Jutut

JUTUT | Jenni Leppänen |

Nauvossa viljellään mansikalle kovaa kilpailijaa

Saskatoon on omintakeinen marja, joka näyttää pensasmustikalta, mutta maistuu hieman maistajasta riippuen kanelimaiselta. Nauvon Tackorkin marja- ja vihannestila on yksi harvoista Saskatoon-viljelijöistä Suomessa. 

– Näin itse asiassa Turun Sanomissa vuonna 2004 artikkelin, kun Salon torilla oltiin oltu saskatoonin kanssa. Olen tällainen nopea innostuja ja aloin ottaa selvää, että mistä marjassa on oikein kyse, nauraa Tackorkin omistaja ja viljelijä Margot Wikström.

Saskatoon oli tuohon aikaan, ja on yhä edelleen melko tuntematon marja suomalaisille, joten Wikström sai etsiä marjan viljelystä tietoa Internetistä iltatolkulla.

Margot Wikström näyttää smoky-lajia. Saskatoon on melko helppo viljeltävä. Sitä pitää vain suojella tarkkaan eläimiltä, marja on niidenkin herkkua.
Margot Wikström näyttää Smoky-lajia. Saskatoon on melko helppo viljeltävä. Sitä pitää vain suojella tarkkaan eläimiltä, marja on niidenkin herkkua.

Kanadasta lähtöisin marja vakuutti kuitenkin Wikströmin ja niin hänestä tuli saskatoonin viljelijä – yksi harvoista Suomessa.

– Lohjalla on toinen marjatila, jossa viljellään saskatoonia ja Itä-Suomessa myös. Mutta siinäpä ne, Wikström kertoo.

Saskatoon kiinnosti viljelijää paitsi sen terveysvaikutusten, sekä kasvin suhteellisen helppohoitoisuuden lisäksi sen satokausi.

Saskatoon sijoittuu sopivasti viljelijän kannalta mansikan ja vadelman satokausien väliin sekä juuri ennen herukoita. Näin ollen viljelijän ei tarvitse lähettää poimijoita hetkeksi pois ja ottaa heitä takaisin kun uudet marjat valmistuvat. Saskatoonin avulla Wikström voi työllistää poimijansa koko ajan.

Toisaalta jos on mansikan kausi lyhyt, intensiivinen on saskatooninkin aika.

– Se on käsillä juuri nyt, eli nyt saa saskatoonia, muistuttaa Wikström.

Tämän viikon ajan vielä saa saskatoonia, sitten kausi alkaa olla ohi.
Tämän viikon ajan vielä saa saskatoonia, sitten kausi alkaa olla ohi.

Tämän viikon jälkeen kausi alkaa olla ohi. Vain noin kahdessa viikossa Tackorkin oma väki sekä noin neljä palkattua ulkopuolista poimijaa poimivat runsaista marjoista notkuvat pensaat tyhjiksi noin 1,5 hehtaarin alalta.

Tackorkissa viljellään neljää eri saskatoon-lajiketta. Smoky on Wikströmin mukaan tavallisin viljelylajikkeista. Tackorkin muut lajikkeet ovat Thiessen, Martin ja Northline, joka Wikstömin oma suosikki sen maun vuoksi.

– Northlinessa on enemmän hapokkuutta kuin muissa, siksi pidän siitä.

Wikström kuitenkin muistuttaa, että marjojen makuun vaikuttaa jokaisen maistajan oman suun ph. Toisen mielestä toinen maistuu paremmalle, joku muu pitää enemmän toisesta lajista. Ph:lla on vahva vaikutus makumieltymyksiin.

Tackorkin tilan poimija Svitlana Zubitska tykkää poimia saskatoonia. Hän pitää myös marjan makeasta mausta.
Tackorkin tilan poimija Svitlana Zubitska tykkää poimia saskatoonia. Hän pitää myös marjan makeasta mausta.

Yleisesti ottaen saskatoon on maultaan melko mieto. Pensasmustikkaa ulkonäöllisesti muistuttavan marjan löytyy makeutta ja happamuutta, joskus kirpeyttäkin. Kanelimainen maku tekee marjasta tutun tuntuisen.

Maun lisäksi Wikstöm on innoissaan saskatoonin terveysvaikutuksista.

Hän kertoo, että marjasta tehty juoma auttaa esimerksi vartaloa palautumaan urheilusuorituksesta.

– On tehty tutkimuksia, että jopa urheilujuomia paremmin, kertoo Wikström.

