Jutut

JUTUT | Milla Hägg |

Vierasvene­satamissa on meneillään palveluiden kilpavarustelu

Vierasvenepaikkojen määrä ei ole saaristossa lisääntynyt, mutta satamat ovat satsanneet palveluihinsa.

Vuoden 2017 vierasvenesatamaksi valitun Örön kupeessa sijaitsevat Högsåra ja Helsingholm kertovat hyötyneensä Örön vetovoimasta.

 

Turun vierasvenesataman satamakapteeni Toni Ljungqvist luonnehtii vierasvenesatamabisneksen olevan murroksessa.

Saaristoveneilyä ja -matkailua voi nykyisin harrastaa muullakin kuin omalla veneellä; venevuokraus ja osakkuusveneet ovat yleistyneet. Toisaalta samalla esimerkiksi moottoriveneilyn kustannukset ovat nousseet polttoaineen kallistuttua.

– Kun suuret ikäluokat alkavat väistyä veneiltä, muuttuvat asiat entistäkin enemmän. Uudet sukupolvet haluavat, että satamiin on wifi-yhteydet ja ravintolapalveluita, Ljungqvist toteaa.

Turussa tämän kesän uutuuksia ovat satamatoimisto ja Nooa-ravintola. Ljungqvistin kipparoimassa satamassa kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain. Viime vuonna veneilyöitä kertyi noin 3 200.

Heinäkuu on vierasvenesatamissa kiireisintä aikaa, ja koko kesän veneilyöistä noin 70 prosenttia ajoittuu heinäkuulle. Silloin Turun vierasvenesataman käyttöaste on Ljungqvistin mukaan käytännössä jatkuvasti sata prosenttia. Silti sesongin kiireisimpänäkin aikana osa saariston vierasvenesatamista on vain puolillaan.

– Eivät kaikki satamat nytkään ole heinäkuussa täynnä, Ljungqvist toteaa.

Lyhyt sesonki on haaste

Vaikka laiturit kelluisivat täysinäkin, ei liiketoiminnasta välttämättä jää viivan alle kovinkaan paljoa.

– Isot ja suositut satamat ovat varmasti kannattavia, mutta lyhyt sesonki on haaste, Ljungqvist kertoo.

Ljungqvist kertoo, että kaikkien satamien perusinfra on rakennettu verovaroin. Välimerellä satamayö voi maksaa satasen, Suomessa hinnat liikkuvat keskimäärin parinkympin paikkeilla.

–  Saariston elinvoiman ylläpitäminen on tärkeää, vaikka se ei rahallisesti välttämättä olisikaan tuottoisaa. Saaristomme on uniikki aarre ja sen elinvoimaa täytyy pitää yllä yhdessä, Ljungqvist toteaa.

Nauvo Turun seudun suosituin

Myös muualla saaristossa vierasvenesatamakulttuuri elää ja voi hyvin. Nauvon satamaa, joka on noin 8 000 vuosittaiselle yöpymisellään Turun seudun suosituin, on alettu ehostaa viime keväänä.

Paraisten kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl kertoo, että Nauvoon aukesi juhannukseksi EU-rahoitusta saanut kiertoilmasauna.

– Halusimme jotain spesiaalia, jolla kasvattaa vetovoimaa, Pihl sanoo.

Projektin loppupäässä sataman ponttoonilaiturit uusitaan. Yhteysaluslaiturikokonaisuuden rakentaminen alkaa syksyllä yhdessä Ely-keskuksen kanssa.

– Rahoitus ja suunnitelmat ovat nyt tarkentuneet, mutta vielä aikatauluissa on hieman epävarmuutta.

Paraisilla pitkän aikavälin suunnitelmia

Paraisilla on meneillään myös keskustan Malminrannan vierasvenesataman hanke, jonka kustannuksiksi Pihl arvioi 15–20 miljoonaa euroa. Jos suunnitelmat toteutuvat, nykyinen hotelli puretaan ja paikalle nousevat kahvila, saunoja, ulkoilma-allas ja uudet laiturit.

Alueelle rakennetaan myös huomattava määrä asuntoja. Hankkeen toteutuksen aikataulu on suhteutettava rahoitukseen. Hankkeen toteuttaminen vie minimissään kymmenen vuotta.

–  Se on kattava suunnitelma. Satamasta tehdään uusi viihtymis- ja kokouspaikka, joka yhdistää kaupungin keskustan satamaan.

”Kyräily ei auta”

Uudenkaupungin Pakkahuoneen vierasvenesataman yrittäjä Tapio Pääkkö kertoo, että satamapalveluihin on satsattu uusimalla saunatilat sekä tuomalla paikallisia tuottajia ja yrittäjiä tarjoamaan palveluitaan ja tuotteitaan aivan sataman tuntumaan.

– Täällä kilpailu ei ole yhtä raakaa kuin vaikka Turussa, mutta ajan hermolla on pysyttävä, Pääkkö sanoo.

Hullut vuodet ovat takana, mutta Pääkkö kuvailee silti kävijämäärää nousujohteiseksi.
– Kun veneilijä miettii Kustavissa lähteäkö etelään Ahvenanmaalle vai pohjoiseen Selkämerelle, monet tekijät vaikuttavat. Katanpään uusi yrittäjä on kehittänyt toimintaa, mikä on auttanut meitäkin. Isokarissa ja Kylmäpihlajassakin on ollut hyvä pöhinä.
Tärkeimpänä tekijänä Pääkkö pitää sitä, että kaupungit ja niiden yrittäjät pitävät yhtä saariston kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

– Eri alojen, ja samojenkin alojen, yritysten täytyy tehdä työtä yhdessä. Kyräily tai toisien vastustaminen ei auta, Pääkkö sanoo.

Yhden satsaus ei ole muilta pois

Investoinnit satamapalveluihin eivät ainakaan toistaiseksi ole vieneet asiakkaita pienemmiltä vierasvenesatamilta.

Örön linnakesaaren kupeessa sijaitsevat Helsingholmin ja Högsåran vierasvenesatamat kertovat hyötyneensä uudesta matkailukohteesta. Örö avattiin yleisölle toissakesänä.

– Meillä käy paljon samoja asiakkaita vuodesta toiseen, mutta kyllä uusiakin kävijöitä tarvitaan. Örö on ollut meille hyvä asia, sillä se on tuonut näitä asiakkaita meillekin, kertoo Helsingholmin yrittäjäperheen Sara Andersson.

Ruusuilla tanssimista yrittäjyys ei kuitenkaan ole, sillä sesonki on lyhyt.

– Ei tässä kovin hyville tuntipalkoille pääse, mutta toisaalta vain harvat saavat olla kotona koko kesän, Helsinginholmissa ympärivuotisesti perheineen asuva Andersson kertoo.

Högsåran kävijämäärät kasvussa

Högsårassa palveluihin on viime vuosina investoitu, ja kävijämäärät ovat olleet vuosia kasvussa. Lillbacka brygga -venesatamaaa Högsårassa ylläpitävä Jenny Örnell-Backman arvelee, että ulkosaaristossa tilanne voi olla erilainen.

– Meidän puolellamme on se, että sijaintimme on sopiva. Ulkosaaristossa tilanne voi olla toinen, sillä sääkin vaikuttaa siellä enemmän kävijämääriin, Örnell-Backman arvioi ja jatkaa:

– More business means more business. Kun ympärillä satsataan, jäävät ihmiset kiertämään samalle alueelle. Silloin ei tarvitse mennä kovin pitkälle, että seuraava kiinnostava satama tulee vastaan.

Vastaa