Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Pilkkisaalis 45 kuhaa

Mukavissa keleissä vietettyä viikonvaihdetta sävyttivät ikävät jäihinputoamiset, joista toinen johti kuolemaan mökkimme lähellä Korppoon Vattkastissa. Toinen tapaus oli Merimaskun Kaidan saaren vieressä, lähellä Naantalin Särkänsalmea, jossa pilkin viime viikonvaihteessa.

Retkeni Särkänsalmelle osoittivat, että jäätilanne alkaa tosiaan olla hyvin vaarallinen, kun jään paksuus vaihtelee suuresti.

Jäähän oli tullut jo sellaisia reikiä, jotka oli syytä kiertää kauempaa.
Jäähän oli tullut jo sellaisia reikiä, jotka oli syytä kiertää kauempaa.

Veikkaan, että esimerkiksi Särkkä-saaren pohjoispuolella ei pilkitä enää täksi viikoksi luvatun lämpimän sääjakson jälkeen. Nyt siellä oli paikka paikoin vain 7-8 senttiä jäätä, joka oli lisäksi aika huonolaatuista. Jään päällä oli vettä, ja petollisia reikiäkin näkyi. Yhteen astui nainen, kuitenkaan läpi putoamatta, toisesta olisi voinut mennä uppeluksiin asti. Kovista pakkasjaksoista huolimatta jää ei ollut parissa viikossa paksuuntunut lainkaan, pikemminkin päinvastoin.

Lieko syynä se, että pakkasjaksojen alkaessa meren vesimassa oli Saaristomerellä neliasteista. Suhteellisen lämmin vesi on saattanut sulattaa jäätä altapäin samalla kun jään päälle tuli jäätymistä hidastava lumipeite. Jäälle noussut vesi nopeuttanee sulamista entisestään.

Vaihtelevaa ja hieman outoa tilannetta kuvaa se, että pilkkimiesten tietotoimiston mukaan Luonnonmaan toisella puolella Luonnonmaata, Naantalin aukolla jäätä oli turvalliset 25-30 senttiä. Siellä liikkui väkeä ulkoilemassa auratuilla reiteillä pilvin pimein.

Jäätilanteesta tulee syvällisempää juttua huomiseen tai lähipäivien Turun Sanomien printtilehteen.

Viikonvaihteessa pilkkimestallani kuhisi kuhia. Lauantaina sain 21 kuhaa ja sunnuntaina 24. Mielestäni aika kelpo saldo. Sunnuntaina parhaasta reiästä nousi peräti kymmenen kuhaa, mikä on kai aika harvinaista. Tosin velipoikani muistelee saaneensa takavuosina yhdestä reiästä 14 kuhaa, mutta hän on yleensäkin kaikessa minua parempi.

Tarkoituksenani oli pyytää pääasiassa ahventa, mutta kun raitapaidat olivat aluksi pääasiassa pieniä sinttejä ja kun koukussa vieraili pari kuhaa, päätin virittää kuha-aseeni tasapainopilkin tilalle. Pyryn pystypilkki oli taas pettämätön, varsinkin höystettynä koukkuun viritetyillä lisävermeillä.

Käytän Pyryn pystypilkin jatkeena oranssia mätikoukkua, jota höystän fluorivihreästä jigistä järsimilläni suikaleilla ja toukalla tai parilla. Pilkkimisliikkeen pitää olla hillitympi, mutta jatkuvampi kuin ahventa pilkittäessä - pilkkiä pitää hetkittäin ikään kuin tanssittaa, mikä vaatii omat ominaisuutensa pilkkivavalta
Käytän Pyryn pystypilkin jatkeena oranssia mätikoukkua, jota höystän fluorinvihreästä jigistä järsimilläni suikaleilla ja toukalla tai parilla. Pilkkimisliikkeen pitää olla hillitympi, mutta jatkuvampi kuin ahventa pilkittäessä – pilkkiä pitää hetkittäin ikään kuin tanssittaa, mikä vaatii omat ominaisuutensa pilkkivavalta

Ennakoin jo kuhan houkutteluun siirtyessäni, että merestä tuskin nousee yhtään 42-senttistä mittakalaa. Päätin kuitenkin jatkaa empiiristä tutkimustani siitä, kuinka monta alamittaista kuhaa pitää saada ennen kuin saaliiksi tulee yksi uuden alamitan ylittävä kuha. Jos jaksan tehdä näin joka vuosi, saan ainakin jonkinlaista mutu-tuntumaa siitä, kasvaako kuhien koko alamitan nostamisen myötä, mikä on lain tavoitteena. Pilkkisaaliini ei ehkä täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, mutta minä olenkin kalaukkeli enkä tunnetusti mikään Einstein.

Viikonvaihteen pienin kuha. Pääosa kuhistani oli kuitenkin 32-41 senttisiä.
Viikonvaihteen pienin kuha. Pääosa kuhistani oli kuitenkin 32-41 senttisiä.

Arvelin, että ennen täysmittaista kuhaa tulee ainakin 50 alamittaista, ehkä jopa satakin. Kun mukaan lasketaan pari viikkoa sitten saamani yhdeksän kuhaa, kokonaissaldo on nyt 54 kuhaa – eikä yhtään mitallista. Suurin tällä pilkkikaudella saamistani kuhista on lauantaina saamani 41-senttinen. Empiirinen tutkimustyöni jatkuu,  jos jäitä piisaa.

Kun seurasin lähialueilla kalastaneita, he eivät nähdäkseni saaneet alkuunkaan samanlaisia kuhamääriä, minkä arvelen johtuvan pyyntivälineestä. Kun annoin palan salaista asettani – joka ei tämän jälkeen ole niin salainen – viereen tulleelle kuhasaalistani ihmetelleelle kalamiehelle, hän sai heti viisi kuhaa. Siinä sitten tungimme urakalla kuhia takaisin pilkkireikään.

Ahvenia nousi varsinkin lauantaina kiitettävästi. Sään lauhtuminen taisi innoittaa kalat hyvälle syönnille. Itsekin sain lauantaina parikymmentä perattavaksi asti kelvannutta. Sintit mukaan lukien määrä nousi varmasti 70-80:een.

Jännää oli, että velipoika pilkki lauantaina Särkänsalmen venesataman lähellä, mutta sieltä ei kuulemma noussut kenellekään juuri mitään. Eikä sieltä ollut matkaa minun pilkkimestoilleni kuin muutama sata metriä.

Pilkkimisen sivutuotteita, ylhäällä kiiski, alhaalla norssi, joista varsinkin jälkimmäinen saattoi olla syy siihen, miksi kuhat viihtyivät samalla alueella.
Pilkkimisen sivutuotteita, ylhäällä kiiski, alhaalla norssi, joista varsinkin jälkimmäinen antoi vihiä siitä, miksi kuhat viihtyivät samalla alueella.

P.S KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ tipatonta tammikuuta viettänyt pilkkimies kertoi vain itsestään selviä asioita.

Vastaa