Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Tulihan se sieltä

Vihdoin voin lopettaa ruikutuksen siitä, etten ole saanut tänä vuonna yhtään yli viiden kilon haukea. Oman vaivansa sen saanti vaati, sillä 6,6 kiloa painanut vonkale piti käydä etsimässä myrskyn jälkimainingeista Iniöstä asti. Aika paljon sillä retkellä sai muutenkin kestää.

Meidän venekunnallamme oli kisan hienoimmat Zetor-lakit. Etualalla Lehtovaaran Teppo, vasemmalla Ilkka Savolainen, oikealla Jari Tammento. (Kuvat: Jukka Vehmanen)
Meidän venekunnallamme oli kisan hienoimmat Zetor-lakit. Etualalla Lehtovaaran Teppo, vasemmalla Ilkka Savolainen, oikealla Jari Tammento. (Kuvat: Jukka Vehmanen)
Tämä venekunta tasoitti kisaa luottamalla yhden kalastajan taktiikkaan: yksi heitti, muut laiskottelivat. Keulassa ahkerana Timo Rouvali, keskellä Ville Kurki, vasemmalla Timo Rouvali.
Tämä venekunta tasoitti kisaa luottamalla yhden kalastajan taktiikkaan: yksi heitti, muut laiskottelivat. Keulassa ahkerana Timo Rouvali, keskellä Ville Kurki, vasemmalla Timo Viskari..

Olimme seitsemän äijän joukolla perinteisellä syyskalaretkellä Perkalassa, jossa tarkoitus on ollut keskittyä vähän kisaamaan siitä, kuka saa suurimman kalan. Viime vuosina se on jäänyt enemmänkin tarkoitukseksi. Nykyään keskitymme enemmän läpän heittoon ja toinen toistemme herjaamiseen. Jostain ihmeen syystä tuntui, että minun roolini oli taas olla eniten kalavenekiusattuna.  Eipä kai minua olisi muuten mukaan pyydettykään. Kaikkia meitä näköjään tarvitaan.

Voitteko kuvitella, että kaikki alle parin kilon hauet ristittiin Jukka-hauiksi juuri siksi, etten ole saanut tänä vuonna  paljon suurempia saanutkaan. Taisin saada ansioni mukaan.

pusustattinen
Tämä suu ei hiljene hetkeksikään. Ei edes nukkuessa.

Kuinka ollakaan, tälläkin retkellä muistettiin, että jäin yhtenä vuotena viimeiseksi, kun suurin kalani painoi vain 600 grammaa. Luitte ihan oikein, luvussa ei ole painovirhettä. Eikä sitä asiaa muisteltu vain kerran, vaan oikeastaan tauotta koko matkan ajan. Suojauduin henkisesti hokemalla itsekseni koko ajan, että vellihousuille ja mitättömyyksille ei kettuilla.

Jos olen sanonut itse joskus kaverille ikävän sanan, olen heti perään muistuttanut, että mitä ikävämmin sanon, sitä enemmin siitä kaverista tykkään. Jos tämä pitäisi myös kalakaverieni kommentointien osalta paikkansa, olisin voinut viikonvaihteessa luokitella itseni maailman rakastetuimmaksi ihmiseksi, kalamiesten äiti Teresaksi.

Minulle ei suotu hyvänolontunnetta edes voittokalan kunniaksi, sillä palkintojenjaon yhteydessä minut velvoitettiin kirjoittamaan tähän, että voittokalani oli pienin, millä kyseinen kisa on koskaan voitettu. Sanoin, etten varmasti kirjoita ja huomautin, että mitä voittokalan pienuus kertookaan kilpakumppanieni taidoista. Tupaan laskeutui pitkä ja syvä hiljaisuus, joka kesti ainakin sekunnin. Osui ja upposi.

