Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Houtskarin haukikisan taru katkesi

Elokuun alkamisen huomasi merellä siitä, että tuo vuoden paras haukikuukausi antoi taas mukavasti saalista, varsinkin sunnuntaina, jolloin pyydystimme Lehtovaaran Tepon kanssa yhteensä 19 haukea. Kokokin oli ihan kohtuullista, vaikka varsinaisia vonkaleita emme saaneetkaan. Myös ahvenet ovat alkaneet parveutua.

Rouvamme ovat niin innostuneet tekemään haukiruokaa, lähinnä Wallenbergin haukea, että olemme joutuneet ottamaan muutamia saaliskaloja viime aikoina mökille asti.
Rouvamme ovat niin innostuneet tekemään haukiruokaa, lähinnä Wallenbergin haukea, että olemme joutuneet ottamaan muutamia saaliskaloja viime aikoina mökille asti.

 

Iloinen yllätys oli myös se, että sinilevää ei näkynyt merkittäviä määriä juuri missään. Jotenkin kalastus alkoi muutenkin taas maittaa. Vielä pari viikkoa sitten minua vaivannut motivaatiokato oli tipotiessään.

Elokuu pimenevät illat toivovat mukavaa alkusyksyn tunnelmaa, varsinkin kun saatoimme pitää rapujuhlat hyvien ystävien ja naapureiden kesken mökkilaiturilla loisteliassa säässä.
Elokuun pimenevät illat toivovat mukavaa alkusyksyn tunnelmaa, varsinkin kun saatoimme pitää rapujuhlat hyvien ystävien ja naapureiden kesken mökkilaiturilla loisteliassa säässä.

Mutta ei niin hyvää, etteikö jotain huonoakin. Vuodesta 2013  järjestetyn Houtskarin Haukicupin osallistujamäärät eivät missään vaiheessa lähteneet kunnon nousuun, mikä on keskeinen syy siihen, että Mossalassa sijaitsevan Saariston Lomakeskuksen isäntä Boris Povaljajeff ei järjestä kisaa enää tänä syksynä.  Vielä muutama vuosi sitten pidetty, sittemmin haudattu Korppoon Haukicup sai ikävästi seuraajan.

Perinteinen Kustavin GP -kalastuskisa sentään on hengissä ja järjestetään 1.10. Järjestäjäjoukkoihin kuuluva Liukkosen Vesa kertoi, että jo 16 vuotta pidetyn GP:n osallistujamäärä on liikkunut 35-60 venekunnassa, ja on vakiintunut noin 40 venekunnan tietämille.

Viime kevään Houtskarin Haukicup jäi viimeiseksi. Silloinkaan osanottajia ei ollut laiturilla ruuhkaksi asti.
Viime kevään Houtskarin Haukicup jäi viimeiseksi. Silloinkaan osanottajia ei ollut laiturilla ruuhkaksi asti.

Kun Mossalassa ei missään vaiheessa päästy yli 30 venekunnan, ja kevään uutuuskisassakin jäätiin 16 venekuntaan, sponsorit olivat luonnollisesti pettyneitä. Järjestäjien tavoitteena oli alunperin 60 venekuntaa.  Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Ahvenanmaalla Brändössä aina syyskuun ensimmäisenä viikonvaihteena järjestettävä kisa on kerännyt parhaimmillaan 120 venekuntaa, jos toki määrä on sielläkin laskenut viime vuosina 60-70 tietämille.

Jos tästä jotain hyvää hakee,  nyt venekuntamme on pakko järjestää  korvikkeena omat yksityiskisat vain omalle venekunnalle, jolloin voitto on vihdoinkin taattu – ellei se Houtskarin kisoista meille ikävän tuttu Jalaksen Tompan Faster-porukka ilmesty taas jostain niemen takaa  terrorisoimaan menestystämme.

Valmisteilla olevasta veneverosta kirjoitetaan  paljon yleisön osastoja myöten ja itsekin jaksan siitä taas vaahdota. Olen hämilläni lukenut veron vastustajien perusteluja, jotka näyttävät nojaavan siihen, että veneilijät joutuvat jo nyt maksamaan kalliisti polttoaineveroa, ja siihen, että muutkin kulut ovat suuret. Kokonaan jää selittämättä, miksi veneiltä ei pitäisi periä ajoneuvomaksua siinä missä autoistakin, varsinkin kun vene voidaan mielestäni laskea useimpien kohdalla silkaksi ylellisyystuotteeksi.

