Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kalastusohjelmaa Kustavista

Sunnuntaina 27.11. päästään televisiossa asiaan. TV1:stä on tullut jo kahdeksan jaksoa Eränkävijät-ohjelmaa, joka rantautuu nyt Kustavin ja vähän Iniönkin maisemiin.

Kustavilainen kalastusopas Vesa Liukkonen vie ohjelman varsinaisiin päähenkilöihin kuuluvan lievestuoreelaisen Riikka Aaltosen meritaimenta narraamaan.
– Taimenta saadaan ja muutama haukikin. Viime syksyllä tehdyillä kuvausretkillä tuli hyvin lisäksi tärppejä, raottaa Liukkonen.

Meritaimenkalastusta esitellään  Eränkävijät-ohjelman seuraavissa neljässä jaksossa, jotka ovat 12-osaisen sarjan viimeiset. Liukkosen mukaan parhaimmillaan katsojaluvut ovat olleet 500 000 ihmisen luokkaa. Kaikki jaksot ovat jo nyt nähtävissä Yle Areenassa.

Vesa Liukkonen on opettanut tämänkin blogin pitäjälle, kuinka taimenta kalastetaan. (Arkistokuva Hannu Toivanen)
Vesa Liukkonen on opettanut tämänkin blogin pitäjälle, kuinka taimenta kalastetaan. (Arkistokuva Hannu Toivanen)

Ohjelmassa on seurattu muun muassa Riikka Aaltosta kalastusharrastuksensa parissa.
– Riikka on aivan mainio ja innokas nainen kalastamaan. Onneksi naistenkin kalastusharrastus on lisääntymässä, vaikka melko harvinaistahan sen vieläkin on, Liukkonen tuumii.

Ohjelmassa nähdään myös, kuinka somerolainen viehevalmistaja Jarno Vähämäki Jking Fishing Oy:stä tekee Liukkosen laavulla Riikalle oman vieheen. Jarnohan tunnetaan Vekkuli-vieheistä.

Olen seurannut Eränkävijät-ohjelmaa muutamia jaksoja. Asiasisältö on jäänyt aika kevyeksi ja vähän tyhjäpäiväiseksi äijän-huuteluksi ja radiopuhelimeen kuiskailuksi (ohjelmaa katsovaneet tietävät, mitä tarkoitan).

Plussana pidän komeaa kuvausta ja sitä, että esimerkiksi kalastusta koskevissa osioissa on saatu välillä kalaakin. Aika useinhan suomalaisissa kalastusohjelmatuotannoissa ei ole ollut varaa jäädä odottelemaan saaliin saantia, minkä vuoksi ohjelmat ovat olleet lähinnä huvittavia.

Eränkävijöissä seurataan useita eri henkilöitä eräharrastustensa parissa niin, että ohjelma hyppii aiheesta toiseen – ärsyttävästi. Sillä keinolla yritetään luonnollisesti pitää kaikki eri erämuotojen harrastajat koukussa koko ohjelman ajan.

Levoton ja tempoileva tyyli sopii kuitenkin huonosti erätoimintaan, jossa pikemminkin haetaan mielenrauhaa ja kiireettömyyttä. Olisiko ohjelma ollut sittenkin järkevämpää pakata joka jaksossa neljään osuuteen sen sijaan että nyt niissä lukuisissa pätkissä saadaan tuskin alkulause loppuun ennen kuin siirrytään seuraavaan osioon?

Veikkaan, että Liukkosestakin näkyy sunnuntain jakson alkuosassa ensin saappaat ja vasta loppuosassa pää. Sen verran pitkästä äijästä on kyse.
Toivotaan kuitenkin, että Riikka ja Vesa tuovat sarjaan loppuhuipennuksen kuin Marilyn Monroe ja Esa Pakarinen parhaimmillaan.

Naantalin Särkänsalmen siltapenkereeseen on suunniteltu Turun Sanomien mukaan (23.11.) levennystä kevyen liikenteen väylää varten. Tosin rahoitus uupuu. Jos se löytyy, pienellä lisäsatsauksella Naantali voisi kerätä pisteitä lähikalastuksen edistäjänä, miksei se voisi samalla parantaa hiipuvaa matkailumainettaankin.

Ehdotan, että penkereeseen tehtäisiin jonkinlainen levennys onkijoita varten. Siihen voitaisiin tehdä myös laiturin pätkä, josta pääsisi lisäksi pilkkimään.

Särkänsalmen siltapenkereen lävistää suuri rumpu, jonka vierestä nousee hyvin kalaa. Kivilouhikossa ei liene kuitenkaan kiva kykkiä onkimassa. (Kuva TS/Ari-Matti Ruuska)
Särkänsalmen siltapenkereen lävistää suuri rumpu, jonka vierestä nousee hyvin kalaa. Kivilouhikossa ei liene kuitenkaan kiva kykkiä onkimassa. (Kuva TS/Ari-Matti Ruuska)

Siltapenkereen molemmilta puolilta nousee niin kuhaa kuin ahventa, ja kalastajia piisaa. Varsinkin kesäisin kalastajat joutuvat kykkimään penkereen kivilouhikossa, kun nykyään porteilla varustetuille venelaitureillekaan ei pääse.

Ehdotan tätä siksi, että kalastukseen sopivia paikkoja kysellään tämän tästä. Kun lehdessä yritetään niistä kertoa, vähiin jäävät kelpo paikat. Vapaita rantoja ei ole kaupunkiseudulla kovin paljon sellaisille kalastajille, joilla ei ole venettä.

Särkän saari on monien onkijoiden suosiossa jo nyt. Onkipaikka löytyy muun muassa sillan alta. Ihan huippuapaja se ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole. (Kuva TS/Lennart Holmberg)
Särkän saari on monien onkijoiden suosiossa jo nyt. Onkipaikka löytyy muun muassa sillan alta. Ihan huippuapaja se ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole. (Kuva TS/Lennart Holmberg)

Kun Särkän saaressa on jo valmiina parkkipaikat ja kioskipalvelutkin, koko saarta voitaisiin kehittää lähikalastuskohteena, jona se toimii toki välättävästi jo nyt. Jotain synergiaetuja voisi syntyä siitä, että Särkän saaren vieressä on merkittävä vapaa-ajan keskittymä, Kultaranta Resort golfkenttineen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö muistuttaa, että lähikalastuskohteet ovat tärkeitä virkistyspaikkoja. Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai taajama-alueella ja muuttoliike käy kohti kasvukeskuksia. Tämä tarkoittaa väistämättä lisääntynyttä tarvetta virkistäytymiseen lähellä keskusta-alueita.

Vapaa-ajankalastajat pyrkivätkin  yhdessä kuntien kanssa lisäämään lähikalastuskohteita, jotka ovat hyvin edullinen, hyvinvointia lisäävä kunnallinen palvelu.  Luonnossa olemisen terveysvaikutukset on viime vuosina havaittu, ja kalastushetkiä käytetään lisäksi esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn.

Hyviä esimerkkejä toimivista kohteista ovat esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vuosittain valitsemat Vuoden lähikalastuspaikat.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ, että virvelikalastaja asensi veneeseensä heittoistuimen.

Yksi vastaus artikkeliin “Kalastusohjelmaa Kustavista”

  1. Kale

    Otsikon perusteella lähdin lukemaan artikkeli ja pettyähän sitä sai. Tämäkin artikkeli oli käytetty vinkumiseen, eikä kalastuksesta puhumiseen. Otsikko ja teksti eivät keskustelleet keskenään. Kouluarvosana 5-.


Vastaa