 

Tauko piti taas pitää Karhusaareksi ristimässämme paikassa. Se on saanut nimensä siitä, että Viskarin Timo luuli kerran nähneensä siellä karhun, joka osoittautuikin lähempää tarkasteltuna lampaaksi. Karhua emme olisi läheltä tarkastelleetkaan.
Tauko piti taas pitää Karhusaareksi ristimässämme paikassa. Se on saanut nimensä siitä, että Viskarin Timo luuli kerran nähneensä siellä karhun, joka osoittautuikin lähempää tarkasteltuna lampaaksi. Karhua emme olisi läheltä tarkastelleetkaan. Ehkä.

 

Tämä kuva todistaa sen, että kilpailun jury harrasti itse kalastusta ruokatauon aikana, mistä normaalisti vähennetään sanktiona kilo kalamiehen suurimman kalan painosta. Oi aikoja, oi tapoja.
Tämä kuva todistaa sen, että kilpailun jury harrasti itse kalastusta ruokatauon aikana, mistä normaalisti vähennetään sanktiona kilo kalamiehen suurimman kalan painosta. Oi aikoja, oi tapoja.

Vaikka emme ennätyskaloja saaneetkaan, yhden ennätyksen taisimme bongata. Kurjen Ville, Rouvalin Timo ja Viskarin Timo kävivät Iniön kaupassa ostamassa jaffaa ja törmäsivät siinä yhteydessä aika kohdalleen hinnoiteltuun olutkeissiin: 24-tölkin setillä oli hintaa 50 euroa. Emmehän me kalaretkillä alkoholia nauti, mutta pojat päättivät kuitenkin ostaa tuon olutkeissin vain siksi, ettei kukaan olisi uskonut hintaa näkemättä kuittia.

Todistusaineisto.
Todistusaineisto.

Viime viikonvaihteessa piti kalakalenterin mukaan olla huippusyönti, mutta torstaina ja perjantaina myrskyn merkkejä lähennellyt tuuli haittasi kaksipäiväisen kalakisamme ensimmäisenä päivänä eli perjantaina pahasti. Merivesi oli mennyt aivan sekaisin eikä kalan saanti silloin ole todellakaan helppoa.  Isäntämme Jari Tammento oli siitä huolimatta jo torstaina iltana ehtinyt nostaa rankkasateen vaivatessa 7,5:n kilon hauen, mutta onneksi torstaita ei laskettu kilpailupäiväksi.

Isäntämme suuresta jalomielisyydestä kertoo se, että torstaita ei lopulta nostettu kilpapäivien joukkoon juryn jälkikäteispäätöksellä, vaikka hän muodosti yksinään kilpailun juryn. Sydämellinen kiitos siitä sinulle Jari. Ihailen sinua loppuelämäni ja voin joskus vielä antaa lämpimät halit.

Välillä syönti oli ihan hyvä, vaikka määrässä emme huippulukuihin päässeetkään.
Välillä syönti oli ihan hyvä, vaikka määrässä emme huippulukuihin päässeetkään.
Haanpään Kimmo kävi moikkaamassa meitä uudella Buster Phantomilla, jota kaksi 350 hevosvoiman moottoria kuljetti parhaimmillaan 60 kilometriä tunnissa. Itse en uskaltautunut kyytiin, kun molemmat hampaani ovat niin löysässä.
Haanpään Kimmo kävi moikkaamassa meitä uudella Buster Phantomilla, jota kaksi 350 hevosvoiman moottoria kuljetti parhaimmillaan 60 solmua (korjattu 10.10 kilometrit solmuiksi). Itse en uskaltautunut kyytiin, kun molemmat hampaani ovat niin löysässä.

Lauantaina tuulen voimakkuus laski siedettävälle tasolle ja kalaa tuli hieman paremmin kuin perjantaina, jolloin jouduin tyytymään 8 luupäähän. Lauantaina päädyin 16 haukeen. Muiden määristä en osaa sanoa, kun he eivät pidä saaliskaloja niin tärkeänä, että viitsisivät niitä laskea. En ymmärrä mikä asia sitten muka voisi olla maalimassa  tärkeämpää.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ saaristotansseissa tahdista pudonnut rumpali poltti hi-hat.

Yksi vastaus artikkeliin “Tulihan se sieltä”

  1. ile/hki

    Taas sai nauraa silmät märkänä. :—) (niin ku aina ku näitä lukee…)


Vastaa