BLOGIT | Kala-apajilla

Kuhan alamittapäätös tulossa lähiaikoina

Ainakin ammattikalastajat odottelevat kuumeisesti, milloin maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, mikä on kuhien alamitta vuoden vaihteen jälkeen Saaristomerellä.  Ministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila kertoo, että päätös on tulossa lähiaikoina, todennäköisesti vielä syyskuun aikana.

Ministeriön pohdinnassa on, jatketaanko ammattikalastajien kuhia koskevaa siirtymäaikaa Saaristomerellä.

Kolme kylmää edellistä kesää saivat aikaan sen, että kuhien keskikoko ei kasvanut odotetusti, vaan pikemminkin pieneni. Sen seurauksena vaarana on, että ammattikalastajien kuhasaaliit hupenevat olemattomiin, jos alamitta nousee kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 37 sentistä 40 senttiin alkuperäisten päätösten mukaisesti ensi vuonna. Ministeriössä on pohdittu, voidaanko siirtymäaikaa nykyisellä alamitalla jatkaa hankalan tilanteen vuoksi.

Ammattikalastajien uteliaisuuden ministeriön tulevaa päätöstä kohtaan ymmärtää, koska moni heistä jo miettii, minkä silmäkoon verkkoja ensi vuodeksi pitää hankkia. Ruusila kertoo, että päätöstä on  kyselty ministeriöltä paljon.

Ministeriön päätös kiinnostaa myös vapaa-ajankalastajia, joista moni näkisi mielellään, että alamitta olisi kaikilla sama tai ainakin nykyistä tasapuolisempi. Se nyt on vapaa-ajankalastajille 42 senttiä. Ministeriöltä odotetaankin näkemystä siitä, voidaanko myös vapaa-ajan kalastajien kuhien alamittaa laskea Saaristomerellä.

Ministeriön päätöksentekoa hankaloittaa se, että taakse jäänyt kesä oli erittäin lämmin, mikä todennäköisesti on kasvattanut kuhien keskikokoa, kuten alun perin oli päämääränä. Kesältä ei välttämättä ole kuitenkaan saatavissa kovin kattavaa seurantatietoa päätöksen taustaksi.

Jos kuhien keskikoko on vihdoin lähtenyt kasvuun, olisi luonnollisesti sääli, jos toivottua kehitystä vietäisiin seuraavat vuodet takapakkia tinkimällä alamitoista.

Muun muassa villille meritaimenelle määritellään taloudellinen arvo, jonka pohjalta luvattoman taimensaaliin pyytäjälle voidaan määrätä rangaistus. Villin meritaimen on kokonaan rauhoitettu ensi vuoden alusta alkaen.

Maa- ja metsätalousministeriö on saanut hyvää vauhtia edistettyä lakimuutosta, joka tähtää siihen, että laittomasti pyydetyille ja saaliiksi otetuille kaloille määritellään taloudelliset arvot.

Päämääränä on kitkeä salakalastusta. Samalla ministeriö haluaa antaa viestin siitä, että etenkin uhanalaisten kalojen laiton pyytäminen ja saaliiksi ottaminen on hyvin tuomittavaa ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä kalakantojen elvytystoimenpiteitä toteuttaville.

Kalojen taloudellisten arvojen määrittely on ollut tänä vuonna Luonnonvarakeskuksen tehtävänä. Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvoksen Eija Kirjavaisen mukaan mahdollisuuksien rajoissa on, että muutos saataisiin tehtyä kalastuslakiin vielä tämän vaalikauden aikana. Se on kuitenkin kiinni poliittisesta tahdosta.

Korvausten suuruusluokat ovat jo Luken ja ministeriön hyppysissä, mutta Kirjavainen uskoo, ettei summia kirjata heti lakiin, vaan ne tulevat voimaan jälkikäteen lakiin kirjattavan valtuutuksen pohjalta.

Näin ollen on todennäköistä, että esimerkiksi rauhoitetun taimenen pyynnistä saaliiksi rapahtaa raisut sakot vasta vuonna 2020.

Viime viikonvaihteen mökkireissu Korppooseen oli mennen tullen pitkästyttävä. Jo liian hyvin tutuksi tulleessa pullonkaulassa Nauvon ja Korppoon välisessä lauttapaikassa sai perjantaina jonottaa pitkään, kun vakilautta Prostvik 1 oli huollossa telakalla. Ely-keskus ja Finnferries hoitivat lauttaliikennettä pelkästään pienemmällä varalautalla Replot 2:lla, jonka kapasiteetti ei riittänyt alkuunkaan.

