Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kalamieheltä pääsi iso poru

Mikään muu ei ole niin sydäntä särkevä näky, kuin se alle sekunnin vilahdus, kun viehe irtoaa väsytysvaiheessa ilmaan hyppäävästä taimenesta. Se piirtyy verkkokalvoon viikkokausiksi ja muistuttaa siellä luonnon ylivoimasta. Tällä kertaa tuo onneton tapahtuma sattui Vennon Heikille, jolta mitat täyttävä taimen irtosi kalastaessamme lauantaina Korppoossa.

Niin paljon se raastoi mieleltäni, että olin heti tapahtuman jälkeen langeta itkemään Heikin olkapäätä vasten. Hillitsin siinä vaiheessa itseni, koska Heikkiäkin varmaan harmitti niin, että hänkin olisi saattanut langeta itkemään minun olkapäätäni vasten. Homma olisi mennyt ihan halailuksi. Jos joku olisi nähnyt tai vieläpä kuvannut syleilyn rannalta ja pannut sen juutuupiin, soppa olisi ollut valmis eikä maailma olisi koskaan palannut entiselleen.

Sain kuitenkin hillittyä itseni ja itkin vasta yöllä sängyssä, mutta silloin niin vuolaasti, että pelastuspuku kastui yltä päältä ja saman tien vaipatkin.

Kalamiehestä näyttää iän myötä tulevan hellämielinen, koska jopa kaverin kalan karkaaminen saa mielen matalaksi, kun ennen karkuutus olisi vain naurattanut ylenpalttisesti.

Emme siis saaneet lauantaina joulutaimenta ja sunnuntaina oli taas niin älyttömän kova tuuli, että hommasta ei tullut oikein mitään.

Sunnuntaina tuuli niin kovaa, että hakeuduin välillä tyynemmille haukipaikoille, joista nousi kolme haukea.
Sunnuntaina tuuli niin kovaa, että hakeuduin välillä tyynemmille haukipaikoille, joista nousi kolme haukea.

Taimenet alkavat muillakin näemmä olla entistä enemmän kortilla, sillä esimerkiksi West Coast Trolling Team näyttää lopettaneen Airiston syystreffien järjestämisen, kun taimenta tulee niin vähän, että osanottajia ei enää lähde kisaan tarpeeksi kulujen peittämiseksi.

Kalatalouden Keskusliiton lakimies Jenny Fredrikson pohti tuoreessa  Kalastuslehdessä kalastuskisojen järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Hän antoi ymmärtää, että kalastuskilpailua ei saa kohdentaa rauhoitettuun kalaan.

Mieleeni nousi kysymys, miten käy kisojen, jotka kohdistuvat meritaimenen pyyntiin. Voiko kisan kohdistaa istutettujen meritaimenten pyydystämiseen sen jälkeen, kun villi meritaimen tulee rauhoitetuksi kokonaan vai päättyvätkö vetouistelu- ja muut taimenkisat siihen? Toisaalta eihän niitä paljon taideta enää järjestääkään.

Pyysin Fredriksonia tarkentamaan kirjoitustaan. Hän kertoi olevansa sitä mieltä, että nimenomaan taimenpyyntiin keskittyvä kilpailu olisi laiton sen jälkeen, kun villi meritaimen tulee koko Suomen merialueilla rauhoitetuksi. Kisan järjestäjä voisi kuitenkin hakea ELY-keskukselta poikkeusluvan, jonka turvin kilpailu olisi mahdollinen.

Niinpä. Kisan järjestäjä joutuu joka tapauksessa hakemaan luvat sekä ELY-keskukselta että vesien omistajalta. Rannikko-Suomen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho linjaa, että kilpailulupa irtoaa jatkossakin, jos kisa-alueella tehdään kompensaatioistutuksia ja siellä on rasvaeväleikattuja istutettuja taimenia, kuten esimerkiksi Pohjois-Airistolla.

Fredrikson kirjoitti myös, että rauhoitettua kalaa ei saa tarkoituksellisesti kalastaa esimerkiksi käyttämällä sellaista pyydystä, joka on erityisen soveltuva kyseisen lajin pyydystämiseen. Tämä antoi aihetta kysyä häneltä, onko taimenvieheiden käyttö jatkossa kiellettyä.  Mitä jos joku väittää, että hänen käyttämänsä viehe on tarkoitettu istutettujen meritaimenten pyyntiin?

Fredriksonin mukaan ”vieheiden osalta on tietenkin niin, etteivät ne ole sillä tavalla valikoivia, että voisi erotella ja määritellä taimenvieheet kielletyiksi.” Hänen mukaansa tärkein säätelevä tekijä on kalastajan korvien välissä.

”Jos tietää meritaimenen olevan uhanalainen ja rauhoitettu, niin toivottavasti ei yritetä sitä kalastaa. Jos esimerkiksi hauenpyynnin yhteydessä tuleekin meritaimen, se pitää vapauttaa. Tämän velvoitteen valvominen on mahdollista: jos kalastuksenvalvoja huomaa kalastajan ottaneen talteen rauhoitettua kalaa, kyseessä on selvä kalastusrikkomus”, hän vastasi.

Fredrikson huomauttaa lehtitekstissään, että mikään ei suoranaisesti kiellä rauhoitetunkaan kalan valokuvaamista, jos sellaisen sattuu sivusaaliina saamaan. Valokuvaaminen pitää hänen mukaansa kuitenkin hoitaa pidentämättä käsittelyaikaa ja vahingoittamatta kalaa enemmälti. Tästä voisi tietenkin viisastella, että miten otat valokuvan pidentämättä käsittelyaikaa. Ehkä se onnistuu silloin, kun kala hyppää väsytysvaiheessa. Itse en ihan ehtinyt ottaa kuvaa viime lauantaina, koska olen hidas kömpelys ja muutenkin vätys.

KALAUKKELI ON KUULLUT, että kalastava merimiespappi järjesti kastetilaisuuden kovassa ristiaallokossa.

Vastaa