Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Veneverossa aikalisä tarpeen

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö on tuputtanut itsensä pyytämättä niiden joukkoon, joilta valtiovarainministeriö ottaa vastaan lausunnot veneverosta.

Mikään yllätys ei ole se, että SVK  esittää veneverosta luopumista. Järjestö katsoo, että  venevero kohdistuu suurelta osin kalastuksen harrastajiin ja että vero vaikeuttaa etenkin uistelijoiden sekä heittokalastajien harrastusta merellä sekä suurien järviselkien alueilla.

SVK katsoo, että vero johtaisi vajaatehoisten moottoreiden suosimiseen sekä veneiden koon pienenemiseen, mikä lisää turvattomuutta vesillä.

Tästä asiasta olisi mielenkiintoista nähdä jotain tutkimustietoa varsinkin konetehojen osalta. Minusta on näyttänyt pikemminkin siltä, että veneissä on liian suuret kuin liian pienet moottorit.

Itselläni oli veneessäni vielä vuosi sitten hieman vajaatehoinen moottori eikä se turvallisuuttani saati saalistani mitenkään heikentänyt. (Kuvat Jukka Vehmanen)
Itselläni oli veneessäni vielä vuosi sitten hieman vajaatehoinen moottori eikä se turvallisuuttani saati saalistani mitenkään heikentänyt. (Kuvat Jukka Vehmanen)

SVK katsoo, että veroa ei voida pitää tasa-arvoisena verrattaessa veroa suhteessa autoveroon. Veroa ollaan asettamassa 12 kuukauden aikajaksolle, joka tuo eriarvoisuutta kansalaisten asuinpaikan mukaan.  Järjestö huomauttaa, että Saaristomerellä veneilykausi voi olla jopa 10 kuukautta vuodessa, mutta Lapissa veneilykausi voi rajoittua jopa neljään kuukauteen.

Lisäksi veron vaikutukset venekauppaan, sekä kalastustarvikekaupan osalta erityisesti vetouistelutarvikekauppaan, tulee olemaan negatiivinen ja pienentää näin verokertymän hyötyä, katsoo SVK.

Lausuntokierros veneverosta päättyy maanantaina ja moni on jo lausuntonsa antanutkin. Veneveroa vastaan on esitetty niin paljon yksilöityjä epäkohtia, etten yhtään ihmettelisi vaikka vero vielä peruuntuisi. Hallituksen sisältäkin on aistittavissa, että ainakin kokoomusleirissä ollaan leipomassa veneverosta riippaa perussuomalaisten jalkaan, vaikkei sitä myönnettäisikään.

Kun venevero on kirjattu hallitusohjelmaan, sitä voi olla vaikea, joskaan ei mahdotonta perua. Jos ei peruta, veneverosta voi tulla samanlainen surkuhupaisa ikiliikkuja kuin jätevesilaista tuli. Kuvaavaa on, että ministeriön virkamiehetkään eivät tiettävästi ole pitäneet veneveron säätämistä kovin viisaana eikä ainakaan helppona ratkaisuna.

Ehdotin itsekin veneveron perimistä Turun Sanomien kolumnissani vuonna 2012 ja olen veron kannalla yhä. Mielestäni veron avulla – tai jonkun muun vastaavan ohjauskeinon avulla – pitäisi voida ohjata veneilyä ympäristöystävällisempään suuntaan päämääränä pienemmät ja vähemmän kuluttavat moottorit tai purjeveneet.

Tutkimusten mukaan veneiden moottoreiden aiheuttama melu kulkee voimakkaampana meren pinnan alla kuin sen päällä, ja on vaikuttanut merenpohjan eliöstöön.
Tutkimusten mukaan veneiden moottoreiden aiheuttama melu kulkee voimakkaampana meren pinnan alla kuin sen päällä, ja on vaikuttanut merenpohjan eliöstöön.

En oikein jaksa ymmärtää, miksei kaikenlaisen kulutuksen pienentämistavoite ympäristösyistä voi koskea myös veneilijöitä, vaikka tosin tunnustan, ettei kulutuksen vähentäminen itseltänikään ilman lainsäädännön tukea hevin onnistu, heikko luonne kun olen.  Minulle toisarvoista on, mitä vero valtion kassaan tuottaa vai tuottaako mitään.

