Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kevätkalastuksessa uusia ennätyksiä

Kevään heittokalastuskauteni alkoi suorastaan loistavasti: rikoin useamman kalaennätykseni. Mutta eipä mennä heti asioiden edelle.

Jo perjantaina mökille saavuttuani kuulin rannasta hirnuntaa. Telirullien päällä ollut Busterini ilmoitteli haluistaan päästä kirmaamaan kalavesille. Kiirehdin ottamaan häneltä loimen pois päältä. Alumiinihepo näytti olevan kaikin puolin kunnossa. Ei muuta kuin lykkäämään turvasta sitä vesille.

Mutta voi jumanskurpaleisson. Yksi telineistä meni siinä hötäkässä rikki, minkä vuoksi vene ei suostunut liukumaan edes naapurimökin apuvoimien avulla veteen. Voimakaan ei auttanut. Tuli hiki.

Yhdeltä apurilta meni selkä ja minulta hermot. Harkitsin itsemurhaa, muttä jätin tekemättä, kun ajattelin, ettei tälläisen surkimuksen hengiltä oton takia kannata vankilaan mennä.

Seuraavana aamuna apuna oli kolmaskin mies, jolla oli lihasten lisäksi aivot.  Hän hoksasi heti, miten homma pitää hoitaa. Kun vene liukui lopulta nätisti mereen, olisin ollut valmis antamaan hänelle muuten ison halin, mutta tosi kalamieshän ei halaa kuin haukia ja taimenia.

 Tässä uskollinen ratsuni on ennättänyt jo siikaonkipaikkaan. Moottorikin, jolla on ajettu viidessä vuodessa jo 1560 tuntia, toimi moitteetta.
Tässä uskollinen ratsuni on ennättänyt jo siikaonkipaikkaan. Moottorikin, jolla on ajettu viidessä vuodessa jo 1560 tuntia, toimi moitteetta.

No, kalanhalaamisen perversioon pääsin heti lauantaina. Kun päivän siikaonkirupeama ei tuottanut kuin pari fisua, päätin käynnistää heittokalastuskauden parin tunnin rupeamalla.

Minulla on kaveri nimeltään Pentti, joka maalaa yksitellen keväisin puiden lehdet vihreäksi ja tekee muitakin ihmeitä. Tässä hän on pyöräyttänyt maapalloa juuri kuvaushetkellä niin, että maisema on vinossa.
Minulla on kaveri nimeltään Pentti, joka maalaa yksitellen keväisin puiden lehdet vihreäksi ja tekee muitakin ihmeitä. Tässä hän on pyöräyttänyt maapalloa juuri kuvaushetkellä niin, että maisema on vinossa.

Yllätys oli suuri, kun erään kutulahden suulta sain peräti kuusi haukea, joista vain yksi oli pulikka. Muut olivat 2-3,5 -kilon kaloja.

Vielä suurempi yllätys oli, kun taimenapajille siirryttyäni onnistuin jallittamaan 63-senttisen, 2,2 kilon painoisen taimenen.  Sen rasvaevä oli sellainen pieni tynkä, etten siitä osannut päätellä, oliko kyseessä villi kala vai istutettu.

Se sai minut pohtimaan, että jatkossa kaikkien kalamiesten ja merivartioston henkilöstön on opiskeltava iktyonomeiksi, jotta osaavat tulkita, onko kyseessä rauhoitettu taimen vai istutettu. Jopa kalastuksenvalvojilla voi toisinaan olla vaikeuksia, kun ymmärtääkseni leikattu rasvaevä saattaa kalan vanhetessa hieman kasvaa takaisin.

Kuten tiedämme, villit taimenet rauhoitetaan uuteen kalastuslakiin liittyvässä kalastusasetuksessa. Tosin se tapahtunee Saaristomerellä vasta vuonna 2018.

Päätin joka tapauksessa ottaa kauden avauskalan ylös, verisesti loukkaantunutkin kun se oli.

Kevään ensi taimen oli syönnillään, päätellen siitä, että sen kiduksista tunki ulos kivinilkan pyrstö.
Kevään ensi taimen oli syönnillään, päätellen siitä, että sen kiduksista tunki ulos kivinilkan pyrstö.

Jälleen kerran sain havaita, ettei veden tarvitse olla sitä 4-8:aa astetta, jotta taimen nappaisi. Nyt vesi oli keskimäärin hieman yli kahden asteen, kylmimmillään 1,8 ja korkeimmillaan 3 astetta. Kalastusta haittasi molempina päivänä se, että tuuli huiteli Korppoossa noin 13 metriä sekunnissa.

Sunnuntaina hauen syönti oli edelleen ihan hyvä. Sain viisi haukea, joista suurin painoi 4,2 kiloa. Pääasiassa kalastin taimenpaikoilla, mutta nyt ei enää onnistanut. Se olisikin ollut pienelle ihmiselle jo ihan liikaa. Olisin varmaan rinta rottingilla irtisanoutunut työpaikaltani ja päättänyt ryhtyä ammattikalastajaksi.

Niistä ennätyksistä: Koskaan ennen en ole onnistunut vielä saamaan virvelillä keväthaukea niinkin aikaisin kuin maaliskuun alkupuolella, en edes talvikautena 2008-2009, jolloin edellisen kerran oli jäätön talvi.

Sama ennätys pätee kevättaimeniin. Viime vuonna sain ensimmäisen taimeneni 21.3.

Kolmas ennätys oli kausiennätys: sunnuntaina sain 840 grammaa painavan siian, joka on tämän kauden suurimpani. Siitä on helppo panna vielä paremmaksi.

Kalastuskausi oli selvästi käynnistynyt: näin jopa kolme kalastusvenettä. Tässä yksi.
Kalastuskausi oli selvästi käynnistynyt: näin jopa kolme kalastusvenettä. Tässä yksi.

Näin onnistunut kauden aloitus ei olisi ollut mahdollista ilman suurta uhrausta. Vaimoni oli hankkinut meille alkuvuodesta tuttavapariskunnan kanssa viikonlopuksi liput Helsinkiin Abba-musiikaaliin sveduteatteriin ja päälle vielä hotelliyön Tornista. Kun minulle valkeni, että esitys osuu avovesikauteen, päätin, että maksan 139 euron osuuteni keikasta ja lähden kalaan.

Kiitos kysymästä, olen edelleen naimisissa. Vaimoni kertoi tehneensä suuren vaikutuksen loppuumyydyn teatterin yleisöön, kun se huomasi vaimollani olevan varaa ostaa jopa laukkuaan varten oma istuin. Komeampikin se kassi on kuin minä, eikä nahkakaan roiku niin pahasti.

Sitä paitsi Abbaa voi nauttia myös purkista – meren äärellä.

PÄIVÄN AFORISMI: Ilmavaivoista kärsineen metsurikokin mielestä savotalla on parasta puupata.

Yksi vastaus artikkeliin “Kevätkalastuksessa uusia ennätyksiä”

  1. Sauli Jaakkonen

    Tekisipä mieleni minunkin kokeilla mökkini tienoilla Rymättylän vesillä. -sauli-


Vastaa