Jutut

JUTUT | Jenni Leppänen |

Seabinista kaavaillaan vastausta merien kasvavaan roskaongelmaan

Australialaisen start up -yrityksen on tarkoitus puhdistaa maailman meret. Meriroskista testataan nyt Turussa.

Turun vierasvenesataman laiturissa, Förin nurkalla tärisee sähkön voimalla melko pieni, ympyränmuotoinen laite, jolle australialaisella start up -yrityksellä ja teknologiakonserni Wärtsilällä on suuria suunnitelmia.

Kyseessä on Seabin, meriroskis, jonka tarkoituksena on kerätä pintavedestä roskat ja muovit pois.

Suuressa mittakaavassa meriroskis voisi olla vastaus meriä vaivaavaan pahaan roska- ja muoviongelmaan.

Seabin asennettiin Aurajokeen perjantaina.

 

Wärtsilän Jukka Leinonen ja Seabin-projektin Peter Ceglinski asensivat Turun ensimmäisen meriroskiksen Aurajokeen perjantaina.
Wärtsilän Jukka Leinonen ja Seabin-projektin Peter Ceglinski asensivat Turun ensimmäisen meriroskiksen Aurajokeen perjantaina.

 

Seabin sai alkunsa, kun muutamat australialaiset kiinnittivät huomionsa merissä jatkuvasti lisääntyvään roskan määrään.

– Tuhat kiloa muovia päätyy joka tunti vuoden jokaisena päivänä mereen, kertoo yksi laitteen kehittäjistä, Seabin-projektin toimitusjohtaja ja perustajakumppani Peter Ceglinski.

Aussit päättivät, että jotakin on tehtävä.

He kehittivät laituriin kiinnitettävän laitteen, joka imee pintavettä sähköpumpun avulla keräyspussisuodattimeen. Kun vesi pumpataan tämän jälkeen takaisin, roskat jäävät talteen keräyspussiin.

 

Maailman meriin päätyy 1000 kiloa muovia joka tunti vuoden jokaisena päivänä.

Tällä hetkellä Suomi on yksi laitteen testaajista.

Seabin-projekti sai kumppanikseen Wärtsilän.

– Meret täyttyvät muoviroskista. Haimme Suomi100-vuoden kunniaksi kumppania yhteistyöhön luonnon hyväksi. Kumppaniksi valikoitui Seabin, kertoo Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki.

Suomen ensimmäinen Seabin asennettiin toukokuun alussa Helsinkiin.

– Aikaa on kulunut vielä liian vähän, jotta voisimme kertoa tarkkoja tuloksia Seabinin toimivuudesta Helsingissä. Mutta se tiedetään, että se on kerännyt jo 19 kiloa jätettä ja roskaa pois vedestä, Ceglinski kertoo.

Suomen lisäksi Seabinia testataan muun muassa Yhdysvalloissa, Bermudalla sekä Montenegrossa.

 

Seabinin roskien kerääjänä toimii kierrätysmateriaaleista valmistettu keräyspussisuodatin, joka on helppo nostaa laitteesta pois tyhjennystä varten. Tyhjennyksen pystyy laitteen nykykoolla tekemään yksi ihminen.
Seabinin roskien kerääjänä toimii kierrätysmateriaaleista valmistettu keräyspussisuodatin, joka on helppo nostaa laitteesta pois tyhjennystä varten. Tyhjennyksen pystyy laitteen nykykoolla tekemään yksi ihminen.

 

Ceglinskin mukaan Seabin-projekti pyörii vielä sangen pienellä porukalla. Suunnitelmissa on kasvaa isommaksi ja kasvattaa samalla meriroskisten kokoa siten, että niillä olisi varsinaista vaikutusta valtamerien roskien keräämisessä.

– Olemme suunnitelleet, että vuonna 2021 kyseeseen voisi tulla jo niin iso Seabin, että sen voi asentaa ulommaksi merelle ja se kelluisi paikallaan ilman, että sitä pitää kiinnittää.

Sen kokoisen laitteen tyhjentämiseen tarvitaankin jo venettä.

Toistaiseksi Seabinit voi tyhjentää yksi ihminen.

 

80 prosenttia maailman meriin päätyvästä muovista on peräisin ihmisen toimista maalta.

 

Turun ammattikorkeakoulu on yhdessä Turun kaupungin kanssa mukana Seabin-projektissa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat lupautuneet huoltamaan Aurajoen Seabinia.

– Tyhjennämme sen tarvittaessa. Periaatteena on, että Seabin tarkistetaan joka päivä aamuin illoin. Turun vierasvenesatama on luvannut hoitaa tarkistamisen ja he ilmoittavat sitten meille, kun tyhjennystä ja huoltoa tarvitaan, kertoo ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Milja Kokko.

Kokon mukaan sopimus tyhjentämisestä on vuoden loppuun asti.

Käytännössä Seabin nostetaan kuitenkin joesta pois syksyn tullen, arvion mukaan lokakuussa.

 

Vastaa