Sähkövenettä rakentavan naantalilaisen In Time Yachtsin toimitusjohtaja Pekka Vahtera totesi Turun Sanomien printtilehdessä (25.11.2016) osuvasti, että veneiden kehitys ympäristöystävällisempään suuntaan tulee kaukana autojen perässä. Nykyveneet suunnitellaan yhä hyvin maskuliinisesti raskaiksi ja suurten tehojen moottoreille. Vahtera päivitteli, että autoteollisuudessa vastaava trendi on jo taakse jäänyttä aikaa. Autoteollisuudessa pyritään mahdollisimman vähäisiin päästöihin ja pieneen kulutukseen.

– Veneissä tätä ei ole ajateltu ollenkaan, hän totesi.

Vahteralla on tietenkin oma lehmä ojassa, mutta ihmettelen, jos veneilijöitä ei kiinnosta se, miten veneily vaikuttaa meren biodiversiteettiin.

Laissa esitetyllä tavalla toteutettuna ympäristötavoite ei toteudu kovin tehokkaasti. Siksi mieleeni tulee, pitäisikö nyt ottaa aikalisä ja pohtia lausuntokierroksesta viisastuneina, onko vero säädettävissä jotenkin järkevämmin.

Suomessa on noin 200 000 rekisteröityä vesikulkuneuvoa.
Suomessa on noin 200 000 rekisteröityä vesikulkuneuvoa.

Alun perin kantani julkisuuteen pukattuani kuvittelin, että venevero iskee kaikkiin rekisteröityihin veneisiin. Laki on kuitenkin yllätyksekseni valmisteltu niin, että oma veneeni 50 hevosvoiman perämoottorilla ei kuuluisikaan veneveron piiriin.

En tästä jaksa kuitenkaan kovin paljon innostua, koska ennen pitkää minunkin veneeni varmasti verolle pantaisiin – eikä se minua luultavasti tapa, kun eivät ole 3000 euron vuosittaiset veneen bensakulutkaan tappaneet. Kohoavat veneilykustannukset aiheuttavat tosin sen, että  kaloilla on vähemmän viehevaihtoehtoja tarjolla.

Näet kauan kauan sitten eräs kalastava kollega totesi osuvasti palkkapäivänä, että eiköhän  lähdetä uistinkauppaan, ettei mene kaikki rahat alkoholiin. Leikinlaskuksi tuo tietenkin osoittautui, koska rahaa ei  koskaan jäänyt viehekaupan jälkeen siihen alkoholiin.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ juhlimisesta pitäviä sissejä kutsutaan partysaaneiksi.

2 vastausta artikkeliin “Veneverossa aikalisä tarpeen”

  1. Anaximandros

    Uskoisin, että veneilijät ovat halukkaita ja kiinnostuneitakin pienentämään veneiden kulutusta. Veneiden kulutukseen autoihin verrattuna vaikuttaa tietysti se, että moottorilla ajetaan autoja kovemmilla kierroksilla. Olisikin mielenkiintoista saada koneisiin joskus automaattivaihteita. Mutta bensan hinta vaikuttanee valintoihin tehokkaimmin.
    Ympäristöystävällisyyden valinta verokriteeriksi johtaisi kuitenkin vielä nykyistä heikkoa veroehdotusta hankalampiin lopputulemiin vaikkapa moottoripurjehtijoiden osalta. Purjehtiko vai ajoi moottorilla? Toivottavasti tässä vielä ryhdytään vähintään otsikon mukaisiin toimiin. Ehdotuksen mukaan kalastuksen harrastajat ja mökkien yhteysveneet maksavat aivan valtaosan verosta, jonka oikeampi nimi olisikin ”busterivero”.


  2. Jussi

    Verohan kohdistuu niihinkin veneisiin, joilla ei ajeta. Polttoaineveron korotus paljon tehokkaammin ohjaa taloudellisiin moottoreihin. Niillähän voi samankaltaisessa veneessä säästää jopa tuhat euroa vuodessa, kun taas veneverossa ehkä 40 euroa.


Vastaa