Jutut

JUTUT | Jonna Lankinen |

”Lento Utöstä sairaalaan kesti 20 minuuttia”

Utöläisten kertomuksissa kuvastuu meripelastuskopterin tärkeys ulkosaaristossa.

Toukokuun viimeinen yö tänä vuonna on piirtynyt utöläisen Laura Järvisen mieleen loppuiäksi.

Toista lastaan odottanut Järvinen alkoi tuolloin saada keskellä yötä hyvin voimakkaita, ennenaikaisia supistuksia raskausviikolla 34+.

– En ollut vielä ehtinyt lähteä mantereelle, jonne minun piti siirtyä kahta viikkoa myöhemmin odottamaan synnytyksen käynnistymistä.

Supistusten voimakkuus ja pelottava säännöllisyys sai Järvisen soittamaan yöllä hätäkeskukseen.
Sieltä päätettiin lähettää Utöhön meripelastuskopteri.

– Se ei ollut silloin valmiina lennossa, joten miehistö piti kutsua paikalle. Kesti vähän yli tunnin, ennen kuin kopteri oli täällä. Ne minuutit olivat pitkiä ja hikisiä. Lento sairaalaan kesti lopulta 20 minuuttia.

Sairaalassa Järvisen olo tasaantui ja voimakkaat supistukset loppuivat. Terve vauva syntyi paria viikkoa myöhemmin.

Huono sää estää usein myös venekyydit

Järvinen sanoo seuranneensa huolestuneena säästöesityksiä yöaikaisen ja huonon sään kopteritoiminnan rajoittamisesta.

– Se on todella huono asia, sillä lääkärikopteri ei lennä tänne huonolla säällä. Huonolla säällä täältä ei välttämättä lähdetä myöskään veneellä, ja talviaikaan huonoa säätä on paljon.

Järvinen miettii myös, onko töyssyinen venekyyti sairaalahoitoa tarvitsevalle ihmiselle kaikissa tapauksissa edes tarpeeksi turvallinen vaihtoehto.

– Minulla on pieniä lapsia, ja tuollaiset suunnitelmat tuntuvat yleisturvallisuuden katoamiselta. Hirveän vähänhän tuollaisia koptereita joutuu käyttämään, mutta on tärkeää tietää, että se vaihtoehto on olemassa.

Utön saaressa asuu vakituisesti 30–40 asukasta, mutta matkailijoita on saarella monta kertaa enemmän ympäri vuoden.

Viimeksi viime viikolla saareen jouduttiin hälyttämään meripelastuskopteri matkailijan loukkaantumisen vuoksi.

Tilanne oli ollut henkeä uhkaava

Huhtikuinen aamuyö muutama vuosi sitten oli koitua Laura Järvistäkin kohtalokkaammaksi utölaiselle Ismo Willströmille.

Kovat rintakivut keskellä yötä pakottivat miehen puolison soittamaan hätänumeroon.

Paikalle lähetettiin Rajavartiolaitoksen meripelastuskopteri, jonka miehistö päätti lääkärin ohjeiden mukaisesti siirtää kivuliaan potilaan Tyksiin.

Siellä hänen puhjennut vatsalaukkunsa leikattiin välittömästi. Tilanne oli ollut henkeä uhkaava.

Willströmin mukaan meripelastuskoptereiden nopea saatavuus saaristoon hätätilanteissa on äärimmäisen tärkeä.

– Ajatellaan nyt sitäkin, millainen ruotsinlaivaliikenne tuossa kulkee.

Suurin osa öisistä meripelastushelikopterilennoista kohdistuu matkustajalautoille. Niiltä haetaan potilaita, joiden pitää päästä nopeasti sairaalaan.

Ei ole aikaa ylimääräisille viiveille

Utössä on oma ensiaputiimi, jolla on käytössään defibrillaattori eli sydämen sähköisen rytmin siirtolaite.

– Jos jotain sattuu, niin ei pelkkä deffa täällä auta. Apua ja ammattiauttajia pitää tulla. Jos ihmisellä on vaikka sydänkohtaus tai suurempi verenvuoto, niin siinä ei ole aikaa ylimääräisille viiveille.

Ismo Willström ei ole jäänyt tapahtunutta sen enempää surkuttelemaan.

– Se oli yksi tapaus elämässä ja mieleen jäi kiitollisuus siitä, että äärimmäisen hyvää palvelua silloin sain.

 

MISTÄ ON KYSE?

Huonolla säällä ja yöaikaan

Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteossa tuli keväällä esiin, että säästösyistä Turun helikopteritukikohdan huonon sään toimintavalmiutta esitetään laskettavaksi luopumalla öisistä lennonjohtopalveluista.

