Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Hallitsetko purjehdussanaston?

TS Saaristo julkaisee kesän aikana 127 Sirke Lohtaja-Ahosen kokoamaa suomalaista purjehdustermiä. 

 

Kun turkulainen Sirke Lohtaja-Ahonen oli vuosikausia sitten ensimmäistä kertaa purjehtimassa, yksi purjehtijoista huusi hänelle: ”Skuuttaa spinnua!” Naiselle nousi välittömästi ärtymys moista käskyä kohtaan.

– En tajunnut mitään enkä siten osannut tehdäkään mitään. Olin sanonut, että olen ensimmäistä kertaa purjeveneessä, ja silti yksi siellä antoi tuollaisen typerän käskyn minulle.

Suomennettuna huudahdus tarkoitti sitä, että hänen olisi pitänyt vetää pallopurjeeseen kiinnitetystä köydestä, vaikka ei sellainenkaan käsky olisi ensikertalaiselle auennut.

– Ärsyyntymisen jälkeen kiinnostuin siitä, mitä ihmettä tämä kieli on. Myös se tapa, jolla purjehtijat käyttivät tätä kieltä, kiinnosti. Koin, että sillä haluttiin brassailla ja olla olevinaan. Jotenkin tuotiin kielellä ilmi, että me purjehtijat ollaan omaa porukkaa.

Gradu poiki kirjan

Juuri tuosta yhteisöllisyydestä Lohtaja-Ahonen päätti kirjoittaa gradunsa.

– Minua kiinnosti se kielen voima, miten kieli vaikuttaa ryhmähenkeen ja miten se liittää ihmisiä toisiinsa ja vastaavasti työntää pois.

Hän kirjoitti paperilomakkeille kaikki yleisimmät purjehdussanat, ja pyysi purjehtijoita kirjoittamaan sanoista kaikki vastineet, joita he tiesivät. Lopputuloksena saaliiksi kerääntyi liki 17 000 sanaa.

Vuonna 1994 Turun yliopistolle julkaistu suomen kielen gradu toimi pohjana kirjalle nimeltä Suomalainen purjehdussanasto. Sen Lohtaja-Ahonen julkaisi vuonna 2013.

Ensimmäinen kirjallinen sanasto

Purjehdussanaston tarve oli ilmeinen. Lohtaja-Ahosen mukaan tätä ennen ei ollut ollut yhtäkään kattavaa kirjallista sanastoa, josta purjehtijat olisivat voineet tarkistaa, mikä sana on oikein. Nyt kymmenet purjehtijat ympäri maata tarkastivat kerättyjen sanojen oikeellisuuden.

– Jossain venekunnassa, pursiseurassa tai alueella voidaan käyttää jotain tiettyä sanaa. Purjehdussanat ovat eläneet omaa elämäänsä, ja niiden käyttäjät uskovat vahvasti, että juuri heidän käyttämänsä sanat ovat ainoita oikeita. Se johtuu siitä, että kunnollista kirjallista sanastoa ei ole ollut.

– Siksi sanoista käydään myös kovaa kiistaa. Toivon, että keräämäni sanasto auttaa purjehtijoita ymmärtämään toisiaan paremmin ja pitämään hengissä sanojen hienoa historiaa.

Sanasto karttuu kesän mittaan

TS Saaristo julkaisee 127 Sirke Lohtaja-Ahosen keräämää purjehdussanaa. Sanat julkaistaan yksi kerrallaan.

Purjehdussanoissa on keskitytty yleisimmän purjevenetyypin eli bermudatakiloidun sluupin sanastoon.

Purjehtijoiden käyttämää kieltä verrataan merimiesten 1800-luvun puolivälissä käyttämään kieleen ja sana-artikkeleissa annetaan muun muassa myös sanan englanninkieliset ja ruotsinkieliset vastineet.

Lempisana on ruori

– Kyllä minun oma lempisanani kaikista on ruori. Jos joku sanoo ruoria vahingossa ratiksi, niin heti joku on tärkeilemässä, että vain autoissa on ratti.

– Mutta 1800-luvun puolivälissä purjelaivojen ohjauspyöriä kutsuttiin rateiksi, ja sieltä ratti-sana siirtyi autoihin. Eli jos joku kutsuu ruoria ratiksi, hän on etymologian alkulähteillä, Lohtaja-Ahonen vakuuttaa.

Klikkaa purjehdussanastoon

4 vastausta artikkeliin “Hallitsetko purjehdussanaston?”

  1. jaakko

    Kyllä purjehtia voi ilman sanojakin.


  2. Terho

    Eteenkin yksin… Kurssin reivaus ei kyllä onnistu purjehtiessa edes yksin.


  3. Tapani

    Kyllä näissä julkaistuissa sanoissa on menneet graduilu-taustasta huolimatta joiltakin osin hieman ammattimerenkulun käsitteet ja purjehtijasanastot sekaisin ja ne antavat ammattimerenkulun osalta virheellistä kuvaa. Jos pysyttäydyttäisiin huviveneilyssä – olisi varmaan ihan ok.


Vastaa