettavissa.

Defibrillaattorin käyttöön perehdytetään nykyisin myös ensiapukursseilla. SPR:n Varsinais-Suomen piirin ensiavun ja terveydenhuollon ohjelmapäällikkö Minna Rautanen uskookin, että defi-laitteiden yleistyminen on osittain seurausta siitä.

– Kynnys sen käyttämiseen on varmasti madaltunut, ja se on lisännyt halukkuutta niiden hankkimiseen, Rautanen sanoo.

SPR antaa myös koulutusta defibrillaattorin hankkineille yhteisöille.

Vastaa