Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

Kirjolohenmätiä joulupöytiin

Kirjolohien perkauskausi käynnistyi lokakuun lopulla. Nyt Saaristotiellä rahdataan päivittäin jäihin pakattua lohta ja joulupöytiin tarkoitettua mätiä.
 
 
 
 
Lokakuun lopulla Houtskarin Mossalassa alkanut siikojen ja kirjolohien perkuukausi tuo joulumarkkinoille runsain määrin mätiä.
 
Kasvatusaltaissa polskii vain kirjolohinaaraita, sillä tavoitteena on saada kalanlihan ohella tuotettua mahdollisimman paljon mätiä.
 
– Pitkin syksyä olemme tarkkailleet, milloin on oikea aika käynnistää perkuut. Aloitusaika muuttuu vuosittain yhdellä tai kahdella viikolla mädin kypsyysasteesta riippuen.
 
– Jos mädin kypsymistä odottaa liian kauan, kalanliha menettää väriään ja sen laatu muuttuu pehmeäksi, sanoo Heimon Kala oy:n kalanviljelystä vastaava hallituksen jäsen Margus Rebane.
 
Kaikissa naaraskaloissakaan mätiä ei ole. Kasvamassa olevia kaloja testataan juhannuksen jälkeen, jolloin tulevan mädin määrästä voidaan jo tehdä päätelmiä.
 
– Joskus kaikista naaraskaloista täysin kirkkaita eli ilman mätiä on jopa puolet. Kirkkaiden kalojen määrä vaihtelee 20–50 prosentin välillä.
 

Käsin peratuista kaloista irroitetaan mätipussit, jotka pestään ja pakataan tuoreeltaan jäihin. Mossalassa tehtävää hoitaa Patcharaporn Landen.
Käsin peratuista kaloista irroitetaan mätipussit, jotka pestään ja pakataan tuoreeltaan jäihin. Mossalassa tehtävää hoitaa Patcharaporn Landen.

 
Suomalaisen kirjolohenmädin kysyntä on kovaa paitsi Suomessa, myös maailmalla.
 
– Meiltä on lähtenyt jo monen vuoden ajan mätiä Japaniin, monia kymmeniä tonneja. Japanilaiset ovat tulleet tänne itse tekemään tuotteensa, he ovat äärimmäisen tarkkoja laatuvaatimuksista. Heillä on myös oma tuotteensa, sujiko, jossa mätiä ei oteta irti kalvopussista vaan koko pussi suolataan sellaisenaan, Rebane kertoo.
 
Rebanen mukaan kirjolohenmäti on Japanissa arvokkaampi ja korkealaatuisempi tuote kuin villilohen mäti.
 
Tänä vuonna yhtiön Houtskarin kolmelta ja Korppoon yhdeltä kasvatuslaitokselta ei kuitenkaan lähde ainoatakaan mätimunaa Japanin markkinoille.
 
– Haluamme tuottaa mädin ensisijaisesti kotimarkkinoille ja ylimäärän viemme ulkomaille. Tänä vuonna ylimäärää ei tule, sillä Ruotsin tuotantolaitoksemme ei nyt tuota mätiä lainkaan.
 
Ensi vuonna Heimon Kala oy aikoo rakentaa laitoksensa yhteyteen riittävät vesi- ja kylmätilat, jotta mädin voisi suolata, pakata ja pakastaa jo saaristossa.
 
– Suunnittelimme sitä jo täksi vuodeksi, mutta rakennusaikaa ei ollut riittävästi.
Vielä tällä kaudella mätipussit irrotetaan käsin, pestään, pakataan ja lähetetään yhtiön muihin toimipisteisiin. Siellä mäti poistetaan kalvopusseistaan, suolataan, pakastetaan ja toimitetaan kuluttajille.
 
Pestyjä mätipusseja valmiina pakattaviksi jäihin.
Pestyjä mätipusseja valmiina pakattaviksi jäihin.

 
Mädin lisäksi kalasta otetaan talteen liha. Heti merestä nostamisen jälkeen kalat tainnutetaan, verestetään ja perataan. Peratut, pyöreät kalat pakataan jäihin ja lähetetään päivittäin yhtiön toimipisteisiin Renkoon, Kokkolaan tai Viroon.
 
