Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Kalastus uhkaa loppua

Tänä syksynä hylkeet ovat aiheuttaneet ammattikalastajille ennätyssuuria vahinkoja. Kalastajat toivovat jo armeijaakin apuun.

Syksyn verkkokalastuskausi Saaristomerellä on alkanut synkeissä tunnelmissa, sillä kalastajien kokemat hyljevahingot ovat olleet ennätysmäisen suuria.

– Tilanne on todella vakava. Yhteydenottojen mukaan nyt ollaan hyvin lähellä tilannetta, jossa kalastus joudutaan lopettamaan heti alkuunsa, sanoo Airisto-Velkuan kalastusalueen kalataloussuunnittelija Timo Saarinen.

Ravinnon perässä merenlahtiin hakeutuvat harmaahylkeet repivät rikki verkkoja ja pelottavat kalasaaliin muualle.

– Olen ollut näissä hommissa runsaat kaksikymmentä vuotta ja tunnelmat kentällä ovat selvästi synkentyneet, Saarinen summaa.

Kalastajien mukaan hylkeitä näkyy vuosi vuodelta yhä enemmän, yhä aikaisemmin syksyllä ja yhä enemmän sellaisissakin paikoissa, joita ne ovat aiemmin vältelleet.

– Vuoteen 2000 mennessä olin nähnyt elämässäni yhteensä neljä hyljettä. Nykyisin voin nähdä niitä kuusikin yhtä aikaa, kertoo Mynälahdella ammatikseen kalastava Hannu Saarinen.

Harmaahylkeitä vähennetään ampumalla. Se asettaa kuitenkin metsästäjälle isoja haasteita, sillä hylje voi käydä kalastusmatkoillaan vain nopeasti pinnassa hengittämässä. Usein rannat ovat myös taajaan asuttuja mökkirantoja, jolloin ampuminen ei myöskään onnistu.
Harmaahylkeitä vähennetään ampumalla. Se asettaa kuitenkin metsästäjälle isoja haasteita, sillä hylje voi käydä kalastusmatkoillaan vain nopeasti pinnassa hengittämässä. Usein rannat ovat myös taajaan asuttuja mökkirantoja, jolloin ampuminen ei myöskään onnistu.

Mennään mukaan rysälle.

Naantalilaisten ammattikalastajien Markku Kallosen ja Jan Kallosen ruuhi halkoo Mynälahden harmaata vettä sateen piiskatessa kasvoja.

Viime vuonna ostetut neljä hylkeenkestävää rysää maksoivat 3 000 euroa kappaleelta, mutta niistä on meressä nyt vain yksi ainoa.

Syy on Markku Kallosen mukaan siinä, että kaloja niillä ei saa.

Tälläkin kertaa rysän uumenista nousee yhteensä vain ämpärillisen verran kaloja – särkiä, pieniä lahnoja, pari ahventa – mutta ei yhtään kuhaa, joka kuitenkin olisi tavoiteltu pääsaalis.

– Tuon lahnan pää on näköjään maistunut hylkeelle. Tuollakin on taas puolikas kala, Markku Kallonen osoittaa.

Miten hylkeenkestävän rysän sisältä voi löytyä hylkeensyömiä kaloja?

–  Verkko on kyllä hylkeenkestävää, mutta hylje menee rysän nielusta sisään ja samaa reittiä ulos, sanoo ammattikalastaja Jorma Saarinen.

Miesten mukaan harmaahylje on oppivainen eläin. Kun uusia hyljekarkottimia tulee markkinoille, hylje saattaa vältellä sitä, mutta vain hetken.

