Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Ensimmäinen yrittäjä lopetti jo saaristossa

Kaavaillut yhteysalusmaksut tuovat tulevaisuuteen paljon epävarmuutta.
 
 
 
Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmat laittaa yhteysalusliikenne maksulliseksi oli viimeinen pisara Houtskarin Bockholmin saaressa asuvalle kolmilapsiselle perheelle.
 
Perheen isä Johan Åminne kirjoittaa lausunnossaan ministeriölle, että on päättänyt lopettaa oman maahantuontiyrityksensä toiminnan ja hakevansa palkkatyötä mantereelta.
 
Turun Sanomille Åminne kertoo, että uusi työ alkaa jo tammikuussa Helsingissä.
 
– Oma yritykseni on tuonut minulle saman verran rahaa vuosittain kuin uuden työn palkka tuo, siitä tämä ei ole kiinni. Mutta nyt on talvikausi, ja minun pitäisi laatia tulevia hinnastoja. En voi laittaa 50 000 euroa pöytään tilatakseni tavaraa, tietämättä jääkö sen myynnistä katetta lainkaan.
 
Ministeriön maksukokeilu esittää tuntuvia yhteysalusmaksuja niin matkustajille kuin tavaroillekin.

”Emme voi elää poliittisessa epävarmuudessa”

Päätös hakea töitä muualta ja muuttaa samalla pois Bockholmin saaresta ei enää muuttunut, vaikka liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on väläytellyt hieman edullisemman vuosikortin lisäämistä palveluvalikoimaan.
 
Åminne ehti laskea, että alunperin ehdotetut yhteysalusmaksut toisivat heidän perheelleen 15 000 euron lisäkustannuksen vuosittain.
 
– Vaikka maksut eivät toteutuisikaan ehdotuksen mukaisesti, niin emme voi elää poliittisessa epävarmuudessa. On hyvin epävarmaa ajatella olevansa yrittäjä vielä 20 vuotta, kun päätöksenteko on noin ailahtelevaa ja tehdään näin nopeita päätöksiä.

”Kaikesta pitää taistella”

Åminnet muuttivat Helsingistä Bockholmin saareen Johan Åminnen sukutilalle vuonna 2005.
 
Lapsiperhe rakensi saareen kivitalon, ja perheen äiti löysi työtä Houtskarin Näsbyn kirkonkylästä.
 
Vuosien myötä Johan Åminne on tullut tutuksi raivokkaistakin taisteluistaan saaristolaisten oikeuksien puolesta.
 
Puheluja, sähköposteja ja kirjeitä on sinkoillut, kun hän on käynyt kuumia sanasotia vuoroin niin yhteysalusten aikataulujen, kaluston kuin postinkuljetuksen puolesta.
 
– Säälin sitä, että saaristo tyhjenee, koulut ja palvelut tyhjenevät. Kaikesta pitää taistella. Moni on kiitellyt minun panostani asioiden hoitamisessa ja edunvalvonnassa, mutta nyt tämä panos jää ainakin osittain pois, Åminne toteaa.

Koulumatkat neljä tuntia päivässä

Jo viime talvena Åminne mietti, että elämä voisi olla helpompaakin.
 
Perheelle tuli hänen mukaansa täytenä yllätyksenä, että Ely-keskus antoi Bockholmin saareen liikennöivän yhteysalusvarustamon ajaa kolmen kuukauden ajan meluisalla, 50 vuotta vanhalla aluksella.
 
– Sillä aluksella lastemme koulumatkoista tuli yli nelituntisia joka päivä, kun lain sallima maksimi olisi näin pienille lapsille 2,5 tuntia.
 
Perheeseen kuuluvat 6-vuotias poika, 11-vuotiaat kaksoset ja perheen äiti ovat kulkeneet saaresta kouluun, päiväkotiin ja töihin päivittäin.

Isä ja poika muuttavat Helsinkiin

Vuodenvaihteen jälkeen perhe hajoaa – mutta vain fyysisesti, sillä isä ja 11-vuotias Erik-poika muuttavat Helsinkiin isän uuden työn perässä.
 