Korppoon lauttapaikan autojonossa ei ollut sunnuntaina päätä….
…eikä häntää.

Paluureissu sunnuntaina venyi vielä pidemmäksi. Korppoon puolella saimme jonottaa tunnin ja vartin. Olisi luullut jo kokemuksenkin opettaneen lauttakapasiteetin Finnferriesiltä tilaavalle Ely-keskukselle, että Prostvikin ollessa poissa käytössä pitäisi ilman muuta olla Replotin lisäksi myös Nagu 2-lautta.

Alkusyksystä ihmettelin aika usein sitä, mihin se Ely-keskuksen lupaama kahden lautan käyttö viikonloppuisin syyskuun loppuun asti unohtui. Aika harvoin siellä kahta liikennöivää  lauttaa eteen osui.

Vaimo nosti lauantaina yhdestä verkosta 16 ahventa, toisesta ei yhtään.

Kokeilin viikonvaihteessa, vieläkö hauen yltiöpäinen syönti jatkuu. Saattoi olla, että kaakkoistuuli hillitsi syöntiä lauantaina, jolloin jouduin tyytymään 10 haukeen neljän tunnin reissulla. Sunnuntaina tuuli tuli lännestä, mutta silloinkin saalis jäi 13 haukeen.

Metsästä löytyi vielä muutamia tuoreita ja nättejä herkkutatteja. Ylemmän tatin lajimääritys jäi minulta tekemättä.
Ruokapöytään olisi ollut tarjolla vaikka kanterellietanaa, takuulla luomuna.

Tottakai myös metsässä piti käydä katsomassa, vieläkö uutta tattia pukkaa. Ei pukannut enää kovin paljon ja laatukin alkoi olla aika kärsinyttä.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ oluttehtailija Rami Aarikka asensi veneeseensä pilssipumpun.

Juttuun on lisätty kuvia 17.9. koska teknisten pulmien (hutilointini) vuoksi ne olivat tipahtaneet alkuperäisestä versiosta pois.

 

4 vastausta artikkeliin “Kuhan alamittapäätös tulossa lähiaikoina”

  1. Tapio Alaranta

    Nuotalla nuo kuhat häviää eikä virvelillä. Kun 42 raja niin sama alamittainen on heitetty suu rikki useamman kerran takas veteen.
    Verkossa kii niin ne on pakko ottaa ylös.
    2 vuotta kalastuskielto ja sitten 37 rajaksi ja
    useampi ammatti häviää.
    Eli parempi ento on että kalasta ja nosta ylös vain ne jotka syöt.


  2. vv

    Ei ammattikalastajilla ole mitään taloudellista mahdollisuutta tai halua uusia verkkojaan, jos kuhan alamitta nousee 40 cm. Luke:n lausunnon mukaan kuhasaalis laskee 50 % 1. vuotena alamitan noustessa, olettaen että kalastus jatkuu samallaisena. Kun suurella varmuudella myös kalastus vähenee 50 %, niin todellinen saalisvähennys tullee olemaan kuhan osalta 70-80 %. Samalla vähenee myös muiden suomukalojen saaliit. Siis hyvästit lähikalalle.
    vv


  3. Töölön Kettterä

    Mitä tapahtuisi, jos alamitta olisi nykyinen tai hieman alempikin, mutta säädettäisiinkin myös ylämitta. Suurimmat vonkaleet ovat parhaita lisääntyjiä ja populaation valintapaine suosisi nopeammin kasvavia. Lisäksi poikasissa on luonnostaakin suuri hävikki. Nykyisellään parhaiten pärjää kuhagenomi, joka alkaa lisääntyä pienikokoisena ja sukukypsyyshän osaltaan jo hidastaa jatkokasvua.


  4. hh

    Kuhan alamitta pitäää heti nostaa 50 cm:iin Saaristomerellä ylikalastustilanteen purkamiseksi. Verkkokalastuksesta tulee luopua kokonaan siirtymäkauden jälkeen ja sallia vain rysäkalastus. Näin tehden saaliit kasvavat roimasti ja kuhan keskipaino tuplaantuu. Ottakaa Peipsjärveltä mallia!


Vastaa