Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Kuha kelpo syönnillä

Olin pari viikkoa sitten ihan fiiliksissä, kun sain vihdoin pilkillä mittakuhan.  Fundeerasin, että mittakuhani taitaa vihdoin olla merkki siitä, että kuhien koko on kasvamassa.

Pitäisihän se tietää, ettei yksi pääsky kesää tee eikä yksi kuha kalamiestä. Viime viikonvaihteessa napsin Naantalinaukolta pilkillä 17 kuhaa, joista yksikään eli ylittänyt 42 sentin alamittaa. Jään odottelemaan hengenpelastusmitalien tulvaa, koska pelastin jokaisen kuhan hengen palauttamalla ne pilkkilävestä takaisin mereen.

Pidän kuhien pienehköstä koosta huolimatta ihan positiivisena merkkinä sitä, että joukkoon mahtui sentään kaksi 40-senttistä kuhaa ja neljä 38-senttistä. Ennenhän en saanut pilkillä edes 40-senttisiä kuhia.

Olen nyt saanut 122 kuhaa siitä lähtien, kun aloin ihmetellä ja laskea, kuinka monta kuhaa pitää pilkkiä saadakseen yhden mittakuhan. Mittakuhia on siis mahtunut tuohon joukkoon tasan yksi.

Silmiinpistävää oli se, että kuha aktivoitui selvästi vasta iltapäivällä, erityisesti lauantaina auringon mentyä pilveen.

Ahventen syönti ei yltänyt ihan parin viikon takaiseen, jolloin sain noin 450 ahventa yhdessä viikonvaihteessa. Ahventa nousi silti mukavaan tahtiin varsinkin lauantaina, jolloin tuuli puhalsi lännen puolelta.

Sunnuntaina tuuli oli kääntynyt itään ja oli näppejä koettelevan hyytävää. Itätuuli heikensi syöntiä selvästi. Ahvenista korkeintaan joka viides oli pussiin pantava. Koon pienuutta valittelivat muutkin kohdalle osuneet pilkkimiehet.

Kimmo Kuusisto oli haistanut ahveneni Lietoon asti, josta hän saapui pummaamaan saalistani. Ajattelin, että jos mies sieltä asti vaivautuu yli peltojen luistelemaan, hän on kalansa ansainnut. Kauniimpi puoliskonsa Sarinin Kati oli ilmeisesti haistanut valkoviinin, kun hän jäi Naantalin rantaan odottelemaan. Mahtoi fröökynää harmittaa, kun Föribaari ei ollut ehtinyt avata oviaan.
Lauantaina pussiin kelpuuttamani ahvenet olivat suurin piirtein tässä. Näistäkin Liedon verottaja ryösti isompana miehenä puolet. Mutta niinhän se on: tyhmä työtä tekee, verottaja pääsee vähemmällä.
Tällä kertaa vaimoni valmisti mainiosti friteerattuja ahvenia höystettynä muun muassa chicken wingseillä.

 

Jäätilanne oli Naantalin aukolla edelleen sekä potkukelkkamiestä että retkiluistelijoita suosiva. Potkukelkalla jaksoi hurjastella pitkiäkin matkoja. Jotkut Naantalin venesatamien suunnasta lähteneet näyttivät matkaavan kelkkoineen aina Väskin taakse ja Luonnonmaan pohjoispäähän asti.

Retkiluistelijat hävisivät horisonttiin Lemun ja Askaisten suuntaan.

Jäätä oli keskimäärin yli 20 senttiä, Luonnonmaan itäreunalla paikka paikoin 30-40 senttiäkin, mutta löysipä velipoika Kekkosen saunan edestä myös virtapaikan, jossa ei ollut jäätä kuin 5-7 senttiä.

Retkiluistelijoita vilahteli välillä ohi yhtenä virtana kuin autoja moottoritiellä. Suurimmissa seurueissa oli parikymmentä luistelijaa.

 

Siinä jäällä istuskellessani panin merkille, että merikotkia ei nyt saapunut iltapäivisin noukkimaan pilkkijöiden jättämiä sinttejä kuin pari, kun esimerkiksi viime vuonna näin jäällä kerralla muistaakseni kymmenkunta kotkaa.

Kotkat ovatkin varmasti jääneet ulompaan saaristoon saalistamaan, kun ulapat ovat pysytelleet siellä avoinna jäästä. Se sai minutkin tuskailemaan, olisiko sittenkin pitänyt mennä mökille Korppooseen etsimään siikaonkipaikkoja. Pakkasta on ollut kuitenkin siksi usein, että vielä ei tainnut olla siikaonginnan aika.

Saapa nähdä, mikä on tilanne ensi viikonvaihteessa. Näillä näkymin jääkenttä saattaa vielä jopa laajeta, jos pakkasta piisaa.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ Pohjois-Amerikan luoteiskolkassa kalastanut oli ihan innoissaan saatuaan heti kalan, vaikkei pilkkinsä ollut ehtinyt vielä alaskaan.

 

Yksi vastaus artikkeliin “Kuha kelpo syönnillä”

  1. Jussi Niemi

    Kuvassa kalat vielä sätkii, muista tappaa kalat heti pyytämisen jälkeen. Pysyy kalat tuoreempana, eikä ”viherpiipertäjät” hauku kalojen rääkkäämisestä.

    Pilkkitalvia takana jo 51v!


Vastaa