– Vaimolla on edelleen työ Näsbyssä, ja hän kulkee kahden muun lapsemme kanssa Bockholmista kirkonkylään kuten aiemminkin.
 
Perjantai-iltaisin, kun Johanin ja Erikin työ- ja kouluviikko Helsingissä on ohi, he suuntaavat muun perheen luo.
 
Talviaikataulujen voimassa ollessa kaksikko ei ehdi Bockholmiin, joten perhe aikoo tavata talviviikonloppuisin joko Helsingissä tai Turussa.
 
– Emme voi nyt perheenä asua ympärivuotisesti kotonamme Bockholmissa. Sen vaihtoehto olisi kökkiä suuri osa talvesta Näsbyssä vuokraamassamme yöpymiskämpässä, joten nyt kyllä mantereen työ-, koulu- ja harrastustarjonta vetivät pisimmän korren, Åminne summaa.
 

Isä ja poika, Erik (vas.) ja Johan Åminne lähtivät juuri ennen joulua käymään mantereella. Houtskarista Korppooseen kuljettava maantielautta Stella on ilmainen, toisin kuin jatkoyhteys yhteysaluksessa kotisaareen tulisi olemaan.
Isä ja poika, Erik (vas.) ja Johan Åminne lähtivät juuri ennen joulua käymään mantereella. Houtskarista Korppooseen kuljettava maantielautta Stella on ilmainen, toisin kuin jatkoyhteys yhteysaluksessa kotisaareen tulisi olemaan.

9 vastausta artikkeliin “Ensimmäinen yrittäjä lopetti jo saaristossa”

  1. Z.Z.Zalolainen

    Arvostuskysymys. Jos perhe haluaa asustella syrjäisessä hankalassa paikassa, merisaaressa, niin pitääkö yhteiskunnan hoitaa kuljetukset ilmaiseksi ja eriomaisen hyvin, aina? Vai voisiko olettaa että perhe hommaisi oman kulkuvälineen? Jos ei, niin sitten ei, vaan muutto sinne missä yhteydet ja kuljetukset pelaavat.


    • pallilartinen

      Joo täysin samaa mieltä. Samalla pitäisi laittaa esimerkiksi Lauttasaaren ja Ruoholahden välinen silta maksulliseksi vaikka 100 euroa/auto. Voihan aina muuttaa kantahelsinkiin tai kiertää kehäykkösen kautta – tai no oikeesti kuka Helsinkiin haluais.


  2. Turre

    Voi kyynel. Vanhemmat muuttavat jumalan selän taakse syrjässä olevaan saareen asumaan ja pyörittämään maahantuonti ja odottaa että muut veronmaksajat maksavat viulut. Sori vaan, mutta meillä ei ole enää maksaa kaikkien elämäntapavalintoja.

    Eiköhän tuo olisi lapsillekin mukavampaa asua fiksumman koulumatkan päässä. Sitten kun lapset ovat aikuisia, vanhemmat voivat taas ajatella omaa napaansa ja muuttaa keskelle merta.

    Ja eiköhän se maahantuonnin pyörittäminen onnistuisi vaikkapa Kustavin puolella? Toisen kodin pyörittäminen Helsingissä matkoineen tuskin sekään halpaa on.


  3. Make

    Pitäisikö lopettaa myös julkisin varoin tuetut juna ja linja-auto vuorot, vai pistää niihin sellainen hintalappu ettei maaseudun asukkailla siihen ole varaa? Tätäkö edelliset kommentoijat haluavat? Kaikkien pitäisi muuttaa kaupunkiin että on varaa elää ja irtaannutaan entisestään luonnosta.
    Markkinaehtoista liikennettä sinne ei saada, vaikka liikenneministeri niin luuleekin. Suomen rikkaus on ollut laajalle levinnyt asutus ja soisin sen olevan sitä tulevaisuudessakin. Suomen joukkoliikenne on hyvin hoidettua ja kohtuullisella kustannuksella pyörivää. Esimerkiksi rautatieliikenne Suomessa on euroopan huippuluokkaa jos mittareina käytetään turvallisuutta, täsmällisyyttä, tehokkuutta yms. Edellä on ainoastaan Ruotsi ja Sveitsi, mutta niiden hintalappukin ko valtioille on tuplasti kalliimpia. Nyt Berner on tätäkin asiaa kilpailulla pilaamassa, vaikka esimerkit muista irti mannereuroopasta olevista maista on erittäin huonoja. Kätkeydytään EU:n taakse, vaikkei 4 rautatiepaketti vaadi rautatiekilpailun avaamista Suomessa. Näillä toimilla keskustan ministeri näivetetää maaseutua ja saaristoa hyvin tehokkaasti. Tähän vielä sote ratkaisut niin soppa on valmis.