Ammattikalastaja Markku Kallosta sapettaa, että pyydysten lähettyvillä uivat hylkeet paitsi karkottavat kuhan kaltaisen arvokalasaaliin pois pyydysten luota, myös napsivat verkoista suoraan suuhunsa nekin kalat, jotka sinne ovat eksyneet. Kuvat: TS/Jori Liimatainen.
Ammattikalastaja Markku Kallosta sapettaa, että pyydysten lähettyvillä uivat hylkeet paitsi karkottavat kuhan kaltaisen arvokalasaaliin pois pyydysten luota, myös napsivat verkoista suoraan suuhunsa nekin kalat, jotka sinne ovat eksyneet.

Jatketaan kalaverkoille.

Markku Kallonen kokee verkkoja, joissa näkyy muutamia hylkeen vierailun jäljiltä ammottavia reikiä.

– Yksi verkko maksaa 72 euroa. Sellaisen kun laskee illalla ja aamulla on enää pelkät paulat jäljellä, niin eihän sitä jaksa, Kallonen tuskailee.

Hannu Saarinen ei osta verkkoja kaupasta vaan tekee ne itse. Yhden tekemiseen menee kuusi tuntia.

– Yhdessä yössä voi pahimmillaan mennä kymmenen verkkoa. Siinä palaa tuhansia euroja vuodessa. Jos saan niistä korvausta, niin se on 1 600 euroa koko kaudelta, Hannu Saarinen sanoo.

Kallonen laskee, että hänen neljäkymmentä verkkoaan tuottavat tällä hetkellä 15–20 kiloa kuhaa päivässä.

– Ilman hylkeitä määrä olisi kaksin- tai kolminkertainen. Jotain tälle ongelmalle on nyt tehtävä.

Ratkaisuehdotuskin miehillä on valmiina.

Hylkeiden määrän vähentäminen on ainoa vaihtoehto, ja se pitäisi toteuttaa järjestelmällisesti.

– Armeijasta olisi tässä eniten apua. Siellä kaverit saavat tarkka-ampujan koulutuksen, ja täällä olisi tällainen normaali ja luonnollinen tilanne harjoitella, Kallonen lataa.

Kalansaalista hylkeenkestävästä rysästä: yksi täysimittainen kuha, muutama pieni lahna ja paljon särkiä. Joukossa myös hylkeen haukkaamia, päättömiä kaloja.
Kalansaalista hylkeenkestävästä rysästä: yksi täysimittainen kuha, muutama pieni lahna ja paljon särkiä. Joukossa myös hylkeen haukkaamia, päättömiä kaloja.

 

Ammattikalastaja Markku Kallonen kokee Mynälahdella verkkoja, joista löytyy paitsi muutamia kaloja, myös hylkeen tekemiä isoja reikiä.
Ammattikalastaja Markku Kallonen kokee Mynälahdella verkkoja, joista löytyy paitsi muutamia kaloja, myös hylkeen tekemiä isoja reikiä.

Soittokierros ammattikalastajille:

”Pitää valita kalastuksen ja hylkeiden välillä”

Paraisten eteläpuolella kalastava Leena Eskola sanoo, että hylkeistä on tänä vuonna selvästi enemmän haittaa kuin aiempina vuosina.

– Hylkeet tulevat koko ajan sisemmälle ja sisemmälle. Tämä on välillä ihan toivotonta touhua.

Eskolan mukaan kalat häipyvät heti, kun alueelta on tehty ensimmäinen hyljehavainto. Jos sitä ennen yhdestä verkosta on saanut kymmenen kuhaa, voivat verkot olla hyljehavainnon jälkeen tyhjää täynnä.

– Tässä ei ole mitään mahdollisuuksia investoida, kun joka vuosi hylkeet vaan lisääntyvät ja saalista tulee vähemmän.

Paraisten keskustan lähellä kalastava Matti Agge kuuluu niihin, joiden kalastusalueella hylkeitä ei ainakaan vielä ole suureksi ongelmaksi asti.

– Välillä ne ovat käyneet vierailulla, silloin on verkkoon jäänyt vain kuhan pää tai sitten iso reikä. Onneksi hylkeet eivät vielä ole koko aikaa täällä, mutta on vain ajan kysymys, milloin kalat täältäkin loppuvat.