Saskatoon sisältää Wikströmin mukaan paljon vitamiineja ja mineraaleja, joilla lienee asian kanssa jotain tekemistä.

Saskatoonilla on yhtä monta käyttötapaa kuin on käyttäjääkin. Margot Wikström suosii myös "kourallinen tuoreena suuhun" -tapaa. Marjassa olevat kuidut hellivät vatsaa.
Saskatoonilla on yhtä monta käyttötapaa kuin on käyttäjääkin. Margot Wikström suosii myös ”kourallinen tuoreena suuhun” -tapaa. Marjassa olevat kuidut hellivät vatsaa.

Wikström itse nauttii saskatoonia useimmiten puuron kera.

– Koska olen puurointoilija, hän nauraa.

Marjaa voi kuitenkin käyttää ihan samalla tavalla kuin muitakin marjoja, huomauttaa Wikström.

– Mehuna, hillona, marmeladina, jugurtin kanssa, smoothieihin, kakkuihin, piirakoihin, mihin vain, luettelee hän.

Tackorkin marja- ja vihannestilan päämyyntikanava on Nauvon tori.

Tilalla on myös itsepalveluputiikki.

 

 

3 vastausta artikkeliin “Nauvossa viljellään mansikalle kovaa kilpailijaa”

  1. Tuula Toivonen

    Sain vuosia sitten Kanadasta Pohjois-Karjalaiselle marjatilalle tuotujen saskatoonien mikrolisättyjä jälkeläisiä pari pientä tainta. Maa on plinisavea ja kesti kauan ennenkuin kotiutuivat. En tiedä lajiketta, mutta korkeiksi kasvavat. Olen leikannut latvoja poikki. Tänä kesänä tulee huippusato. Kaksi ongelmaa: rastaslaumat tippuivat taivaalta heti kun ensimmäiset kypsyivät. On pakko suojata varjostusverkoilla täysin linnunpitäviksi. Eilen poimiessani talitiaisetkin hälyttivät kavereille ”täällä on ruokaa”-äänellä!
    Toinen ongelma on marja kerrallaan kypsyminen. Näitä ei voi voi poimia terttuina vaan pitkän ajan kuluessa. On siinä kotipoimijalle hyvätkin puolensa, satokausi on pitkä. Olen vienyt töihin ja tutuille ja kaikki tykkäävät.
    Viime vuonna pilaantui koko sato. Ampiaisparvi valloitti pensaat. Imeskelivät mehut ja kaikkiin ampiaisten pistämiin tuli home.Lopputuloksena kuiva homeinen ”rusina”.
    Löysin muinaisen Ekamarketin puutarhamyymälästä kotimaisen marjatuomipihlajan. Pienet, todella hyvät marjat. On nyt jäänyt isompien varjoon eikä tee satoa mutta toimii varmaan hyvänä pölytysapuna. Pihalle tulee myös paljon isotuomipihlajan taimia. Yksi maistuu makealta ja hyvältä, pitää säästää.
    Tällaisia kokemuksia raisiolaisella harrastelijalla.


    • Turun Sanomat

      Hei Tuula! Kiitos kommentistasi ja huomioistasi. Oli mukava lukea harrastelijaviljelijänkin kokemuksia saskatoonista.

      Margot mainitsi myös nuo rastaat. Ilmeisesti marja on niiden suurta herkkua, joten en ihmettele rastaslaumaongelmaasi. Saskatoon kuulemma kelpaa tosiaan myös muille linnuille ja esim. metsäkauriillekin. – Jenni/TS Saaristo.


  2. Elvi

    Minulla on lähes 10-vuotias saskatoon kotipihalla Oulussa. Se tekee melko isokokoisia marjoja, jotka kypsyvät epätasaisesti. Marjoja poimin päivittäin ja syön ne tuoreena. Kypsät marjat ovat maukkaita. Saskatoonin kasvua olen rajoittanut leikkaamalla vuosittain, koska saskatoon on rivitalon takapihalla. Tämän vuoden leikkauksen tein tällä viikolla. Saskatoon on helppo kasvattaa ja satoa on mukava poimia.

    Alkuaikoina rastaat ryöstivät marjat nopeasti. Sitten keksin laittaa linnunpelättimiksi lasten leikkikäärmeitä maahan pensaan lähelle tai oksaan roikkumaan. Sen jälkeen linnut eivät ole satoa vieneet. Rastasverkkoa en ole koskaan käyttänyt, koska se voi olla linnuille surmanloukku.


Vastaa