  4. Latosaaren Affena

    @ ”Make”: Ei kaikkialla julkista liikennettä tueta julkisin varoin. Joku Turku tai Helsinki ovat poikkeuksia. Esimerkiksi Salossa, joka kuntaliitoksen jälkeen on pinta-alaltaan varsin iso kunta, julkista liikennettä ei tueta koska kyse on kaupungin sisäisestä liikenteestä. Siellä bussivuorot entisiin kuntiin ovatkin vähentyneet. Pitäisikö siis jostain Suomusjärven peräkyliltä päästä ilmaiseksi Saloon kun saaristossakin päästään? Bussi kiertäisi kaikki pikkukylät hakemassa mahdollista matkustajaa kuten yhteysaluksetkin tekevät?

    Mielestäni analogia on hyvin selvä. Mikäli haluat asua maaseudulla, tarvitset auton. Mikäli haluat asua saaristossa, tarvitset veneen.


    • Make

      Markkinaehtoista liikennettä nimenomaan saadaan isoihin kaupunkeihin ja tuettua liikennettä hiljaisemmilla paikoilla. Ei suinkaan niin kuin latosaaren affena luulee että isoissa kaupungeissa on tuettua liikennettä…
      Valtio tukee noin miljardilla eurolla liikennettä niin että 45 prosenttia taksiliikenteeseen ja 48 prosenttia linja-autoliikenteeseen. Nämä pääosin sinne missä markkinaehtoista liikennettä ei synnyt. Näin Suomi pysyy edelleen johtuu laajasti asuttuna.
      Suosittelen vaikka tutustumaan aiheeseen ensin ja sitten uudestaan kommentoimaan.


      • Latosaaren Affena

        Myöhäinen vastaus asiattomaan sekä asiantuntemattomaan kommenttiisi. Sinulla ei ole näköjään mitään käsitystä siitä, miten joukkoliikennettä tuetaan. Nimenomaan suurissa kaupungeissa tai pikemminkin seutukunnissa tuetaan joukkoliikennettä kuntien rahoilla sekä sosiaalisista että ympäristösyistä. Esim. Salossa se ei Vainion Liikenteen tj:n mukaan ole laillista, koska ko. liikenne tapahtuu yhden ison kunnan sisällä. Turussa ”Föliin” kuuluu Turku, Kaarina, Raisio, Naantali ja Lieto ainakin. Silloin tuki on laillista.


    • Reijo Salokannel

      Saariston yhteysalukset vastaavat maantietä joka suuremmaksi osin muilla syrjäseuduilla hoidetaan verokertymällä.
      Mahdollisista busseista ja autostaan saaristolaiset maksavat aivan normaalisti.


  5. Peter Johansson

    Laajalle levinnyt asutus ei ole Suomen rikkaus vaan rasite.

    Yrittäjänä Åminne varmasti osaa miettiä paljonko hänen asuinpaikkansa erityisjärjestelyt maksavat, katsoa omista verotiedoistaan paljonko hän niistä kattaa ja kuinka vaikea yhtälö on. En muutenkaan ymmärrä miksi hän on pojan kanssa muuttamassa Helsinkiin, eikö Turku olisi lähempänä, helpommat yhteydet ja varmasti huomattavasti edullisempaa?

    Åminne ja toimittaja todennäköisesti ajattelevat että tälläisellä kirjoituksella hätä nähdään ja siihen halutaan puuttua mutta todellisuus on päinvastoin.