Viime viikonvaihteessa järjestetty Kustavi GP -kalakisa keräsi yhteen 18 venekuntaa, joista 16 venekuntaa toi saalista punnituksen. Aivan hirveitä mörköjä ei merestä noussut, sillä suurin kala painoi 4,1 kiloa. Sen sai kisassa kolmanneksi sijoittunut Team Nymar, jota kipparoi Kristoffer Granberg.
Voiton otti Eerik Sjöbergin kipparoima Team Varttitonni, joka toi punnitukseen kahdeksan kisan alamitan, 60 senttiä, ylittänyttä haukea. Niiden yhteispaino oli 14,2 kiloa. Kakkoseksi sijoittunut Tatu Junnilan johtama Team Jakki sai kokoon niin ikään kahdeksan haukea, joiden yhteispaino oli 12,7 kiloa. Team Nymarin neljä kalaa painoivat yhteensä 9,8 kiloa.
Tälläkään kertaa en sitten päätynyt Kustavin kisaan, vaan perinteinen Iniön oma epävirallinen kalakisamme osui taas samaan viikonvaihteeseen.
Iniön kisa houkuttaa vuodesta toiseen. Siellä saa aina osakseen niin paljon piruilua, että helvetti tuntuu sen rinnalla varmasti mukavalta paikalta sitten, kun sen aika koettaa. Iniön kisaa isännöi taas jäljittelemättömään tyyliinsä Tammennon Jari, tuo Iniön Lucifer, itse pelsepuupi.
Tuskin voi tylymmin kalastuskilpailuja aloittaa, kuin mitä teki Savolaisen Ilkka. Hän otti 7,5-kiloisen voittohauen toisella heitollaan, noin 100 metrin päässä lähtörannastamme perjantaina aamupäivällä. Se oli varmasti tämän kymmenen kertaa järjestetyn kisan nopeimmin napattu voittokala. Kaiken kukkuraksi sama mies vei voiton myös viime vuonna. Häppeis eres.
Savolaisen alkurynnistyksen jälkeen meillä muilla oli hieman vaikea motivoitua kisaamaan perjantaipäivästä lauantai-iltaan, vaikka onhan tämä sama kisa voitettu joskus liki kymppikilon hauella. Tuuli oli perjantaina aluksi sen verran kova ja oikeasta suunnasta eli länsi-lounaasta, että aivan toivotonta ison kalan odottelu ei sitten ollutkaan.
Veljeni kuunteli taas viisaasti ohjeitani, joiden mukaan vonkale nappaa erityisesti voimakkaalla tuulella tuulen taitteesta. Niinpä hän ottikin sellaisesta kohtaa 7,4-kilon luupään. Onneksi se jäi niukasti johtokalasta, koska en olisi kestänyt jatkaa samassa veneessä. Muutenkin tein nyt sellaisen päätöksen, että olen kouluttanut sekä veljeni että veljenpoikani aivan liian hyviksi kalamiehiksi, kun en pärjää heille useimmiten enää ollenkaan. Seuraavaksi vuodeksi kehittelen heille oikein huonoja vinkkejä, mikä sekin minulta kyllä onnistuu vaivatta.
Kaiken kaikkiaan kalan syönti oli nyt verrattain heikko, sillä päiväsaaliit jäivät määrällisesti aika pieniksi. Kuvaavaa on, että viime vuonna samalla retkellä veljeni sai 65 haukea, mutta nyt määränsä jäi 17:ään, mihin minäkin pääsin. Edes sudden death ei tuonut tällä kertaa ratkaisua siihen kumpi vei kalakisan voiton saalismäärässä, vaikka eihän sellaisesta edes kisattu. Pakko sanoa, että 17 haukea ei ole hääppönen saavutus, kun olimme aktiivikalassa sentään yhteensä noin 17 tuntia kukin.
KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ metrossa joraamista kutsutaan substanssiksi.
Vastaa