Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kokka kohti Houtskaria

Taimen- ja siikaonkikauden hiipuessa on aika siirtyä hauen kalastukseen. Ei vähiten siksi, että Houtskarin Mossalassa järjestetään 21.5. ensimmäistä kertaa hauen kalastuksen kevätkisa, jonne meidänkin venekuntamme aikoo suunnata.

Viikonvaihteessa treenasin Houtskarin haukicupia varten kotivesillä yhdessä pahimman vastustajamme Tom Jalaksen kanssa. Hauki alkaa selvästikin siirtyä kutupaikoiltaan laajemmille alueille ja on alkanut myös syödä. Havaitsimme, että aivan kaikki haukimammat eivät ole vielä kuteneet.

- Älä nyt tätä kuvaa, anoi Jalaksen Tomppa, muttei nostanut vaihtoehtoja kuvattavaksi.
– Älä nyt tätä kuvaa, anoi Jalaksen Tomppa, muttei nostanut vaihtoehtoja kuvattavaksi.

Saaliimme jäi treeneissä mitoiltaan kuitenkin vielä sen verran vaatimattomaksi, että jos kyse olisi formulakisasta, lähtisin Mossalassa varmaan viimeisestä lähtöruudusta. Tomppa lähtisi varikolta, kun hän ei saanut ”aika-ajoissa” konettaan kunnolla käyntiin. Tosin mies taisi vain hämätä peittääkseen todellisen kisakuntonsa.

Mossalan kevätkisa on jatkoa kaksi kertaa aiemmin järjestetylle syyskisalle.
Saariston Lomakeskuksen isäntä Boris Povaljajeff kertoo, että keväkisat järjestetään, koska syyskisojen osallistujat ovat sitä toivoneet.
–  Kalan syönti voi olla parempaa kuin syksyllä, tuumii Povaljajeff.

Itse en olisi tuosta niin varma. Tueksi hieman tilastotietoa: Olen saanut 18 vuodessa toukokuussa 981 haukea, mutta syyskuussa, jolloin Houtskarin haukicup viimeksi järjestettiin,  1583 haukea.

Kun saalismäärät suhteutetaan  kalastukseen käyttämiini tuntimääriin, tulee toukokuun keskiarvoksi 0,98 haukea tunnissa ja syyskuun 1,84 haukea.  Nämäkin tilastot valehtelevat jonkin verran, sillä varsinkin toukokuun alussa heittokalastukseni painottuu vielä taimenpaikkoihin, syyskuussa puolestaan vapa viuhuu haukien suuntaan.

Siitä ei pääse mihinkään, että kevätsäässä kalastaminen on olosuhteiden kannalta kuitenkin yleensä mukavampaa. Toukokuussa ei tarvitse saman tavalla kiirehtiä kisapaikalta kotiinkaan pimeyden takia kuin syksyllä, vaimon räksy… eikun käskytys on tietenkin asia erikseen.

Povaljajeffin mukaan kiinnostusta on ollut paljon.
– Jotkut ovat jo ennakkoilmoittautuneet eli maksaneet kisamaksun, hän kertoo.
Kun kisamaksun voi maksaa hieman kalliimmalla hinnalla vielä kisa-aamunakin, vasta silloin tiedetään, paljonko osanottajia lopulta ampaisee Mossalan rannasta laajoille kisavesille.
– Mutta hyvässä lykyssä 30 – 40 venekuntaa saattaa tulla.

Povaljajeff sanoo, ettei oheisohjelmaa järjestetä, koska jo viime syksynä nähtiin, että uuden sponsorin myötä kisa muuttui selvästi ammattimaisemmaksi.
– Se vähensi lystiä pitämään tottuneita eli porukkaa ei jäänyt istumaan iltaa eikä seurustelemaan.
Mossalan haukikisojen osallistujamäärät eivät ole vielä nousseet sellaisiksi, että niiden tulevaisuus olisi turvattu. Kevätkisassakin lienee nyt kyse kokeilusta.

Mossala on saaristomaisemista nauttivien kiireettömien turistien kannalta ihanteellisessa paikassa, kun  sinne päästäkseen saa matkustaa monella lautalla ja lossilla. Vene trailerin päällä kalaan kiiruhtavien kannalta reissu vie kuitenkin niin paljon aikaa, että se lienee rajoittanut osallistujamääriä. Helpommin pääsee veneellä.

Oman hidasteensa tänä vuonna maantiematkaan voi tehdä se, että Paraisten ja Nauvon välillä liikkuvien lauttojen lauttapaikkoja on alettu kunnostaa ensi vuonna tulevaa suurlauttaa varten.

Povaljajeff arvioi, että töistä aiheutuvat lisäjonot käynevät sekä turistien että kalaan suuntaavien hermoille.
– Uuden lautan tuomia etuja ei ole kukaan selittänyt. Silta tai tunneli olisi paikallisille ehdoton, mutta romuttaisi rengastien imagon idyllisenä saaristoreittinä, joten jos tänne turisteja ihan oikeasti halutaan, niin lautoilla on jatkettava, tuumii Povaljajeff.

Paraisten lauttarannalla työt ovat päässeet vauhtiin jo niin, että käytössä on nyt vain yksi autojen lastauspaikka.
Paraisten lauttarannalla työt ovat päässeet vauhtiin jo niin, että käytössä on nyt vain yksi autojen lastauspaikka.

Nauvon sillasta tulisi 40 metriä korkea. Monien mielestä se pilaisi saaristomaisemia. Niin tai näin ja kantaa ottamatta kerron vertailun vuoksi, että Meyerin telakalle Turkuun vuonna 2018 nousevan massiivisen Konecranesin pukkinosturin korkeudeksi tulee liki 130 metriä. Toki nosturi nousee Airiston pohjoisrannalle keskelle teollisuusaluetta, mutta väittäisin, että se näkyy laajemmin saaristoon kuin Nauvoon haviteltu silta. Tästä asiasta ei vain taida olla nyt korrektia puhua.
P.S. KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ sairaanhoitaja otti punkkirokotuksen omaan piikkiin.

Vastaa