Perkuuaika saaristossa jatkuu jopa jouluviikolle asti. Hallissa työskentelevät sesonkityöntekijät asuvat pääosin läheisessä rivitalossa, jossa kuluttavat vapaa-aikaansa muun muassa kalastellen, kuntosalilla kuntoillen ja kalaruokia kokkaillen.
 
– Työntekijöitä on usein vaikeaa löytää. Rajoitteena on kuitenkin sesonkityön lyhytaikaisuus ja raskaus. Joka vuosi etsimme tekijöitä muun muassa työvoimatoimiston, lehtien ja sosiaalisen median avulla, Margus Rebane kertoo.
 
Mereltä haetaan vain kaksi säiliöllistä kaloja kerrallaan, jotta käsittely sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.
Mereltä haetaan vain kaksi säiliöllistä kaloja kerrallaan, jotta käsittely sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

 
Heimon Kala oy:n laitospäällikkö Harri Urponen (vas.) ja hallituksen jäsen Margus Rebane suunnittelevat ensi kaudeksi parannusta käsittelytiloihin. Tuolloin Houtskarissa voidaan käsitellä kalojen mätiä vielä nykyistäkin pidemmälle.
Heimon Kala oy:n laitospäällikkö Harri Urponen (vas.) ja hallituksen jäsen Margus Rebane suunnittelevat ensi kaudeksi parannusta käsittelytiloihin. Tuolloin Houtskarissa voidaan käsitellä kalojen mätiä vielä nykyistäkin pidemmälle.

 
Robert Borgsten (vas.) ja Kalle Jaanimägi verestävät tainnutusaltaasta tulevia kaloja.
Robert Borgsten (vas.) ja Kalle Jaanimägi verestävät tainnutusaltaasta tulevia kaloja.

 
Pasi Lunden (oik) ja Topi Poutanen hoitavat kirjolohen käsinperkauksen nopeasti ja tottuneesti.
Pasi Lunden (oik) ja Topi Poutanen hoitavat kirjolohen käsinperkauksen nopeasti ja tottuneesti.

 
Reijo Lehtonen (vas.) ja Uku Särg perkaavat käsin juuri merestä nostettuja kirjolohia.
Reijo Lehtonen (vas.) ja Uku Särg perkaavat käsin juuri merestä nostettuja kirjolohia.

 
Jäitä niskaan ja kylmiöön kyytiä odottamaan.
Jäitä niskaan ja kylmiöön kyytiä odottamaan.

 

Ehdotus: Kalat kesäksi kauas, syksyksi lähelle

Kalankasvatusta halutaan Suomessa kehittää kestävästi niin, että myös meriympäristö voisi hyvin. Kansallisen sijainninohjauksen mukaan suuria tuotantoyksiköitä pyritään nykyään entistä enemmän sijoittamaan avomerelle.
 
Heimon Kalan kalanviljelystä vastaava Margus Rebane toivoo kuitenkin, että saariston vakituiset asukkaat, lomalaiset ja kalankasvatustoiminta voisivat elää rinta rinnan tyytyväisinä.
 
– Kun tuulee 18–20 metriä sekunnissa, niin avomerelle ei ole kiva mennä. Yksi ratkaisu voisi olla, että kalat voisi viedä jollain jaksolla vähän enemmän syrjään, jossa ne eivät häiritsisi lomalaisia. Kun lomakausi on ohi, niin kalat voisi tuoda taas takaisin oman laitoksen lähelle.
 
Houtskarin Mossalan laitospäällikkö Harri Urponen sanoo, että mitä lähempänä kalakassit ovat tuotantolaitosta, sen enemmän myös laitoksen jättämä hiilijalanjälki pienenee. Pitkät ajomatkat kalakasseille ja takaisin vähentyisivät oleellisesti.
 
– Kokonaishiilijalanjälki kalankasvatuksen puolella on saatu painettua jo pieneksi. Ainoa isompi vaikutus on ravinnekuormitus, ja sillekin etsitään vaihtoehtoja. Pohdimme, pystytäänkö joku osa kuormituksesta viemään maan päälle ja ottamaan talteen siellä. Koko ajan näitä ajatuksia on mielessä, Rebane sanoo.
 
 

Vastaa