Jutut

JUTUT | Jukka Vehmanen |

Kalastusmaksun korotuksesta riitaa

Hallituksen aikeet nostaa kalastonhoitomaksua 15 prosenttia on saanut kalastusalan järjestöjen napit vastakkain.
 
 
 
Suomen kalastuslain kokonaisuudistus tuli vuosikausia kestäneen valmistelun ja kädenväännön jälkeen voimaan viime vuoden alussa. Laki muutti myös kalastuslupajärjestelmää. Kalastuslakia ollaan nyt avaamassa vain 1,5 vuotta sen voimaantulon jälkeen, mikä on herättänyt kiistelyn taas henkiin.
 
Hallitus aikoo esittää eduskunnalle, että kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua viidestä eurosta kuuteen euroon.
 
Uusien maksujen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Yli 65-vuotiaat kiistakapulana

Lakiesityksen valmistelleen maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila kertoo, että vaikka vuosikausia laskussa olleet maksukertymät lähtivät viime vuonna uuden kalastonhoitomaksun vauhdittamana nousuun, ne eivät nousseet niin paljon kuin ennakoitiin.
 
Tavoitteeksi asetetusta 10,4 miljoonasta eurosta on jääty noin kaksi miljoonaa euroa. Nykyinen kertymä ei riitä kattamaan kaikkia niitä käyttötarkoituksia, joita kalastonhoitomaksulla pitää kustantaa.
 
Erityisen suuren loven kertymään on jättänyt yli 65-vuotiaiden osuus. Kalastuslain kokonaisuudistusta valmisteltaessa myös yli 65-vuotiaat olivat joutumassa kalastonhoitomaksun maksajiksi, mitä he eivät ennen olleet. Lain säätämisen loppumetreillä heidät jätettiin kuitenkin maksuvelvoitteen ulkopuolelle poliittisena kompromissina.
 
Kalatalouden keskusliitto (KKL) on nyt vaatinut maksun ulottamista myös yli 65-vuotiaisiin, mitä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) vastustaa.
 
Ruusila kertoo, että lakimuutosesitykseen ei tällä hetkellä sisälly kalastonhoitomaksun ulottamista eläkeläisiin, mutta ei ota kantaa, voiko se esitykseen vielä päätyä.
 
– Lakimuutoksesta saatuja lausuntoja vedetään nyt yhteen. Katsotaan, mitä johtopäätöksiä tehdään, sanoo Ruusila.

Liitot vastakkain ratkaisuehdotuksissaan

Kalatalouden keskusliiton mukaan kalatalouskenttä on uuden kalastuslain voimaantulon jälkeen ajautunut rahoituskriisiin. Se epäilee, että kalastuslaissa esitettyjä tavoitteita ei saavuteta.
 
KKL pelkää, että kalastusmaksujen määrä vähenee, koska kalastava väestö ikääntyy ja joka vuosi uusi vuosiluokka kalastajia siirtyy maksujärjestelmän ulkopuolelle.
 
KKL:n mielestä kalastonhoitomaksun korottaminen on vain hätäapua, joka ei ratkaise ongelmaa. Siksi se katsoo, että maksuvelvollisuus tulisi laajentaa koskemaan kaikkia 18 vuotta täyttäneitä. Liitto väläyttää kuitenkin maksuvapautta niille, jotka ovat sen jo saavuttaneet.
 
SVK arvelee KKL:n hätääntyneen siksi, että maksukertymien pienenemisen vuoksi myös vesien omistajille maksettavat korvaukset ovat vähenemässä. SVK korostaa kalastusharrastuksen myönteisten vaikutusten vähentävän ikääntyvien terveydenhuollon kustannuksia.
 
KKL:n mielestä kalenterivuoden kalastonhoitomaksu tulisi nostaa vähintään 50 euroon ja lyhyemmät maksut samassa suhteessa.
 
SVK: pelkää, että suunnitteilla oleva korotus voisi vähentää maksuhalukkuutta, mikä pienentäisi kertymää. SVK.n mielestä huomiota tulisi kiinnittää kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä maksun maksamatta jättäneiden neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen.
 
 

FAKTA

Kalaston­hoitomaksu

Ennen vuotta 2016 kalastajat maksoivat kalastuksenhoitomaksun. Sen lisäksi viehekalastajat maksoivat läänikohtaisen vieheluvan. Uusi laki yhdisti nämä kalastonhoitomaksuksi.
Kalastonhoitomaksuja maksettiin viime vuonna yhteensä 262 000, kun vuonna 2015 maksettiin yhteensä 243 000 kalastuksenhoitomaksua.
Kalastonhoitomaksun maksamalla saa oikeuden viehekalastaa yhdellä vavalla suurella osalla Suomen vesialueista.
Maksu on pakollinen kaikille 18–64-vuotiaille, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkalitkalla.
Kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja käytetään muun muassa kalavesien omistajien saamiin korvauksiin, kalavesien hoitoon ja kalastuksenvalvontaan. Valtio maksaa varoista omistajille korvausta siitä, että viehekalastajat saavat kalastaa heidän vesillään.
 
 

Yksi vastaus artikkeliin “Kalastusmaksun korotuksesta riitaa”

  1. Saaristolainen vesiomistaja.

    Onkos jotain pielessä mennyt ministeriössä,minä omistan omia kalastusvedet ja pitää katsella ulkomaalaisia sekä suomalaisia kun tulee mun omaan rantaa häiritsemään kalastamalla omalla oikeuudella Joudun joka vuosi muistuttamaan ja ajaa niitä pois häiritsemästä omassa rannassa.On se nytten mennyt lian pitkälle.Valtio rosvo rahaa vesiomistajan kustannuksella on se nyt kumma että joku edellinen pingis silmä sai tätä aikaseksi joskus aikoinaan SISÄMINISTÄRINÄ.Nytten saa loppua Vesiomistajat ei maksaa mitään kalastushoitomaksua tästä lähtien jos muut mene toiselle vesille kalastamaan ja soittelevat vielä suutasi vesi omistajalle.Sitten meillä on noita maajusit kun vuokraa mökkiä ulkomaalaisille eikä omista vedet eikä opasta heitä miten kalastellaan saaristossa.Eikös tässä maassa mitä järkeä ole,en minäkään mene toisen pellolle ottamaan muiden istuttamaan porkkanat mansikoita ja muut vastaavat istutukset.Koska me myös istutettaan omia kaloja omalla kustannuksella.Politiikka saisi nytten pohtia asia uudestaan.


Vastaa