Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

Saaristomeren kenties suurin hiidenkirnu on venematkan päässä

Jungfruholmenin saari Kemiönsaarella kätkee hienoja salaisuuksia kallioperäänsä.

 

Kemiönsaarelaisen Jungfruholmenin saaren länsirannalla sijaitsee iso hiidenkirnu, joka on todennäköisesti koko Saaristomeren suurin.

– En ole ainakaan kuullut, että muualla täällä olisi suurempia. Tämä on myös erikoislaatuinen, sillä tässä on kaksi hiidenkirnua yhdessä, kertoo melontaohjaajaksi kouluttautuva Sanna-Mari Kunttu.

Kunttu oli mukana opastamassa Kemiönsaaren luonto ry:n jäseniä melontaretkellä, jossa tutustuttiin Purunpään maisemallisesti ainutlaatuiseen niemeen mereltä käsin.

Retken helmeksi nousi juuri Jungfruholmenin hiidenkirnut, joista vain harvalla paikallisella luonnonystävälläkään oli aiempaa kokemusta.
Vailla palveluja olevaan, luonnontilaiseen saareen kuljetaan omatoimisesti joko omalla veneellä tai meloen.

 

Kuva: Jonna Lankinen

Kuva: Jonna Lankinen

Kuva: Jonna Lankinen

 

Pyöreä sorvinkivi edelleen näkyvissä

Jungfruholmenin toisissaan kiinni olevat hiidenkirnut ovat sellainen näky, jonka edessä ihminen helposti hiljentyy. Toisen hiidenkirnun pohjalla näkyy yhä edelleen pyöreä sorvinkivi, joka on pyörittänyt kallioon kirnun jääkauden aikana.
Hiidenkirnut syntyivät mannerjäätikön sulamisvaiheen aikana eteläisessä Suomessa noin 11 000–13 000 vuotta sitten. Tuolloin Etelä-Suomenkin peitti parhaimmillaan kahdesta kolmeen kilometriä paksu jää. Kun se alkoi sulaa, vapautui sulamiesvettäkin valtaisat määrät.
– Jossain vaiheessa sulamisvesivirta ehkä syöksyi jäätikössä olevaan kuiluun ja joutui pyörteiseen liikkeeseen. Hirmuisella paineella pyörinyt vesi pyöritti mukana kulkenutta kiviainesta. Veden paineen ja kiviaineksen kuluttamana kallioihin kovertui näitä pyöreitä poteroita, kuvailee Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Tapio Kananoja.

Kuva: Jonna Lankinen

Suomessa on kolmenlaisia hiidenkirnuja

Tapio Kananoja sanoo myös, että Jungfruholmenin hiidenkirnu on Suomen oloissa suuri.
– En uskalla sanoa tarkkaan, mille sijalle se sijoittuu Suomen suurimpien hiidenkirnujen joukossa. Sellainen arvuuttelu menee yleensä pieleen, mutta suuri se on.
Suomessa on kolmentyyppisiä hiidenkirnumaisia muotoja.
Varsinaiset hiidenkirnut, kuten Jungfruholmenilla, ovat muodostuneet jääkaudella. Sen sijaan koskikirnut ovat syntyneet vasta jääkauden jälkeen koskien pohjalla virtaavan veden kovertamina.
– Sitten on rantakirnut, joissa vesirajan tyrskyt ovat liikuttaneet jotain kiveä, pyöritelleet sitä jossain pienessä painanteessa. Tuolloin kallioon on muodostunut laakea, matala painanne jota kutsutaan rantakirnuksi.

 

Kuva: Jonna Lankinen

Raidallisilla silokallioilla pitkä historia

Jugfruholmenin hiidenkirnut sijaitsevat raidallisella silokalliolla. Tällaiset raidalliset kalliot ovat Etelä-Suomessa hyvin tyypillisiä migmatiittikallioita eli vähintään kahdesta kivilajista koostuvia seoskivikallioita.
– Tuo tummempi liuske ja vaaleammat graniittiset kerrokset vuorottelevat tässä keskenään. Tämä kallio on syntynyt 1,8–1,9 miljardia vuotta sitten, jolloin eteläisen Suomen kallioperä kävi läpi perinpohjaisen myllerryksen vuorijonopoimutuksessa. Sen seurauksena syntyi tämä raitainen kivilaji, Kananoja kertoo.

Merenrannan puhtaina pysyvät silokalliot ovat kauniita ja kantavat montaa tarinaa.
– Jos kallion pintaa katsoo tarkemmin, siinä näkee yleensä mannerjäätikön viimeistä liikesuuntaa osoittavat yhdensuuntaiset uurteet. Ne saa parhaiten näkyviin, jos heittää ämpärillä vettä kallion pintaan ja katsoo vähän vinosti, valoa vasten, Kananoja vinkkaa.

 

FAKTA

Historiallisestikin merkittävä Jungfruholmen

  • Jungfruholmen sijaitsee Kemiönsaaren vesillä, Purunpään niemellä.
  • Alue kuuluu nykyään valtiolle. Se on osa Saaristomeren kansallispuistoa, jota Metsähallitus hoitaa.
  • Saarella on ollut mahdollisesti jo rautakaudelta lähtien tärkeä asema keskeisten purjehdusväylien yhtymäkohdassa. Siksi sieltä löytyykin esimerkiksi 1700-luvun puolustusvarustuksiin liittyviä kivi- ja maavalleja, erilaisia kivilatomuksia, ryssänuuneja sekä venäläisten tykkipatterin ja kommendantintalon jäänteet Suomen sodan ajalta.
  • Ison hiidenkirnun lisäksi saarella on myös vanhoja, pronssikautisia hautaröykkiöitä.
  • Jungfruholmen-Högholmen-Skansholmen on muodostunut kolmesta yhteen kasvaneesta saaresta. Alueella kasvaa harvinaisia kasveja kuten karhunlaukkaa.

 

2 vastausta artikkeliin “Saaristomeren kenties suurin hiidenkirnu on venematkan päässä”

  1. Heikki

    Miljardit vähän sekasin. Jossakin väitettiin niiden olevn vain 15000 vuotta vsnhoja. Tiedä häntä.


    • Turun Sanomat

      Hei, eli nämä hiidenkirnut ovat Geologian tutkimuskeskuksen tutkijan mukaan 11000-13000 vuotta vanhoja täällä eteläisessä Suomessa. Sen sijaan kallioperä, johon hiidenkirnut ovat muodostuneet, on 1,8-1,9 miljardia vuotta vanhaa. Yst. terv. Jonna Lankinen / Turun Sanomat


Vastaa