Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Mahdoton tehtävä

Jatkoin viikonvaihteessa  Naantalin Kultarannan edustalla mittakuhan saalistusta pilkillä yhtä huonolla menestyksellä kuin jo niin monet kerrat aiemmin. Sain toki lauantaina seitsemän kuhaa, mutta yksikään ei yltänyt vaadittavaan 42 sentin mittaan. Suurin taisi täyttää juuri vanhan alamitan eli 37 senttiä. Ei auttanut kuin palauttaa sekin kairanreiästä takaisin mereen.

Kuhan palauttaminen takaisin mereen oin käynyt vähän turhankin tutuksi touhuksi.
Kuhan palauttaminen takaisin mereen on käynyt vähän turhankin tutuksi touhuksi.
pilkkihauki
Lauantaina sain pilkillä myös yli kaksikiloisen sattumahauen.

Jäätä oli Naantalin aukolla riittävästi – enhän tätä tässä muuten kirjoittaisikaan – mutta paikka paikoin aika huonolaatuista se oli.  Kultarannan edustalla jäätä oli keskimäärin alle 10 senttiä, mutta hieman pidemmälle Väskin saaren suuntaan mennessä sitä oli hyvinkin 15 senttiä. Väskin edustalla liikkui jopa moottorikelkka.

Leuto sää oli kuitenkin saanut ulkoilijat  varovaisiksi niin, että jäällä ei näkynyt juuri muita kuin pilkkijöitä. Potkukelkka luisti jäällä hyvin, joten nyt kun pakkaset ovat taas alkaneet, saattavat myös luistelijat päästä jäällä vauhtiin. Vähän röpelöistä kyyti voi olla. Suksilla jäälle ei ilman lisälumen tuloa kannata lähteä, mutta kulku jalkaisin on helppoa, kun töppösten alla ei ole peilijäätä.

Nyt olen saanut peräkkäin yhteensä 75 kuhaa, joista ei yksikään ole ollut lähelläkään uuteen asetukseen kirjattua alamittaa. Alan hyvin ymmärtää niitä pilkkijöitä ja kuhan jiggaajia, jotka kuulostavat olevan katkeria ammattikalastajille. Heille uudenkin lainsäädännön mukaan kuhan alamitta on edelleen 37 senttiä. Kuulostaa siltä, että tuo nurina on kasvamassa.

Myös velipoikani sai vanhan alamitan täyttäneen kuhan.
Myös velipoikani sai vanhan alamitan täyttäneen kuhan.

Vapaa-ajan kalastajien kuhien alamitan nostossa oli kyseessä se hyvä päämäärä, että kääpiöityneen kuhakannan koko saataisiin kooltaan isommaksi. Kun ammattikalastajat saavat kuitenkin edelleen ottaa merestä pienempiä kuhia, jää kyseenalaiseksi, kuinka myös heitä palvelevaan tavoitteeseen päästään.

Muistettakoon kuitenkin, että Saaristomeren ammattikalastajien kohdalla 37 sentin alamitta on voimassa kolmen vuoden siirtymäajan ymmärtääkseni  verkkojen uudistamiskustannusten vuoksi. Vuoden 2018 jälkeen Saaristomeren ammattikalastajienkin osalta alamitta nousee 40 senttiin.

Pilkkijäällä kuulee vitsailua siitä, että kuhaa pannulleen pyytävän pitää vissiin rekisteröityä Ely-keskuksessa kaupalliseksi kalastajaksi, jolle alamitta on siis 37 senttiä. (Lisätty 7.2.: kts. oikaisu alla)

Uusi laki pyyhkäisi pois ammattikalastaja-tittelin ja sen sijaan pitää puhua kaupallisista kalastajista, jotka jaetaan kahteen ryhmään saaliin arvon perusteella. Ykkösryhmässä ovat ne joiden saaliin arvo ylittää vuodessa noin 10 000 euroa ja kakkosryhmässä ne, joilla se jää alle tuon rajan.

Kaupallisten kalastajien ykkösryhmään kuuluvat lähinnä ammattikalastajat. Heitä oli tämän vuoden alussa Suomen ammattikalastajien liiton julkaiseman tilaston mukaan Suomessa kaikkiaan  runsaat  600, joista merialueilla kalastaa noin 370. Jälkimmäisistä noin 145 kalastaa Varsinais-Suomessa. Kakkosryhmään kuuluvia merialueella kalastavia kaupallisia kalastajia on noin 1721, joista 380 kalastaa Varsinais-Suomessa.

Törmäsin jäällä Sami Hartikaiseen, jonka pilkkiin kävi myös hauki. Piti käydä utelemassa, oliko se isompi kuin omani. Ei tainnut olla.
Myös Sami Hartikaisen pilkkiin kävi hauki. Piti käydä utelemassa, oliko se isompi kuin omani. Ei tainnut olla.
Kuudessa tunnissa pilkkimäni ahvensaalis jäi näin vaatimattomaksi, mutta enpä niitä enempää olisi tarvinnutkaan. Tästäkin riitti vielä äidille viemisiä.
Kuudessa tunnissa pilkkimäni ahvensaalis jäi näin vaatimattomaksi, mutta enpä niitä enempää olisi tarvinnutkaan. Tästäkin riitti vielä äidille viemisiä.

 

Itsekin jouduin pohtimaan takavuosina huvittavalla tavalla ammattimaisempaa kalastamista, kun silloinen Turun Sanominen päätoimittaja Ari Valjakka otti asian puheeksi. Hän oli kuullut, että kalastan haukea vuosittain sievoisia määriä. Mikkelin miehenä Valjakka valitti, että sikäläiseltä torilta ei saa haukea. Hän oli keskustellut sikäläisen kalamyyjän kanssa, että voisi yrittää puhua minut hauen toimittajaksi.

Justiinsa juu ja japadaduu.  Kysyin Arilta, että tiedätkö yhtään, kuinka vähäinen on hauen markkinahinta, mitä siitä jäisi katetta ja miten hän hoitaisi sijassani logistiikan ja kylmäketjun kaikesta byrokratiasta puhumattakaan. Ehdotin, että voisin harkita homman hoitamista, jos voisin tehdä sen työaikanani päätoimittajan palkalla ja saada kalan myyntitulot siihen päälle. Viikonvaihteet, jolloin kalat pitäisi pyytää, olisivat tietysti ylityötä. Totesimme yhdessä naureskellen, että antaa olla. Eipä onnistunut siis Ari tuolla konstilla nostamaan lehden tasoa eli vähentämään juttujeni määrää.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ humoristinörtti heitti hyvää läppäriä.

2 vastausta artikkeliin “Mahdoton tehtävä”

  1. rauno Teitti

    Eipä tuo kirjautuminen riitä pikkukuhien ottoon. Sillä toki pääsee II-luokan kalastajaksi, mutta heillä on samat alamitat. Kun kolmena peräkkäisenä vuotena pilkkii niitä ahvenia 10.000 eurolla / vuosi voi ottaa niitä pieniäkin. Kireitä siimoja!


  2. Jukka Vehmanen

    Perskutarallaa. Kiitos, että oikaisit. Tuo unohtui tarkistaa, kun sitä ei ihan heti tullut ensilähteistä esiin enkä ennättänyt sukeltaa lakiviidakkoon. Yhtä kaikki: peppuläpi ja selitys on jokaisella.


Vastaa