Kala-apajilla

BLOGIT | Kala-apajilla

Vielä pääsee veneilemään

Talvi näyttää ottavan pikavauhtia selkävoiton Saaristomeren avovesistä jopa selillä ja ulapoilla. Esimerkiksi Korppoon ja Houtskarin välissä ei Galtbyn lauttasatamasta katsottuna näkynyt viime viikonvaihteessa avovettä enää lainkaan paitsi tietenkin laiva- ja lauttaväylillä.

Hurjimmat veneilijät pääsevät kuitenkin lauhan päivän koittaessa vielä kalaan, jos löytävät jostain soveltuvasta paikasta sulan rampin veneen laskuun. Esimerkiksi Korppoon ja Nauvon välinen salmi oli vielä vailla jäätä ja Paraisten ja Nauvon välisessä salmessakin avovettä näkyi vielä runsaasti.

Rannoiltakin pääsee vielä koittamaan taimenta virvelillä.
Rannoiltakin pääsee vielä koittamaan taimenta virvelillä.

Jäätä on Korppoon suunnalta monin paikoin  kymmenkunta senttiä, mutta jää voi olla petollista, koska meri alkoi jäätyä vesipatjan oltua vielä kovin lämmin. Näytti myös siltä, että matalalla ollut vesi alkoi tunkea sunnuntaina jään päälle.

Kävin Korppoossa lauantaina pilkillä, mutta saalis jäi viiteen ahveneen.

Meritaimenkantojej tilaa puidaan helmikuussa järjestettävässä seminaarissa.
Meritaimenkantojen tilaa puidaan helmikuussa järjestettävässä seminaarissa.

Meritaimenkantojen elvytystyö näyttää taas saavan lisäpontta muutenkin kuin juuri voimaan tulleen kalastuslain ja -asetuksen ansiosta. Esimerkiksi Lounais-Suomen kalatalouskeskus järjestää helmikuun 2. päivä kaikille avoimen tilannekatsauksen meritaimenen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Aamuyhdeksältä alkavan, koko päivän kestävän seminaarin paikkana on ammattiopisto Livian kalatalous- ja ympäristöopisto Paraisilla.  Päivän aikana esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen Ari Saura kertoo, miten meritaimenella menee Saaristomerellä ja Ely-keskuksen Leena Rannikko valaisee mertaimenkantojen elvyttämistä Varsinais-Suomessa. Päivää raamittavat myös asiantuntijoiden alustukset koskien mm. meritaimenen istutuksia,  kalatauteja ja vesistökunnostuksia. Kalanviljelijällä ja vapaa-ajan kalastajalla on omat puheenvuoronsa.

Istutettujen meritaimenten lukumäärä Saaristomerellä vuosina 1980-2014.
Istutettujen meritaimenten lukumäärä Saaristomerellä vuosina 1980-2014.

Meritaimenkannat ovat hiipuneet viime vuosina voimakkaasti mm. siksi, että monet istuttajat lopettivat niiden istuttamisen mitä ilmeisimmin viehekalastuslain suututtamina, ja siirtyivät siikojen istuttamiseen.  Teemu Mäkisen tekemän Saaristomeren meritaimenkantoja koskevan raportin mukaan meritaimenkannan ylläpitäminen vaatii vuosittaisia istutuksia, koska lisääntyminen ei Varsinais-Suomessa onnistu.

Esimerkiksi Airiston-Velkuan kalastusalueemme on jatkokasvattanut ja kotiuttanut meritaimenia Airiston laidalla Rymättylässä nyt parina kesänä. Viime vuoden lokakuun lopussa kalastusalue päästi uimaan 3 500 kolmekesäistä meritaimenta, rasvaeväleikattuja ja 2000 kappaletta T-ankkuri merkittyjä. Vuonna 2014 määrä oli hieman pienempi. Kalastusalueen isännöitsijä Timo Saarinen lupailee, että työtä jatketaan taas tänä vuonna.

– Merkkipalautukset ratkaisevat, kuinka pitkään jatketaan, toivotaan parasta, hän sanoo.

Meritaimensaalis ammattikalastuksessa vuosina 1908-2013 ICES 29 alueella, joka on Turun Tukholman ja Saarenmaan välissä. Sen sisälle mahtuu suurin osa Saaristomerestä.
Meritaimensaalis ammattikalastuksessa vuosina 1908-2013 ICES 29 alueella, joka on Turun Tukholman ja Saarenmaan välissä. Sen sisälle mahtuu suurin osa Saaristomerestä.

Meritaimenkantoja ole saatu kestävästi kalastettavalle tasolle ja Teemu Mäkisen raportin mukaan istutusten kannattavuudesta on vaikea tehdä johtopäätöksiä tiedonpuutteen vuoksi. Niinpä Airiston-Velkuan kalastusalue aikoo alkaa kerätä saalistietoja esimerkiksi Airiston yhtenäislupa-alueen vetouistelijoiden kanssa. Kiinnostusta herättää erityisesti rasvaeväleikattujen ja rasvaevällisten suhde. Mäkisen mukaan vakavasti harkitaan myös meritaimentoimikunnan tai vastaavan yhteistyöelimen henkiin herättämistä.

Uudessa kalastuslainsäädännössä Ely-keskuksille annettiin mahdollisuus muuttaa alueellisesti kalojen alamittoja 20 prosentilla alas- tai ylöspäin. Rannikko-Suomen kalatalouspäällikön Kari Ranta-ahon mukaan Varsinais-Suomessa muutoksia ei ole tarkoitus tehdä.

Uudessa lainsäädännössä kuhan alamitta nousi vapaa-ajankalastajien osalta 37 sentistä 42 senttiin vuoden alussa. Istutetun meritaimen alamitta laski 50 senttiin, mutta villin meritaimenen alamitta on esimerkiksi Saaristomerellä edelleen 60 senttiä vuoteen 2019, jolloin se rauhoitetaan kokonaan.

KALAUKKELI ON KUULLUT, ETTÄ Lontoon vartijat osoittivat talvisotahenkeä ilmoittamalla, että Toweria ei jätetä.

Vastaa