Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Hulvattoman hauska Pärre Ahvenanmaalta naurattaa edelleen

Radiosketsi ahvenanmaalaisen Pärren kaverista tehtiin yli 20 vuotta sitten. Silti se saa yhä vedet silmiin monilla kuulijoilla.

 

Testataan heti alkuun.

Tiedätkö, miksi Pärren kaveri Ahvenanmaalta ei innostu saaristossa seilaavista purjeveneistä?

  1. Seegelbootti ei pidä ääni, että ei tiedä kuka kulke ja mikä asian kanssa ja mikä paikka.
  2. Se haitta vaan tämä merenkulku mikä on meille välttämättä asia.
  3. Seegelbootin alla on se tsööli, niin kaikki kala ui se päin ja loukka pää. Se on haukikala sitten ja strömming nii paha plåttipää eikä kukaan osta pois.

 

Ja oikea vastaushan on toki kaikki nuo edelliset.
Ja paljon muuta.

 

YouTubessa, sähköpostien liitetiedostona ja puhelimissa jo vuosikausia kiertänyt sketsi ”Pärre Ahvenanmaalta” jaksaa edelleen huvittaa vuodesta toiseen.

Mutta kuka tietäisi, mistä on kyse? Kuka on mies Pärren takana?
Sehän selvitetään.

Ainoa vinkki löytyy Youtubeen lisätyn Pärre-videon keskustelupalstalta.

Siellä eräs kommentoija osaa kertoa, että kyseessä on nykyisin jo historiankirjoihin siirtyneelle, turkulaiselle paikallisradio Radio Sadalle tehty huumoriohjelma ”Ajan Hermo”.
Vuosi oli kommentoijan muistikuvan mukaan 1992–1994 paikkeilla.

Pikainen selvitys osoittaa, että Radio Sadan päätoimittajana toimi kyseisinä vuosina turkulainen media-alan monitoimimies Markku Heikkilä.

Miehen ei tarvitse kauan muistilokeroitaan kaivella muistaakseen suomea voimakkaasti murtaen puhuvan sketsihahmon.

– Se oli ammattitaitoisesti tehty. Toinen tekijöistä oli äänitekniikan ammattilainen, joten sitä ei ollut mitenkään kasetille vaan huitaistu, siinä oli taustat ja musiikit ja kaikki.

Hulvattomien turkulaiskaverusten tuotantoa

Heikkilän mukaan tekijöinä oli kaksi turkulaista nuorta.
– He olivat ihan hulvattomia! Kaverit tekivät tosi paljon näitä juttuja radioon, tuotteliaisuus oli suurta. En tiedä, miksi juuri tämä juttu jäi elämään, siellä joukossa oli valtavasti muitakin helmiä.

Heikkilä tietää, että kyseinen Pärre-video kaivetaan lukuisilla kesämökeillä esiin tulevanakin kesänä, viimeistään nousuhumalan vaiheessa.

– Minultakin on kysytty lukemattomat kerrat, olenko kuullut sen. No olen! Olen kuullut sen ensiesityksen.

Tyylilaji on jäänyt elämään

Toinen silloisista tekijöistä on turkulainen Kari Toivonen.

Nykyisin reilu viiskymppinen Toivonen työskentelee turkulaisessa Doop-mainostoimistossa copywriterina. Hän on seurannut Pärre-jutun etenemistä vuosien ajan.

– Minulle on lähetetty se sähköpostillakin lukemattomia kertoja. Joskus joku uusi tulokas täällä mainostoimistossakin on kuunnellut sitä ja alkanut vaahdota, olenko minä kuullut tätä ennen? Joo olen minä, minähän olen ollut tekemässä sitä.

”Heti tunnistaa, että nyt on kuunneltu Pärreä”

Toivosen mukaan Pärre-jutun tyylilaji on jäänyt elämään, vaikka alkuperäinen tarina sketsin takana on unohtunutkin.

– Tätä samaa tyylilajia käyttäen on tehty useita tv-mainoksia. Heti tunnistaa, että nyt on kuunneltu Pärreä, kun saaristolaisleipää väännetään samalla nuotilla.

Toivosen mukaan tarinoiden taustalla on kaksi radio-ohjelmaa, Koblis-Radio ja Maakuntastudio.

Jälkimmäisessä molemmat Pärren tekijät esittivät sketsejä joka toinen viikko Radio Sadan taajuuksilla, peräti puolen tunnin ajan kerrallaan.

– Maakuntastudio oli tavallaan Esi-Alivaltiosihteeri. Teimme muka-uutisjuttuja, mietimme hahmoja ja niiden puhetapaa. Ohjelmamme ei koskaan noussut mihinkään suureen suosioon, vaikka omasta mielestämme olimme tietysti hirvittävän hauskoja.

