Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

Liejutaskurapukannassa paikallisia pysähtymisen merkkejä

Paikallisesti haitallinen vieraslajitulokas on saattanut saada saalistajan.
 
 
”Liejutaskurapukanta on vahvasti nousussa. Leviää iloisesti eteenpäin.”
Näin kuvailee Turun yliopiston biologian laitoksen tutkija Outi Vesakoski paikallisesti haitallisen vieraslajin, liejutaskuravun, asemaa Saaristomerellä tällä hetkellä.
 
Uutta on kuitenkin, että niillä alueilla esimerkiksi Kaarinassa ja Naantalissa, joilla liejutaskurapu ensimmäisen kerran havaittiin, kannan kasvu onkin pysähtynyt.
 
– Kun invaasio alkaa, niin muutaman vuoden ajan kanta kasvaa hurjasti ja yksilötiheys nousee. Jossain kohtaa rajat tulevat sitten vastaan ja populaatio alkaa laskea.
 
Vesakosken mukaan kannan pienenemisen syynä saattaa olla saalistajien käytökseen liittyvät tekijät eli lähinnä se, että liejutaskurapu on alkanut tulla osaksi ravintoketjua.
 
– Aluksi saalistajat syövät sitä, mihin ovat tottuneet. Mutta kun toista saalislajia alkaa olla tarpeeksi paljon ja sen löytymisen todennäköisyys on suurta, niin jossain kohtaa saalis voi vaihtua. Kyse on siitä, että eläimillä on olemassa etsintäkuvio ainoastaan tiettyyn määrään saalislajeja.
 
Vesakoski kertookin nyt löytäneensä ahvenen vatsasta liejutaskuravun.
Vieraslajit.fi -palveluun voi kuka tahansa käydä raportoimassa, milloin ja missä paikoissa liejutaskurapuja on alkanut löytyä ensimmäistä kertaa kalojen vatsasta.
 
 

Yksi vastaus artikkeliin “Liejutaskurapukannassa paikallisia pysähtymisen merkkejä”

  1. Mikael Jaakkola

    Ahventen mahoissa oli liejutaskurapua eteläisen Airiston salmia ja lahtia myöten enemmän pari kolme vuotta sitten kuin mitä sen jälkeen olen löytänyt. Myös siian mahoista löytyi suuria määriä rapua toissavuonna, tänä vuonna ei niinkään. Ahventen kohdalla kyse ei välttämättä ole muutoksista rapukannassa, sillä ahventen syvyyskäyttäytymiseen ja rapujen osumiseen syönnökseen vaikuttavat muutkin asiat.


Vastaa