Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

Ongella sata mustatäplätokkoa muutamassa tunnissa

Haitallinen vieraskalalaji mustatäplätokko on lisääntynyt Saaristomerellä räjähdysmäisesti. Kymmenisen vuotta sitten sitä ei ollut juuri missään, nyt jo kaikkialla. Naantalissakin niitä ihan kuhisee.
 
 
Naantalin vanhankaupunginrannan merenpohjassa kuhisee.
Sen todistaa tuore mustatäplätokko-onginnan suomenmestari Ari Meskanen, sillä kun hän laskee ongenkoukkuun pujottamansa madon merenpohjaan, siima alkaa nykiä ja alle kymmensenttisiä mustatäplätokkoja nousee laiturille tiuhaan tahtiin.
 
– Nämä ovat ahneita otuksia. Ne ovat yleensä tässä ihan laiturin reunassa ja tarttuvat melkein minkälaiseen koukkuun tahansa. Pientä liikettä voi siimassa pitää ja hiljalleen hivuttautua laiturin reunaa pitkin, kunnes hyvä paikka löytyy, Meskanen vinkkaa.
 
Hieman toista viikkoa sitten Meskanen kiskoi muutamassa tunnissa laiturille täsmälleen sata mustatäplätokkoa tästä samasta kohdasta ja voitti sillä mustatäplätokko-onginnan suomenmestaruuden.
Onkimansa mustatäplätokot lajikalastusta harrastava Meskanen heittää pois.
 
– Ei sitä takaisin mereen viitsi laittaa. Se on ihan täysi peto ja rosvo, ajaa kaikki muut kalat pois.
 

Tästä niitä nousee ihan Naantalin ytimestä. Tuore mustatäplätokon suomenmestari Ari Meskanen näyttää, miten räjähdysmäisesti levinnyt kalalaji viihtyy aivan laiturin reunan kupeessa.
Tästä niitä nousee ihan Naantalin ytimestä. Tuore mustatäplätokon suomenmestari Ari Meskanen näyttää, miten räjähdysmäisesti levinnyt kalalaji viihtyy aivan laiturin reunan kupeessa.

 
Ensimmäinen mustatäplätokko löydettiin Suomesta vuonna 2005. Kaarinan ja Paraisten vesialueelta löytynyt tokko sai melkoista mediajulkisuutta, kuten uudet vieraslajitulokkaat yleensäkin.
 
Mutta sitten hiljeni.
 
– Siinä meni hetki, kunnes seuraavan kerran mustatäplätokko havaittiin Helsingissä vuonna 2009, muistaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Riikka Puntila.
 
Helsingin havainnon jälkeen mustatäplätokon levinneisyysalue kasvoi hurjaa vauhtia. Siitä kiinnostuneena tutkijat alkoivat vuonna 2011 selvittää kalan levinneisyyttä lähinnä Saaristomeren alueella, josta sitä oli ensimmäisen kerran löydetty.
 
– Tokkoa löytyi runsaasti Ruissalon ympäristöstä ja Naantalista. Saalista tuli paljon, joten niitä oli ollut siellä jo jonkin aikaakin. Myös Maarianhaminasta löytyi mustatäplätokkoja samana vuonna.
Nykyisin tätä laivojen painolastivesien mukana Kaspianmeren ja Mustanmeren alueelta saapunutta mustatäplätokkoa löytyy lähes kaikkialta Suomen rannikolta. Pohjoisimmat havainnot on saatu jo Raahen korkeudelta.
 
Turkulainen vapaa-ajan kalastaja Mikael Jaakkola on seurannut vuosien varrella mustatäplätokon leviämistä Turun saaristossa.
 
– Airiston pohjoispää on ainakin Paraisten pohjoislaitaan saakka täysin mustatäplätokon vallassa, eteläisellä Airistolla se on luultavasti vielä harvinainen. Kakskerran ympärillä lajia on jo runsaasti. Rymättylän länsipuolella sitä on niin, että Röölän salmien kohdalta etelään se alkaa harveta. Aurajokeen tokko ei vielä ole tiettävästi uinut, mutta aivan jokisuusta se jo löytyy hyvin runsaslukuisena, toisin kuin vielä pari vuotta sitten, mies raportoi.​
 
Mustatäplätokon paras tuntomerkki on sen nimen mukaisesti ensimmäisessä selkäevässä oleva musta täplä. Ilman sitä se voisi sekoittua kotimaiseen mustatokkoon.
Mustatäplätokon paras tuntomerkki on sen nimen mukaisesti ensimmäisessä selkäevässä oleva musta täplä. Ilman sitä se voisi sekoittua kotimaiseen mustatokkoon.