Lyhyitä sketsejä Ajan hermo -ohjelmaan

Hiljalleen radiomaailmassa alettiin kuitenkin siirtyä uuteen lähetystapaan. Pitkiä, puolen tunnin pisteohjelmia ei enää tehty vaan niiden tilalle tuli jatkuvaa ohjelmavirtaa.

Niinpä Maakuntastudion tekijöitäkin pyydettiin tuottamaan uuteen formaattiin sopivia, lyhyempiä sketsejä. Niitä soitettiin aina sopivissa raoissa.

Tähän uuteen tarpeeseen tekijät vastasivat uudella ohjelmalla nimeltä Ajan hermo. Sinne tuotettiin lyhyenä sketsinä myös tämä monien tuntema Pärre Ahvenanmaalta.

Valmis sketsi esitettiin myös miehille suunnatussa Radio Sadan Iso Kolmonen-ohjelmassa, josta joku sen on äänittänyt ja laittanut kiertoon.
– Olemme monesti ihmetelleet, kuka sen on laittanut jakoon. Emme vieläkään tiedä sitä.

Toinenkin tekijä on copywriter

Toinenkin Pärren tekijöistä saa Toivosen tapaan edelleen elantonsa tarinankerronnasta.

Hänkin on reilu viiskymppinen mainostoimiston copywriter. Mies haluaa tässä haastattelussa käyttää samaa taiteilijanimeä Aku K. Puuma kuin parikymmentä vuotta sittenkin.

– Se nyt oli yksi tuollainen pieni juttu. On tässä tullut tehtyä kaikkea muutakin vuosien varrella. En ole pyrkinyt mitenkään levittämään tuota juttua enää jälkikäteen.

Ei niin, että sketsissä mitään hävettävää olisi.
– Mutta ei siinä mitään sen syvällisempää taustaakaan ole kuin pelkkää pelleilyä. Ainakaan se ei ole koskaan ollut mikään kielipoliittinen kannanotto, se on pääasia.

– En missään nimessä ole mikään fennomaani, minulla on itsellänikin ruotsinkielistä sukua.

Sketsissä olevan miehen ääni kuuluu Puumalle

Onko joku sitten pahoittanut mielensä ohjelmaa kuunneltuaan?
– En muista, että sellaista palautetta olisi tullut. Siihen aikaan 20 vuotta sitten ei tosin ollut someakaan.

– Mutta yleensä elämässä menee niin, että kun jokin asia tai ilmiö on esillä, niin tällainenkin juttu voidaan helposti kokea sitä kautta, vaikka se ei olisi tarkoituskaan, Aku K. Puuma sanoo.

Siinä kun Kari Toivonen vastasi aikoinaan sketsin tuotannosta, tekniikasta ja äänimaailmasta, Puuma oli mies, jonka käsissä syntyi Pärre-sketsin käsikirjoitus.
Myös ääni nauhalla on juuri hänen.

”Onhan tuollaiset kiukuttelevat äijät aina huvittavia.”

Puuman mukaan sketsi kantaa yhä tänä päivänä siksi, että se käsittelee ikuisuusaiheita.
– Ihmiset ovat aina tyytymättömiä tukipolitiikkaan. Kun katsomme tämän päivän somekeskustelua niin huomaamme, että kaikki ovat jostain huolissaan.

– Onhan se jotenkin hauskaa, että ihminen on tyytymätön kaikkeen vaikka hänellä olisi kaikki oikeasti hyvin.

Siinä piilee Puuman mukaan myös syy siihen, miksi ihmisiä naurattaa Pärreä kuunnellessa. Yhä edelleen, yli 20 vuotta ensiesityksestä.

– Onhan tuollaiset kiukuttelevat äijät aina huvittavia, etenkään kun he eivät ole mitenkään vaarallisia.

Äänessä ei olekaan Pärre, vaan…

Painotettakoon tässä lopussa vielä asiaa, jonka osa Pärre-faneista jo tietääkin.
Pärre-sketsin päähenkilö ei suinkaan ole itse Pärre Ahvenanmaalta, vaan Pärren kaveri.

Pärren kaverillakin on nimi, mutta Aku K. Puuma ei tiedä, mainittiinko sitä koskaan missään.
Nyt se kuitenkin kerrotaan.

– Sketsissä kuultava mies on Pärren kaveri nimeltään Olle Nånsinfått.
Vapaasti suomennettuna siis Olli Eikoskaansaanut.

Vastaa