Aikamoista kaksinaamaisuutta osoittaa se, että veneveroa vastustavat ovat todennäköisesti syvästi Itämeren tilasta huolissaan, mutta eivät ole valmiit taipumaan veneveroon, jolla voitaisiin haluttaessa ohjata veneilyä ja venekantaa vähemmän saastuttavaa suuntaan. Aika harva autoilija on sitä mieltä, että tiestö saa rapautua käyttökelvottamaan kuntoon.

Samanlaiseen jeesusteluun törmäsin, kun luin juttuaihion Läsäkosken Kartanon kalastusmatkailuyrityksestä.  Siinä viitataan Läsäkösken ja Lohimaan yhteiseen Trout Splash -tuotteeseen, joka valittiin viime vuonna vuoden kalastusmatkailutuotteeksi. Yritykset profiloituvat jutussa ekokalastusyrityksiksi. Niiden  tuote on suunnattu erityisesti keskieurooppalaisille ympäristö- ja laatutietoisille perhokalastajille.

Palkittujen yritysten yhteishankkeessa tuetaan uhanalaista, vaeltavaa järvitaimenkantaa. Kaikki saaliiksi saadut taimenet, järvilohet, harjukset ja siiat on vapautettava. Alueella tehdään epäilemättä hyvää työtä taimenten elin- ja lisääntymisalueiden parantamiseksi.

Hieno homma, mutta aika hurskasteluksi menee, kun asiakkaalle annetaan käynnistä diplomi, joka kertoo hänen osallistuneen luonnonvaraisen taimenen suojeluun. Rehellisyyden nimissä: Kun turistien päähoukuttimena on kuitenkin taimenen kalastus, ei kai kalan  pyydystämistä ja vapauttamista voi kutsua suojelutoimeksi. Ainoaa todellista suojelua on taimenen jättäminen kalastukselta kokonaan rauhaan tai sitten pelkästään sen elin- ja lisääntymisolosuhteiden parantaminen.

Olen kova poika suojelemaan taimenia, sillä saan niitä vain vähän. Mitä nyt jokunen tällainen sokea joskus osuu koukkuun.
Olen kova poika suojelemaan taimenia, sillä saan niitä vain vähän. Mitä nyt jokunen tällainen sokea joskus osuu koukkuun.

Kyllä,kyllä. Itsekin harrastan edelleen meritaimenen kalastusta, mutta mieleenikään ei tulisi väittää sitä kalan suojelemiseksi. Kyllä minä siinä enemmän tai vähemmän teen taimenelle haittaa. Se on turhamaista touhua, joka on kuitenkin niin kiehtovaa, etten osaa sitä lopettaakaan. Äärimmäisen uhanalaisen taimenen rääkkääminen ei liene niitä ainoita asioita maailmassa, joita ihminen tekee, vaikka tekemisessä ei olekaan mitään järkeä – mikä on toki aika vellihousumainen puolustus. Mutta minä olenkin vauvasta saakka ollut vellihousu.

P.S. KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ juuri iskelmä-Finlandian saanut Suvi Teräsniska on ainoa, joka selvisi Trio Niskalaukauksen konsertista hengissä.

2 vastausta artikkeliin “Houtskarin haukikisan taru katkesi”

  1. Latosaaren Affena

    Mitäs me veneilijät sitten saisimme siitä uudesta veneverosta vastikkeeksi? Laivaväylät ja ne harvat veneväylät on jo tähänkin asti hoidettu verovaroilla. Maksamamme polttoainevero on ennenkin mennyt valtion isoon, yhteiseen kassaan. Minulle nuo perustelusi vain vaikuttavat tyypilliseltä porvarihallituksen puolustelulta uuden veron puolesta.


  2. Kari Lehtonen

    Olen täysin samaa mieltä kuin edellä. Veroja lisää ja lisää kohta ei ole muuta kuin veroja. Kumma juttu että Kokoomustaustaiset ihannoivat veroja ja varsinkin alvia.


Vastaa