 
Mustatäplätokko määritetään haitalliseksi vieraslajiksi Itämerellä ja paikallisesti haitalliseksi Suomessa. Se käyttää ravintonaan kotimaisia alkuperäislajeja kuten simpukoita, äyriäisiä ja kotiloita ja voi paikallisesti vähentää niiden lukumääriä.
 
Vieraskala myös leviää nopeasti.
 
– Mustatäplätokko pystyy lisääntymään koko kesän ja tuottamaan siten hurjan määrän poikasia. Monilla muilla kalalajeilla on yksi ainoa lisääntymiskausi vuodessa.
– Lisääntymisaikana mustatäplätokkokoiraat ovat hyvin aggressiivisia. Ne houkuttelevat naaraat munimaan pesäkoloon ja puolustavat siellä kolossa olevia munia hyvin ärhäkästi ja pitävät siten alueen vapaana kaikista muista kaloista, Puntila kuvailee.
 
Tiheimmillään mustatäplätokkoja makoilee yhden neliömetrin alueella useampia yksilöjä. Puntilan mukaan laji on myös ällistyttävään sopeutumiskykyinen. Se menestyy sellaisissa olosuhteissa, joissa sen ei pitäisi menestyä alkuperäisalueensa olosuhteiden perusteella.
 
Sieltä niitä nousee, tasaisesti yksi kerrallaan.
Sieltä niitä nousee, tasaisesti yksi kerrallaan.

 
Hyvä uutinen ehkä joillekin on se, että mustatäplätokko on ainakin Puntilan mukaan hyvinkin ravintokäyttöön soveltuva kala.
 
– Se on ihan ahvenen veroinen ruokakala, jossa tosin on jonkin verran ruotoja. Se maistuu erinomaiselta esimerkiksi savustettuna.
– Liettuassa siitä on tullut kalastajille jo arvokas saaliskala. Sieltä lähetetään mustatäplätokkoa Mustanmeren alueelle ruokakalaksi.
 
Ihmisten lisäksi mustatäplätokkoa syövät ainakin oletettavasti myös monet petokalat, merimetsot ja muut vesilinnut. Pienenä ja pehmeänä kalana mustatäplätokko on ihanteellinen saalis monille lajeille, kunhan ne oppivat sitä hyödyntämään.
 
– Vieraslajeilla on yleensä alussa todella nopea leviämisvaihe. Usein kuitenkin jossain vaiheessa luontaiset paineet alkavat rajoittaa kannan kasvua. Ne voivat saada tauteja tai loisia tai sitten pedot alkavat syödä niitä, jolloin luonto itse säätelee kannan kokoa.
 
Miten käy mustatäplätokon, sen näyttää aika.
 
–  Viime viikolla nappasimme Vepsästä ahvenen, jonka suussa oli mustatäplätokko. Nyt olisikin toivottavaa, että ihmiset ilmoittaisivat sekä alueen ensimmäisistä mustatäplätokkohavainnoista että siitä, jos ovat löytäneet tokkoja jonkin muun saaliseläimen vatsasta.
 
Havainnot voi kirjata vieraslajisivustoon.
 
 
FAKTA

Saaristomeren ei-tervetulleet vieraslajit

 

Haitalliset vieraslajit Suomessa:
POLTTIAISELÄIMET (CNIDARIA)
  • Kaspianpolyyppi Cordylophora caspia
NIVELMADOT (ANNELIDA)
  • Liejuputkimadot (3 lajia) Marenzelleria spp.
NILVIÄISET (MOLLUSCA)
  • Valesinisimpukka Mytilopsis leucophaeata
ÄYRIÄISET (ARTHROPODA)
  • Koukkuvesikirppu Cercopagis pengoi
  • Merirokko Balanus improvisus
NISÄKKÄÄT (MAMMALIA)
  • Minkki Mustela vison (luokiteltu erittäin haitalliseksi)
 
Tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit:
KASVIPLANKTON
  • Sydänkärkipiikkilevä Prorocentrum minimum
PUTKILOKASVIT (TRACHEOBIONTA)
  • Hentokarvalehti Ceratophyllum submersum
  • Kanadanvesirutto Elodea canadensis
ÄYRIÄISET (CRUSTACEA)
  • Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii
  • Tiikerikatka Gammarus tigrinus
  • Villasaksirapu Eriocheir sinensis
KALAT (PISCES)
  • Hopearuutana Carassius aurelius gibelio
  • Mustatäplätokko Neogobius melanostomus

 
 
 
Lue myös toimittaja Jukka Vehmasen tuore blogikirjoitus Kala-apajilla blogista, aiheena ajankohtaiset mustatäplätokot.
 
 
 

Vastaa