Käytännössä lennonjohtopalveluita ei tällöin olisi Turun lentoasemalla kello 01–06 yöllä.

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterit voivat tuolloin kuitenkin nousta ilmaan Turun lentoasemalta. Sen sijaan laskeutumisen tulee tapahtua varakentille Tukholmaan, Tallinnaan, Tampereelle tai Helsinkiin.

Laskeutuminen kauemmas vie enemmän polttoainetta. Siksi jotkin tehtävät voivat jäädä suorittamatta, jos polttoaine ei riitä laskuun kauemmalle kentälle.

Kopterin toiminta-aika voi myös lyhentyä alueella polttoainesyistä johtuen.

Yöllisistä lennonjohtopalveluista luopuminen säästäisi Rajavartiolaitokselle arviolta noin 400 000 euroa vuodessa.

Esillä on ollut myös vaihtoehtoja. Yksi olisi lennonjohdon yöllinen päivystys Turussa, toinen etälennonjohto. Ainakaan jälkimmäiseen ei Finavialla ole vielä valmiuksia.

erilaisia paikkoja

Miksi saa nousta, mutta ei laskeutua?

Vartiolentolaivueen komentaja Antti Pesari, miksi meripelastuskopterit saisivat nousta Turusta ilmaan yöllä ja huonossa säässä ilman lennonjohtopalveluja, mutta eivät saisi tulla takaisin ja laskeutua?
Pystyväthän meripelastuskopterit laskeutumaan pimeässä pienille luodoillekin, eikö sitten tasaiselle lentokentälle?

– Kyse on ilmailusäädöksistä. Kun kopteri lähestyy laivaa tai luotoa, se on valvomatonta ilmatilaa, johon ei tarvita lennonjohtopalveluja. Sellaiset lähestymiset tehdään helikopterin omin laittein ja järjestelmin. Sen sijaan kun tullaan lentokentälle, siellä on laskeutumisen mittarilähestymislaitteisto maassa, ja se lähettää tiettyjä signaaleja. Tämä on byrokraattinen asia, johon mietitään Suomessa parhaillaan erilaisia ratkaisumalleja.

Kotimaa

 

Lue tästä linkistä 1.10.2016 Turun Sanomissa ilmestynyt juttu, jossa suunnitelman nykytilaa valotetaan vielä enemmän.

4 vastausta artikkeliin “”Lento Utöstä sairaalaan kesti 20 minuuttia””

  1. Nukkumasayards

    Kaipaisin tilastoa siitä, kuinka monta tarpeellista keikkaa medin helikopteri lentää vuodessa. Yleensä ambulanssi ehtii paikalle niin paljon aikaisemmin, että potilas olisi ehditty viedä lähimpään sairaalaan ennen, kuin kopteri saadaan alas. Miten paljon ollaan valmiita maksamaan joidenkin ihmisten turvallisuuden tunteesta? Varmasti joskus tulee myös tilanne, että joku kuolee kohtaukseen yhtäällä, kun kopteri on toisessa hälytyksessä Pyhtäällä.


    • Kristian

      Pelkästä tunteesta en maksaisi mitään. 24 h päivystyksestä maksaisin, joten lyhennetään yhtä sotaharjoitusta päivällä, jotta voidaan pitää kopterit ilmassa.


    • Ilkka P

      No mediheli, eli finnhems nykyään ei aina edes kuljeta ketään sairaalaan, vaan se kuljettaa potilaan luokse ensiapulääkärin, jolla on suuremmat valtuudet tehdä toimenpiteitä kuin sairaankuljettajilla tai ensiapuhoitajilla, ja näin nopeuttaa potilaan avun saantia. Tällöin saadaan pienennettyä potilaan saamia mahdollisia vaurioita, ja lyhennettyä sairaanhoidon kestoa siellä sairaalassakin, joka tietää siis säästöä… Eli se lopullinen säästö saattaa olla merkittäväkin lyhentyneenä tehohoitona, sairaalajaksona, ja nopeutuneena työkuntoon palautumisena, jolloin ei tule niin paljoa myöskään sairauspäivärahamaksuja ja työkyvyttömyyseläkemaksuja… Kaiken kaikkiaan voi siis sanoa, ettei kaikki ole niin mustavalkoista, ja nopeasti ”halvemmaksi” laskettua jollaiseksi sen kuvittelet…


    • Ilkka P

      Ja siis ambulanssi kuljetus ei yleensä lähde minnekään ilman että potilaan elintoimintoja ei oöe turvattu… Ja siihen se finnhems lääkäri auttaa…


Vastaa