Jutut

JUTUT | Annamari Nurminen |

Keistiöläiset tarinat levittyivät kyläraitille

Byrunda kuljettaa saaren halki historiaan ja arkeen.

 

Iniön Keistiön kyläteillä saa nyt luonnon ihastelemisen lisäksi aikansa kulumaan lukemalla kyläläisten kokoamia infotauluja.

Teiden varsille on pystytetty yhteensä 14 taulua, joissa on tarinoita ja sukujen historiaa.

– Nykyaikaa ja historiaa, selittää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Jensen.

 

Leif Jensen on erinomainen henkilö kertomaan Keistiöstä, sillä saarella syntyneen miehen isoisän äiti oli saaren suurimman tilan jälkeläisiä. Tämä Håkans-tila näkyy myös Keistiöstä kertovissa kylteissä.
Jensenin mukaan Keistiö mainitaan Kustaa Vaasan maakirjassa jo vuonna 1540. Tuohon aikaan kylässä oli Håkansin tilan lisäksi kuusi muutakin tilaa. Nykyään niitä on jäljellä kuusi: Braskas, Brusis, Håkans, Klemets, Knuts ja Sutars. Kaikista näistä kerrotaan kyläraitin kylteissä.
Kaikki kyltit kiertämällä pääsee muutaman kilometrin kävelylenkille. Pitkästä lenkistä ei siis ole kyse, sillä saaressa on kaiken kaikkiaan nelisen kilometriä autokelpoista tietä.

 

Historiaa koulun yläkerrassa

 

Yksi kylteistä on sijoitettu kyläkoulun eteen. Koulu rakennettiin vuonna 1927, kun oppivelvollisuuslaki velvoitti lapset kahlaamaan läpi vähintään kuusivuotisen kansakoulun
Leif Jensenin isoisä oli perustamassa kyläkoulua, ja Leif Jensen ehti opiskella Keistiössä neljä vuotta, ennen kuin hänet lähetettiin Turkuun oppikouluun.
Koulu on lakkautettu vuonna 1967. Nykyään kyläyhdistyksen käytössä olevan koulun yläkerrassa pääsee tutustumaan koulun historiaan.
– Löytyyhän täältä minun tekemäni kynttelikkökin, Leif Jensen naurahtaa ja nostaa punavihreäksi maalattua puukynttelikköä.
– Nämä taisivat olla ainoat maalit, joita oppilailla oli käytössään, hän toteaa.

 

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Jensenin suku on Keistiön saarelta. Kuva: TS/Eero Saarikoski
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Jensenin suku on Keistiön saarelta. Kuva: TS/Eero Saarikoski

Keistiöön pääsee maantielautalla Dalenista. Lautta kulkee aikataulun mukaan päiväaikaan.
Keistiössä on vierasvenelaituri ja satamassa on sauna, suihku ja pyykinpesukone. Kauppaa tai kahvillaa saarella ei enää ole.
Keistiön kylässä asuu tällä hetkellä vakituisesti 34 henkilöä. Heistä 25 puhuu äidinkielenään ruotsia ja 7 suomea.

Yksi vastaus artikkeliin “Keistiöläiset tarinat levittyivät kyläraitille”

  1. Essi

    Pitkästä aikaa onnistunut mutta varsin lyhyt juttu saaristosta. Viimevuoden tasolle se ei yllä mutta toimitus vasta heräilee talviunestaan…


Vastaa