Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Ammattikalastajille tukirahaa

Viljelijöiden ahdingosta on viime aikoina puhuttu paljon, mutta jotenkin siinä sivussa tulee mieleen, että tukea pitäisi jakaa myös Saaristomeren ammattikalastajille. He ovat joutumassa entistäkin ahtaammalle, koska heidän saamiensa kuhien alamitta on nousemassa  37 sentistä 40 senttiin ensi vuonna. Niin käy, ellei ministeriö jatka siirtymäaikaa.

Alamitan nosto veisi ainakin vähäksi aikaa aimo osan ammattikalastajien ansiosta. Siirtymäajan jatkaminen ei kuitenkaan olisi kestävän kalastuksen periaatteiden mukaista eikä omiaan nostamaan Saaristomeren kuhien keskikokoa. Koon kasvun toivotaan nostavan kalastuksen tuottavuutta.

Kuhan kalastus uhkaa mennä niin sanotusti jäihin.

Alan kallistua siihen, että pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna olisi viisaampaa olla jatkamatta siirtymäaikaa ja alkaa jakaa Saaristomeren kalastajille verovaroin tukea. Sitä voitaisiin maksaa odotellessa kuhien keskikoon kasvua.

Hallitus on päättänyt tukea viljelijöitä liki 90 miljoonalla eurolla, mutta Saaristomeren kalastajien tukemisessa ei voisi olla kyse alkuunkaan samasta mittaluokasta, koska Ely-keskuksen mukaan Saaristomerellä on enää vain 85 ammattikalastajaa.

Saaristomeren ammattikalastajat ovat omalta osaltaan  huolehtineet siitä, että kotimaista luonnonkalaa on ollut kaupan tiskeiltä saatavana. Lähikalan tarjonta on kuitenkin vaarassa, koska kuha muodostaa aimo osan ammattikalastajien saaliista eikä sitä pystytä todennäköisesti korvaamaan muiden kalalajien, kuten ahvenen pyynnin lisäämisellä. Kuhaa kalastetaan usein samoilla verkoilla kuin ahventa. Jos kuhaverkkojen silmäkokoa nostetaan, se merkitsee verkkokapasiteetin hankintaa ja lisäämistä.

Sivuhuomautuksena totean, että kotitarpeikseni verkoilla kalastavana joudun tämän tästä joka tapauksessa hankkimaan uusia verkkoja vanhojen repeytyessä. Ovatko ammattikalastajien verkot ruostumattomasta teräksestä, jos niitä pitää uusia vain kalastussääntöjen muutosten seurauksena? Nyt niitä olisi ollut aikaa uusia sen kolme vuotta, mitä siirtymäaikaa myönnettiin.

Uusikaupunkilaisen kalanjalostusyrityksen omistajat Esa Lahtinen ja Pekka Vapanen ovat sitä mieltä, että ammattikalastajat tarvitsevat kaiken liikenevän tuen. He ehdottavat, että kalastuksen jatkuvuus turvattaisiin esimerkiksi  jonkinlaisella mestari-kisälli -järjestelmällä, jota tuettaisiin esimerkiksi opintolainoituksella. Myös uusia vesialueita olisi saatava käyttöön, kuten toivottavasti käykin uusien kalastusalueiden järjestäytymisen myötä.

Kalaset käsittelee noin 100 000 kiloa kuhaa vuodessa. Fileoimassa Sirpa Santanen.

On toinen juttu, haluavatko nykynuoret enää hakeutua heikosti kannattavaan ammattiin, jota joutuu harjoittamaan aika ankarissa, tosin usein myös hienoissa olosuhteissa.

Ilman jatkuvuuden turvaamista kotimaisen kalan saanti voi hiljalleen hiipua, koska nykyiset kalastajat ovat ikääntyneitä. Tosin minun mielestäni kotimainen kala on niin hyvä tuote, että kysyntä poikii ennen pitkää myös kannattavaa tarjontaa. Niin markkinatalous toimii. Vaikka tuet eivät siihen järjestelmään kuulukaan, siirtymäajan ne voivat olla perusteltuja.

Saaristomeren kuhan kasvaminen toivottuun suuruuteen ei kuitenkaan ole välttämättä varmaa, jos on uskominen Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän kalatalousaktivaattoria Maria Saarista. Ympäristöjärjestö WWF suosittaa, että suomalaiset ostaisivat vain yli 45-senttistä kotimaista kuhaa, jotta kuhat ehtisivät kutukypsiksi.  Saarinen kertoo, että tutkimusten mukaan Saaristomeren kuha ei ole koskaan kasvanut niin nopeasti, että ne kaikki saavuttaisivat 45 sentin pituuden. Osa 37 sentin pituuden saavuttavista kuhista ovat jo lähes kymmenvuotiaita.

Saarista askarruttaa Suomenlahdella todettu kehitys. Siellä on jo vuosien ajan ollut käytössä 40-42 sentin alamitta ja lisäksi solmuvälirajoituksia, mutta kaupallinen kuhasaalis on pienentynyt siellä 2010-luvulla rannikkoalueista kaikkein eniten. Saalis on pudonnut enemmän kuin kalastajamäärän väheneminen antaisi olettaa.

Saarisen mielestä hylkeet ja merimetsot vaikuttavatkin saaliiseen niin paljon, että ilman niiden kannan rajoittamista tilanne ei Saaristomerelläkään parane. Tähän aihepiiriin en tälläkään kertaa sotkeudu, koska tutkijoilla ja ammattikalastajilla on kalakantaan vaikuttavista tekijöistä sen verran erilaisia näkemyksiä, ettei niistä ota besserwisser Esko Valtaojakaan selvää. Tätäkin luettaessa on muistettava, että Maria Saarinen on kalatalouden edusnainen.

Lue lisää huomisesta Turun Sanomien printtilehdestä.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ metsurin lempiviinirypäle on halkopinonoir.

 

 

 

 

2 vastausta artikkeliin “Ammattikalastajille tukirahaa”

  1. vv

    Ydinsana alamitan nostamisessa on TOIVOTAAN.

    Mikään tutkimustieto ei kerro, että alamitan nostolla saavutetaisiin sille asetetut tavoitteet. Kun virkistyskalastajat kalastavat reilusti yli puolet Saaristomeren kuhista, niin kuhien keskikoon olisi pitänyt kasvaa jo. Tulee muistaa, että muiden kuin pääammattikalastajien kuhan alamitta nousi jo 2016. Luke:n tutkimusten mukaan kuhien koko on pienentynyt sen jälkeen.

    Onko relevanttia uskoa, että aiemmin päätetty alamitan nosto myös pääammattikalastajille toteuttaa tavoitteet. Todennäköisempää on, että alamitan nosto lyö yhden naulan lisää saaristokultturin säilymisen arkkuun.
    vv


Vastaa