Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

Bengtskärin vessat vetäistään entistä puhtaammin

Sadevedellä huuhdeltavat Bengtskärin majakan vessat päästävät pian mereen entistä vähemmän haitallisia aineita. Karulle ulkoluodolle asennettava uusi jätevesijärjestelmä on paljon aiempaa tehokkaampi. Seuraavaksi majakan katolle suunnitellaan aurinkopaneeleja.

Kaukana ulkomerellä sijaitseva Bengtskärin kallioluoto ottaa vastaan kesäisin jopa 250–300 matkailijaa päivittäin. Päivämatkailijoiden tarpeisiin saarelle on varattu kuivakäymälöitä, kun taas yöpyvät matkailijat käyttävät majakan sisällä olevia, sadevedellä huuhdeltavia vesivessoja.

Näiden vesivessojen nykyinen jätevesijärjestelmä rakennettiin yli kaksikymmentä vuotta sitten ja se on alkanut tulla tekniikaltaan jo vanhaksi.

Tänä kesänä kallioinen kahden hehtaarin majakkasaari saa kuitenkin aivan uuden jätevesijärjestelmän. Biologis-kemiallinen panospuhdistamo tuotiin luodolle viime viikon lopulla.

– Orgaanisten aineiden, fosforikuormituksen ja typpipäästöjen määrä vähenee nyt entisestään. Ympäristön puhtaus on kaikin tavoin tärkeää ja etenkin saaristomatkailussa olennainen valtti, iloitsee Bengtskärin isäntä Per Wilson.

Mats Wilson kuljetti traktorin ja uuden jätevesijärjestelmän kuljetusaluksellaan mantereelta majakkasaarelle. Vajaan kymmenen merimailin matkaa 4,5 solmun keskinopeudella piti suunnitella muutama päivä. Saareen ei pääse rantautumaan kuljetusaluksella kuin suotuisassa kelissä. Tällä kertaa merellä tuuli 2-3 metriä sekunnissa, ja rantautuminen onnistui hyvin.

Mats Wilson kuljetti traktorin ja uuden jätevesijärjestelmän kuljetusaluksellaan mantereelta majakkasaarelle. Vajaan kymmenen merimailin matkaa 4,5 solmun keskinopeudella piti suunnitella muutama päivä. Saareen ei pääse rantautumaan kuljetusaluksella kuin suotuisassa kelissä. Tällä kertaa merellä tuuli 2-3 metriä sekunnissa, ja rantautuminen onnistui hyvin.
Mats Wilson kuljetti traktorin ja uuden jätevesijärjestelmän kuljetusaluksellaan mantereelta majakkasaarelle. Vajaan kymmenen merimailin matkaa 4,5 solmun keskinopeudella piti suunnitella muutama päivä. Saareen ei pääse rantautumaan kuljetusaluksella kuin suotuisassa kelissä. Tällä kertaa merellä tuuli 2-3 metriä sekunnissa, ja rantautuminen onnistui hyvin.

Bengtskärin majakalla käy kesäkauden aikana noin 13 000 ihmistä.

Aina saarelle ei pääse, sillä tuuliolosuhteet voivat estää rantautumisen. Kauniilla säällä kävijäpiikki taas nousee korkeaksi.

Epätasaiset päiväkävijämäärät ja kesäkauden ulkopuolinen hiljaiselo asettavat haasteita myös biologis-kemialliselle puhdistamolle, jossa bakteerit käyttävät jätevettä ravintonaan ja hajottavat orgaanisia aineita.

Kävijämäärän epätasaisuuden vuoksi puhdistamoon asennettu repijäpumppu pumppaa jätevettä bakteerien syötäväksi joskus vasta viiveellä.
Aika ajoin ylimääräinen bakteerimassa pitää poistaa järjestelmästä.

– Arvioisin tyhjennysväliksi pari–kolme kertaa vuodessa. Pumppaan itse lietteen pois ja kuljetan sen mantereelle kunnalliseen käsittelyyn, Wilson kertoo.

Mats Wilsonin kuljetusaluksen saareen kuljettama traktori on poikkeuksellinen näky Bengtskärin saarella. Svante Wilson valmistautui ajamaan traktorin ja uuden jätevesijärjestelmän aluksesta saarelle.
Mats Wilsonin kuljetusaluksen saareen kuljettama traktori on poikkeuksellinen näky Bengtskärin saarella. Svante Wilson valmistautui ajamaan traktorin ja uuden jätevesijärjestelmän aluksesta saarelle.

 

Traktorin kyydissä Svante Wilson kuljetti majakkasaaren uutta jätevesijärjestelmää Thomas Wilsonin seuratessa kulkua vierestä.
Traktorin kyydissä Svante Wilson kuljetti majakkasaaren uutta jätevesijärjestelmää Thomas Wilsonin seuratessa kulkua vierestä.

Turun Yliopistosäätiön nykyisin omistama majakka on käynyt vuoden 1995 kattavien kunnostustöiden jälkeen läpi lukuisia korjaustöitä. Kunnostustyöt on rahoitettu yrityksille, yhteisöille ja yksityisille suunnatuilla varainkeräyskampanjoilla.

