Jutut

JUTUT | Johanna Jurkka |

Paraisilla arvostetaan kesäasukkaita

Kesäväki pitää saariston palveluita pystyssä ja tuo kuntiin miljardeja euroja.

– Eihän esimerkiksi Nauvossa olisi kahta isoa ruokakauppaa, ravintoloita, pankkeja ja Alkoa ilman kesäasukkaita, Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Holmberg sanoo.

 

Kesämökkiläiset pelastavat pieniä, vähäväkisiä maaseutukuntia kuihtumiselta ja kuolemalta. Kesäasukkaat pumppaavat muuttotappiokuntiin uutta elinvoimaa, työpaikkoja ja rahaa.

Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometrin (2016) mukaan mökkeily on kunnille iso bisnes. Mökkiläiset tuovat kuntiin miljardeja euroja ja noin 60 000 työpaikkaa.

– Kunnissa suhtaudutaan vapaa-ajan asumiseen yleensä myönteisesti, koska se lisää vireyttä ja palveluiden käyttöä ja tasapainottaa kuntataloutta. Vakituisen asutuksen vähentyessä mökkiläisten merkitys nousee yhä suuremmaksi, Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Kati Pitkänen vahvistaa.

Mökkiläiset otetaan vakavasti etenkin niissä harvaan asutuissa kunnissa, joissa tilanne on kääntynyt päälaelleen ja vapaa-ajan asukkaat alkavat olla enemmistönä.

– Näin laajaa mökkiasutusta pitäisi ajatella maaseudun voimavarana, jota voi käyttää hyödyksi, Pitkänen sanoo.

Kesäväki pitää palveluita pystyssä

Läntisen Suomen mökkivaltaisimmassa kunnassa, Paraisilla, arvostetaan kesäasukkaita, eikä syyttä.
Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mikael Holmbergin mukaan kesäväki pitää saariston palveluita pystyssä ja tuo mukavasti kiinteistöverotuloja.

– Mökkiläiset tuovat meille elämää, rahaa ja vipinää melkein ympäri vuoden. Eihän esimerkiksi Nauvossa olisi kahta isoa ruokakauppaa, ravintoloita, pankkeja ja Alkoa ilman kesäasukkaita, Holmberg huomauttaa.
Vapaa-ajan asukkaiden valtaamassa kaksikielisessä saaristokaupungissa on huikeat 8557 kesämökkiä. Kesäasukkaiden psyykkisesti piristävä vaikutus näkyy saaristossa vielä talvellakin.

Paraisilla on Holmbergin mukaan suhtauduttu myönteisesti myös pysyvään muuttamiseen kesämökille. Vapaa-ajan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia lisää mökkiläistoimikunta, jossa Holmberg on itsekin mukana. Käytännössä kaupunkiin muuttajat ovat olleet yksittäisiä.

Mökkibarometrin 2016 mukaan suomalaisista noin kahdeksan prosenttia, eli 31 000 taloutta, pitää muuttoaan mökkikuntaansa lähivuosina mahdollisena.

– Suomessa luultiin, että kesäasuntoihin muutosta tulee suuri buumi. Sellaista ei ole näkynyt. Mahdollisuudet ovat tietysti parantuneet. Kesäasunnot eivät enää ole entisajan lautamökkejä. Moni täysin varusteltu mökki muistuttaa modernia omakotitaloa. Ehkä se buumi vielä tulee.

”Olemme saaneet paikallisilta apua”

Paraisilla kesäasukkaat on otettu avosylin vastaan, vakuuttaa vuoden 2016 mökkiläiseksi valittu, Iniön saarella mökkeilevä Seppo Bruun. Iniö Folk -kansanmusiikkitapahtuman perustanut mökkiaktiivi myöntää, että asenteisiin vaikuttaa myös oma käytös.

Mökkikunnan kesäelämän elävöittäminen ja sosiaalinen yhdessäolo paikallisten kanssa oli Bruunien tavoitteena alun perinkin.

– Olemme saaneet paikallisilta kauheasti apua ja ystävystyneet heidän kanssaan. Hirveän hienoa siinä on sekin, että olen ummikkosuomenkielisenä päässyt mukaan ruotsinkieliseen maailmaan. Olen päässyt puhumaan ja oppimaan ruotsia, Bruun iloitsee.

Kanssakäymistä helpotti yhteisöllinen pohja.
– Iniössä on vain alle 250 vakinaista asukasta ja kesäasukkaita paljon enemmän. Siellä kaikki tuntevat toinen toisensa ja juttuja on aina tehty talkoilla ja kimpassa.

Paikka löytyi sattumalta

Bruuneilla on ollut ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kesäasunto Iniössä kaksitoista vuotta. Paikka löytyi sattumalta.

– Oikeastaan se oli saariston Rengastien ansiota. Kun Rengastie avattiin, kiersimme sen Elsa-vaimoni kanssa fillareilla. Ihastuimme maisemiin. Mökki oli haussa muualtakin, mutta kun Iniössä sattui olemaan tontti myynnissä, tartuimme siihen.