Agge kertoo, että moni hänen kollegansa sanoo pelin olevan jo menetetty, sillä hylje on laitostunut, kesyyntynyt ja reippaasti lisääntynyt.

– Tähän on vain yksi ratkaisu. Pitää valita kalastuksen ja hylkeiden välillä. Jos valitaan hylkeet, sitten loppuu kalastus.

Airiston reunalla ja Turun salmivesissä kalastava Hannu Lahtonen on yrittänyt kalastaa verkoilla jo kuukauden päivät.

– Laitoin kolme verkkoa kokeeksi Järvisten saaren pohjoispuolelle. Nämä olivat aikoinaan kaikkein parhaimmat kalavedet. Nyt se on loppu, täällä ei ole enää mitään, ei edes lahnoja.

Ensimmäisenä yönä Lahtosen verkkoihin tarttui tänäkin syksynä 27 kuhaa. Seuraavana yönä hylje oli jo löytänyt paikalle ja verkoista löytyi enää kaksi päätöntä lahnaa ja yksi kuhan pää.

– Kala vaistoaa ja haistaa hylkeen. Se menee karkuun jonnekin kaislikoihin ja rantakivien taakse eikä tule tänne.

– Pakko on kysyä, kumpi on parempi, lähikala vai söpöt hylkeet, etenkään kun 350-kiloinen raateluhampainen hylje ei ole söpö kuin kuuttina.

Tutkija: Asialla ovat ongelmaurokset

Harmaahylkeiden määrä Itämerellä on kasvussa, mutta Suomessa kannan koko on pysynyt viime vuosina samana, noin 11 000 yksilön tuntumissa.

Tämä käy ilmi jokakesäisistä lentolaskennoista.

Erityisesti hylje on levittäytynyt Etelä-Ruotsin merialueille. Maarajoilla ei kuitenkaan ole väliä, sillä hylje liikkuu laajasti etenkin syksyisin. Silloin se tankkaa ravintoa talvea ja seuraavaa lisääntymiskautta varten. Tuolloin hylkeet voivat uida ruuan perässä jopa satoja kilometrejä.

Aikuinen harmaahylje syö päivittäin 4,5–7,5 kiloa kalaa.

– Hylkeet, jotka rikkovat pyydyksiä ja vievät kaloja, ovat aina uroksia. Näissä ongelmayksilöissä on hyvin harvoin naaraita. Se on yleinen ilmiö eläinkunnassa, urokset on rohkeampia. Tai tyhmempiä, tämä on makuasia, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kaarina Kauhala.

Kauhala sanoo, että kun tällainen ongelmauros kerran oppii ruokailemaan pyydyksillä, se tekee sen jatkossakin, vuodesta toiseen ja samoilla pyydyksillä.

– Metsästämällä ongelma­urosten määrää saisi pienemmäksi, mutta se on vaikeaa. Niitä pitäisi ampua vain pyydysten läheltä, mutta ne ovat niin ovelia, että nousevat vain varovasti hengittämään ja sukeltavat sitten taas.

– Se, että ammutaan naarashylkeitä jään päältä ei kauheasti vähennä näitä ongelmayksilöiden kalastajille aiheuttamia vahinkoja, Kauhala painottaa.

2 vastausta artikkeliin “Kalastus uhkaa loppua”

  1. Joakim von Frese

    Hylkeillekin pitäis antaa pyssyt niin olis tasavertaista!!!


  2. Jerker Krook

    Jos saa vaan 15-20 kg päivässä niin opetelkaa Jiggausta, siinä voitte varmasti saada 30-60kg päivässä jos olette taitavia, ettekä tuho kalakantaa samalla tavalla kuin nyt. Ammattikalastajat marisevat aina, jos ei Hylje niin Merimetso tai liikaa ”roskakalaa”. Tuet pois ammattikalastajilta.


Vastaa