Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Jospa taimenille kävisi kuin merikotkille

Ne on loppu. Kerta kaikkiaan. Taimenet meinaan. Kiersimme perämoottori punaisena jo toista viikonloppua peräkkäin Kustavin vesillä taimenjahdissa turhaan, tällä kertaa Keskitalon Pasin kyydissä.

Pasi paiskoi viehettä menemään sellaiseen tahtiin, että miehen peukalo paisui ja näytti loppupelissä yhtä pullealta kuin kassilohi. Aika laiha lohtu.

Keskitalon Pasi yritti taimenia peukuttamalla. Some-menetelmät eivät merellä toimi.

 

Sunnuntaiksi pestasimme hengen nostattajaksi Lampisen Tinon, mutta ei siitäkään ollut apua, vaikka ihan taimenmieheltä hän päälle päin näytti.

Tinolla oli hellyyttävää lapsenuskoa saaliin saantiin, sillä hän vaihtoi ahkerasti viehettä kuvitellen, että siitä on jotain apua. Minä olen lopettanut turhautuneena moisen vekslaamisen ajat sitten.

Sinnikkäästi tuputtamani pessimismi tarttui kuin tarttuikin Tinoon ehtoopäivän tullen ja päädyimme joukolla muistelemaan niitä aikoja, kun taimenia vielä saimme. Muistot veivät meidän yleensä yli kymmenen vuoden päähän. Tai kahdenkymmenen.

Totuuden nimissä kerron, että lauantaina karkuutin yhden taimenen, joskin alamittainen sekin taisi olla. Ja varmaan ruma ja tyhmä kaiken kukkuraksi.

Toden teolla veistä tuupattiin haavoihimme illalla, kun kuulin Kustavin kalastusoppaalta Vesa Liukkoselta, että he saivat veneeseen asti taimenen täsmälleen siitä kohtaa, missä me olimme heitelleet puoli tuntia aikaisemmin. Ei harmittanut yhtään, mutta päähän otti saakelisti.

Merivesi oli Kustavin pohjoispäässä erittäin kirkasta….
…ja matalalla, kuten rannan rakkolevämatto kertoo. Vika ei siis ollut miehissä.

Toivo ei ole kuitenkaan kokonaan menetetty. Muistettakoon, että merikotkakin meinasi kuolla sukupuuttoon, mutta nyt niitä on taivas mustanaan, kun ihminen antoi vähän läskiä popsittavaksi.

Nyt apua on alettu jakaa vaelluskaloille. WWF ja K-ryhmä tiedottivat juuri, että talkoot vaelluskalojen hyväksi tuottavat mainoisti tulosta. Yli 100 uutta kutupaikkaa on kunnostettu ja kaiken lisäksi taimen on jo palannut viime vuonna kunnostettuhin kohteisiin.

Puronkunnostustalkoita on tehty myös Varsinais-Suomessa. Valonian vesiasiantuntijan Janne Tolosen mukaan maakunnan uusissa kohteissa on havaittu jo taimenia kutemassa, vaikkakaan tarkempia koekalastuksia ei ole vielä tehty. Kutupaikkatarkkailua tehdään Jannen mukaan tällä viikolla. Tarkempia laskentoja tehdään ensi vuonna.

Tavoitteena on elvyttää Saaristomereen laskevien jokien taimenkantoja. Varsinais-Suomessa, erityisesti Salon seudun joki- ja purovesissä esiintyy alkuperäisiä, luonnonvaraisia ja äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja.

Meidän kalastajien on toki muistettava, että me emme saa enää ensi vuonna kalastaa luonnonvaraisia taimenia, koska ne on päätetty rauhoittaa.

Täsmähommaksi menee, kun ylös saa ottaa ainoastaan yli 50 senttisiä istutettuja taimenia.

Valonian virtavesihankkeissa toteutettiin kunnostuksia yhteensä lähes 20 kunnostuskohteessa Purilanjoen, Halikonjoen, Uskelanjoen, Sahajärven ja Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöissä.

Luonnonkiven ja -soran menekki kunnostuskohteissa oli noin 300 tonnia. Talkoita järjestettiin viisi kertaa kesän ja syksyn aikana. Lisäksi kunnostuksia toteutettiin Ammattiopisto Livian kanssa useassa eri kohteessa.

Kunnostuksia on tehty myös eri yhteistyöhankkeiden kesken. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Freshabit LIFE IP -hankkeen ja WWF:n kanssa yhteistyössä kunnostettiin Perniössä useita kohteita.

Maanomistajien suhtautuminen kunnostuksiin on ollut erityisen positiivista. Paikoin maanomistajat ovat osallistuneet kunnostuksiin.

Valmistelun alla on myös uusia kunnostuskohteita ja vaellusesteiden ratkaisuja. Marraskuussa tehdään purojen vedenlaadunseurantaa vesinäytteenotolla ja jatkuvatoimisella mittalaitteella yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.

WWF:n ja K-ryhmän talkoissa sadat vapaaehtoiset rakensivat kesä-syyskuussa kaloille 100 uutta kutupaikkaa jokiin ja puroihin eri puolella Suomea. Talkoissa vapautettiin saavuttamattomissa ollutta elin- ja lisääntymisympäristöä jopa 30 kilometriä.

Taimen on jo palannut ensimmäisen kauden eli viime vuoden talkoissa kunnostetuille alueille. Esimerkiksi Inkoon Ingarskilanjoelta polski 200-300 pikkukalaa sadan metrin matkalla.

Tulokset ovat varmasti rohkaisevia niille kymmenille talkoolaisille, jotka tekivät työtä Varsinais-Suomessa ja niille 280:lle, jotka olivat mukana koko maassa.

Yhdelle talkoopaikalle asennettiin  vedenalainen Taimenlive-kamera, jossa näkyy konkreettisesti, miten taimen hyötyy talkootyöstä.

WWF:n ja K-ryhmän monivuotinen yhteistyö vaelluskalojen hyväksi jatkuu vuoteen 2021.

KALAUKKELI ON KUULLUT talonmiehen pelänneen, että hänen elämäntyöstään jää vain luuta käteen.

 

.

2 vastausta artikkeliin “Jospa taimenille kävisi kuin merikotkille”

  1. Juhani

    Jospa yritettäisiin pelastaa myös Saimaan järvitaimen. Turkulainen geologian professori on lobbaamassa grafiittikaivoksia Heinäveden reitin varrelle missä Suvasveden rannalla samanaikaisesti ollaan kunnostamassa puroja taimenen kutupaikoiksi. Aiemmin Heinäveden reitin koskia on osittain ennallistettu ja muokattu kutemiseen sopiviksi. Nyt sitten on uhka että veden laatu heikkenee suunnitellun kaivostoiminnan mahdollisesti toteutuessa ja viimeisetkin luonnon lohikalat katoavat reitiltä.


  2. Samuli Helle

    Moi Jukka. Huonoa tuuria teillä ollut Pohjois-Kustavin vesillä – me olemme hyvin saaneet kalaa tänä syksynä ja varsinkin tapahtumia on ollut paljon. Tosin suurin osa kaloista on ollut pieniä (n. 40-50cm), vain yksi 4.6kg mötkylä on mahtunut joukkoon meidän porukoille. Vielä kannattaa yrittää!


Vastaa