Kesäkuukaudet mökillään viettävä pariskunta harkitsi aluksi myös muuttoa kesäkaupunkiinsa. Pääkaupunkiseudun kulttuurielämän, teattereiden ja oopperan läheisyys painoi lopulta vaakakupissa enemmän.

– Olemme hirveän tyytyväisiä siihen, että meillä on urbaani paikka, jossa on äksöniä, ja toinen, vähän erilainen paikka.

Erimielisyyksiä hyödyistä ja haitoista

Väitöstutkimuksessaan Kati Pitkänen havaitsi, ettei mökkiläisyys herättää kunnissa myös ristiriitaisia tunteita. Erimielisyyksiä hyödyistä ja haitoista saattaa olla saman kunnan sisällä.

– Kannetaan huolta esimerkiksi siitä, että vapaa-ajan asutus on rannoilla ja vakituinen asutus kylien ja teiden varsilla. Se pirstaloi yhdyskuntarakennetta ja voi lisätä teiden ylläpitovelvoitteita, Pitkänen toteaa.

Paraisilla Bruun ei ole kertaakaan törmännyt kesäasukkaisiin kohdistuviin perussyytöksiin, kuten palveluiden hyödyntämiseen veronmaksajien kustannuksella.

– Enemmänkin siellä huolehditaan vakinaisen asutuksen vähenemisestä ja koulujen ja kauppojen häviämisestä. Ristiriitaiselta tuntuu korkeintaan se, että jotkut ovat tyytyväisiä hiljaiseen arkeen ja osa haluaisi alueelle lisää turismia ja yritystoimintaa.

 

Suomalainen haluaa oman mökin

Leimallista suomalaiselle mökkiperinteelle on omistushalu. Kesämökit siirtyvät yleensä sukupolvelta toiselle. Myymistä ”ulkopuoliselle” saatetaan vältellä viimeiseen asti, vaikka mökkielämää varjostaisi kuohuva sukuriita.

Suomalainen mökkiomistus on keskittynyt eläkeiän kynnyksellä oleville, keskimäärin 62–63-vuotiaille. Alle nelikymppisistä suomalaisista mökin omistaa vain 7–8 prosenttia.

Kati Pitkäsen mukaan mökkeily on elämänvaiheilmiö, ja mökin hankkimisesta kiinnostutaan usein yli 50-vuotiaana.
Mökkien varustetaso on parantunut ja niiden käyttö on luiskahtanut yhä enemmän ympärivuotiseksi. Kodinkoneet hiipivät suomalaisille mökeille kuin varkain. Sisustuslehtien luksusmökit porealtaineen ovat silti harvassa.

Yli 90 prosentissa mökeistä on sähköt, mutta jopa puolet kantaa juomavetensä mukanaan muualta. Sisä-wc on vain 21 prosentissa mökkejä.

Eniten talviasuttavilla mökeillä vietetään aikaa Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Nykyään suomalainen oleilee mökillään keskimäärin 79 vuorokautta vuodesta. Kymmenisen vuotta sitten mökkipäiviä oli neljä vähemmän. Useimmin mökeillä käyvät odotetusti eläkeiässä olevat.

Luonto ja yhdessäolo tärkeitä arvoja

Mökeillä vaalitaan yhä vanhan ajan agraariromantiikkaa. Fyysistä työtä pidetään arvossa.

– Vaikka varustetaso on lisääntynyt, elämä mökeillä koetaan vaatimattomana ja luonnonläheisenä, elämisenä luonnon ehdoilla.

Suomalaismökeillä liikkuessaan Pitkänen pani merkille mökkien vakiovarusteen, television.

– Kysyin, tuleeko sitä katsottua. Usein vastaus oli, että ei. Korkeintaan katsotaan uutiset ja urheilua. Mökeillä pidetään yllä kulttuurisia kulisseja eli käsitystä siitä, miten siellä pitää elää. Luonto, hiljaisuus ja perheen yhdessäolo ovat siellä tärkeimpiä arvoja, hän sanoo.

2 vastausta artikkeliin “Paraisilla arvostetaan kesäasukkaita”

  1. Osa-aika Attulainen

    Niin, kyllähän Paraisilla julkiset palvelut pelaavat jos äidinkielesi on ruotsi. Kaavamuutoksetkin menevät sujuvasti läpi toisinkuin suomenkielisillä kesäasukkailla…


  2. Kyllikki Rossi

    Vietän 20. kesääni Pikku-Nauvossa. Minusta tämä seutu on hieno maisemallisesti. Paraisten kaupunki päätti antaa punkkirokotuksen kaikille myös koko kesän asuville kesämökkiläisille. Hain sen viime keskiviikkona Nauvon terveyskeskuksesta (2 aikaisempaa olin ottanut Helsingissä) tämä 3.s rokotus vahvistetaan 3 v päästä. Olen tosi iloinen tavasta, jolla nauvolaiset suhtautuvat kesäasukkaisiin. Nettiyhteyskin on erinomainen. Toivon vaan, että voin mökkeillä vielä monia vuosia. Olin Utössä juhannuksena, mikä oli mahtava kokemus. Yhteysalus Eivorilla matka kestää 4 t. Siellä ulkosaaristo on omalaatuisen kokemuksen väärti.


Vastaa