Viime vuonna majakan 110-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetty keräys tuotti yli 50 000 euroa, josta noin puolet käytetään nyt jätevesijärjestelmän uusimiseen.

Toinen puoli on tarkoitus käyttää energiajärjestelmän uusimiseen parin–kolmen vuoden sisällä. Majakan kuntoa vaalitaan pitämällä se lämpimänä vuoden ympäri.

– Lähtökohta on, että haluaisimme lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön majakalla kokonaan. Se on aika iso tavoite. Saarelle ei tule lainkaan sähköä, se täytyy itse tuottaa, sanoo Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.

Wilsonin veljekset Svante (vas.), Per ja Thomas asensivat neljännen veljen Matsin saareen kuljettamaa jätevesisäiliötä kallioon louhittuun kuoppaan majakan taakse.
Wilsonin veljekset Svante (vas.), Per ja Thomas asensivat neljännen veljen Matsin saareen kuljettamaa jätevesisäiliötä kallioon louhittuun kuoppaan majakan taakse.

Wilsonin veljekset Svante (oik.), Per ja Thomas asensivat neljännen veljen Matsin saareen kuljettamaa jätevesisäiliötä kallioon louhittuun kuoppaan majakan taakse.

Kanerviston mukaan majakan asioita suunnittelevassa neuvottelukunnassa on mietitty jo viiden vuoden ajan, kävisikö energian tuottamiseen parhaiten tuuli, maa tai aurinko.

– Tuuli suljettiin pois, sillä tuulivoimalan massiivinen rakennelma häiritsisi saaren visuaalista ilmettä liikaa. Maalämpöpumppu taas vaatii sähköä toimiakseen, ja sähköä siellä ei ole.

Kanerviston mukaan yksi mahdollinen ratkaisu olisi majakan peltikattoon integroitavat aurinkopaneelit. Vuosikymmeniä vanhan peltikaton uusiminen on joka tapauksessa edessä jossain vaiheessa. Lopputulos lienee kuitenkin kahden erilaisen energiajärjestelmän yhdistelmä, esimerkiksi maalämmön ja aurinkosähkön.

– On tärkeää, että tällainen kulttuurikohde ja koko kansan majakka pysyy pystyssä. Jo se, että ihmiset käyvät siellä ja että yrittäjä saa siitä toimeentulonsa mahdollistaa sen, että majakka on jatkuvassa käytössä, Kanervisto sanoo.

Ilmakuva Bengtskärin majakkasaaresta osoittaa myös uuden jätevesijärjestelmän paikan kuvan etualalla.
Ilmakuva Bengtskärin majakkasaaresta osoittaa myös uuden jätevesijärjestelmän paikan kuvan etualalla. Jutun kuvitus: Risto Vähämäki,

Bengtskärin kahden hehtaarin kokoinen luoto sijaitsee ulkosaaristossa, herkän Saaristomeren ympäröimänä.
Bengtskärin kahden hehtaarin kokoinen luoto sijaitsee ulkosaaristossa, herkän Saaristomeren ympäröimänä.

FAKTA

111-vuotias majakka

  • 52 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava, tiilistä ja graniitista tehty Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka. Sen valo syttyi vuonna 1906.
  • Majakkaan majoittui 15 henkilöä: kolme majakanvartijaa, sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen. Enimmillään majakalla on asunut 32 henkilöä.
  • Majakan tuhoisin tapahtuma oli Bengtskärin taistelu 26.7.1941, jolloin neuvostoliittolaiset suorittivat luodolle yllätysmaihinnousun. Taistelussa kaatui 32 suomalaista, vastapuolen tappioarviot vaihtelevat 36 ja noin sadan välillä.
  • Majakan korjaaminen taistelun jäljiltä entiselleen vei monta vuotta. Vasta vuonna 1950 majakka vihittiin uudelleen tehtäväänsä.
  • Vuonna 1968 majakka automatisoitiin ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin.
  • Majakan jäätyä autioksi ja kylmilleen rakennukseen alkoi muodostua kosteusvaurioita. Kesäisin kiusana olivat lisäksi ilkivallantekijät.
  • Majakka vuokrattiin vuonna 1992 Turun yliopistolle, jolloin myös sen korjaustyöt aloitettiin toden teolla. Työt saatiin päätökseen 1995, jolloin majakka avattiin matkailulle.
  • Vuonna 2000 majakka siirtyi Turun Yliopistosäätiön omistukseen. Nykyisin saaren matkailupalveluja pyörittää isäntäpari Paula ja Per Wilson.
  • Bengtskärille kulkee kesällä maksullisia laivavuoroja Kasnäsistä ja Rosalasta sekä Hangosta.

 

Lue myös:

110-vuotias Bengtskär seisoo uljaana historian tuulessa (julkaistu 28.7.2016)

Bengtskär – Saaristomeren historiallinen helmi (julkaistu 10.8.2016)

Vastaa