BLOGIT | Kala-apajilla

Taimenmasennus iskee

Taidan mennä työterveyslääkäriin. Kysyn, voiko olla mahdollista, että ihminen sairastuu taimenmasennukseen. Minusta tuntuu, että sellaisen puhkeaminen on nyt lähellä, kun taimenet välttelevät minua kuin ruttoa.

Kalastimme viime loppuviikolla kolmena päivänä Kustavin Kiparluodon pohjoispuolen vesillä, jotka taitavat olla Selkämeren puolella.  Olimme merellä yhteensä 18 tuntia.

Emme saaneet veneeseen ainuttakaan taimenta, vaikka olosuhteet olivat kohdallaan. Meren pinta oli normaalia korkeammalla, tuuli tuli kahtena ensimmäisenä päivänä lännestä ja kolmantena etelästä vaihdellen voimakkuudeltaan 6-9 metrin välillä. Kalakalenterikin väitti, että syönti olisi parhaimmillaan.

Vaikka kalastimme aavoilla ja siten aallokkoisilla vesillä, pääsimme silti heittämään kaikki ne paikat, jotka halusimmekin. Muita veneitä ei ollut kohtuuttoman paljon tyhjentämässä apajia.

Kipparinamme olleen Keskitalon Pasin taimennenä petti pahemman kerran. Sen vuoksi hänen nenänsä on nykyään lytyssä.
Ambassadööri ja amadööri samassa kuvassa. (Kuva: Pasi Keskitalo)

Mutta kun ei, niin ei. Perjantaina veneen vieressä pyörähti yksi alamittainen taimen Keskitalon Pasin vieheen perässä ja lauantaina Haanpään Kimmon vieheestä karkasi yksi komea mittataimen kahden hypyn jälkeen. Itselläni seuraisi yksi mittataimen veneen viereen asti ja oli hieman myöhemmin häviävän hetken kiinnikin.

Mutta siinä kaikki.

Kaiken kukkuraksi samoja vesiä kalastanut Samuli Helle lähetti viestin, että viikkoa aiemmin sieltä oli tullut veneeseen asti peräti seitsemän taimenta, joista suurin oli yli nelikiloinen.

Haanpään Kimmo, tuo taimenkalastuksen tarkkaheittoinen Lauri Markkanen, oli meistä lähimpänä taimenen saantia.
Keskitalon Pasi, tuo taimenkalastuksen Eddie Edwards, väitti nähneensä yhden alamittaisen taimenen.
Välillä yritimme herätellä taimenia kolisuttelemalla perämoottoria kiviin. Potkurin tarkistus osoitti, että selvisimme vaurioitta.
Lopuksi yritimme epätoivoissamme kalaa kaksin käsin.
Haanpään Kimmo oli nuoruudessaan kertomansa mukaan lahjakas koripalloilija. Vielä nykyäänkin hänen heittonsa lähtevät hienosti, ainakin merellä. Kimpe onkin saanut lisänimensä ”Markkane” siitä, että hän on erikoistunut kolmen taimenen heittoihin.
Veneessä oli aikaa tehdä uusia nerokkaita innovaatioita, mistä yksi hienoimmista oli tämä leukapihtien ja tölkkitelineen yhdistelmä. Pitelemätön käytännössä.

 

Kerroin viime blogissani olemattomasta saaliistani yhtä masentuneena siitä, että pari kalaseuruetta oli matkannut Ahvenanmaan puolelle Brändöhön istutettujen taimenten perässä. Saalis oli ollut hyvä. Oikaisen kuitenkin sen verran, että paikka ei ollut Brändö, vaan minua huijattiin, koska toisissa maisemissa Ahvenanmaan puolella olevan mökin isäntä ei halunnut vesilleen ja hyvälle taimenkannalleen julkisuutta.

Lienevätkö ahvenanmaalaiset haistaneet rahan hajua siinä, että taimenkannat ovat Saaristomeren puolella heikossa kunnossa. Taitavat odottaa, että kalaturistivirrat voivat siksi suuntautua entistä useammin juuri Ahvenanmaalle. Suomen Kalastuslehti nimittäin kertoi, että Ahvenanmaan maakunta suunnittelee kalastuksenhoitomaksua. Tällä hetkellä Ahvenanmaalla ei sellaista ole, vaan siellä tarvitaan paikallinen lupa.

Ahvenanmaan maakuntahallitus on antanut lakiehdotuksen asiasta Ahvenanmaan maakuntapäiville.  Terminologinen kummajainen on se, että Kalastuslehden mukaan kyse on kalastuksenhoitomaksusta, kun ainakin muualla Suomessa on nykyään käytössä kalastonhoitomaksu.

Uusi maksu ei koskisi ahvenanmaalaisia. Kalastusturistit joutuisivat maksamaan tuplamaksun, koska kalastuksenhoitomaksun lisäksi tarvittaisiin edelleen paikallinen kalastuslupa. Uusi vuosimaksu olisi 20 euroa ja päivämaksu 10 euroa.

Ahvenanmaalaisten tavoitteena on kerätä maksulla vuositasolla 0,5 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus rahoittaa istutukset ja muut kalaveden hoitotoimet. Mahdollista on, että maksu tulisi voimaan jo ensi maaliskuussa.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ voimamiehen nainut nainen päätti ottaa riskin.

 

Vastaa