Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

”Se oli niin yksinäinen kala”

Yksinäisen särjen vapautus kruunasi koululaisille eilen tiistaina järjestetyn ympäristökasvatuspäivän Dragsfjärdinjärven rannalla.
 
 
 
Levänäytteiden ottoa, veden happamuuden mittaamista, kasvien ja simpukoiden keräilyä.
 
Taalintehtaan koululaisille tiistaina järjestetty vesistöntutkimustapahtuma piti sisällään monenmoista tekemistä, mutta vangitun särjen vapauttaminen sai lasten silmät kirkastumaan ehkä eniten.
 
– Se ei päässyt melkein edes liikkumaan siellä ämpärissä, harmitteli kymmenvuotias Erkki Seppälä.
 
– Se näytti jo pitkään siltä, että halusi takaisin järveen. Se oli niin yksinäinen kala, raportoivat kymmenvuotias Eveliina Henriksson ja yhdeksänvuotias Elea An.
 
Ennen vapautusta lapset olivat kantaneet paperimukeilla särjelle lisää vettä ämpäriin. Kun särki päivän päätteeksi polskautettiin laiturilta syvyyksiin, lasten mielet kevenivät.
 
– Tämä oli päivän paras hetki! Nyt se saa liikkua siellä vapaasti, kun sillä on enemmän tilaa, lapset hihkuivat.
 

Särki, joka pääsi päivän päätteeksi vapauteen.
Särki, joka pääsi päivän päätteeksi vapauteen.

 
Toisenlaisessa todellisuudessa särkiä on yritetty poistaa Dragsfjärdinjärvestä jo vuosikausia.
 
Reilut kymmenen vuotta sitten järvi oli niin huonossa kunnossa, että sen suojelemiseksi syntyi oma kansanliikkeensä. Sittemmin kansanliikkeestä syntyi järven asioita ajava rekisteröity yhdistys.
 
– Järvi oli pahassa kriisissä, ja äärettömän paha tilanne oli juuri tuolloin vuosina 2006–2007. Tuolloin järvestä löytyi sinilevää vielä joulukuussa, kertoi Kepa Tromp Daphnia Dragsfjärd -yhdistyksestä.
 
Järven kalasto kartoitettiin ja sille laadittiin hoitosuunnitelma.
Sen jälkeen särjensukuisia kaloja on poistettu kuormatolkulla sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.
 
Vastaavasti järveen istutetaan vuosittain petokalaa. Tänäkin syksynä rantaan saapuu seitsemän kilon arvolähetys eli tuhansia pieniä kuhanpoikasia.
 
– Tänä kesänä järven tilanne on ollut paras ikinä. Sinilevä tuli vasta pari viikkoa sitten, Tromp iloitsee.
 
– Alkukesällä syvyysnäkyvyys oli vajaat viisi metriä, sekin oli parempi kuin ennen, myötäilee yhdistyksen puheenjohtaja Trygve Röblom.
 
Hyvistä tuloksista huolimatta yhdistyksessä ei uskalleta huokaista. Vesistöjen tila paranee tai huononee vuosien viiveellä.
 
– Tulevaisuudessa nämä lapset nauttivat täällä joko raikkaita tai mätiä hedelmiä, joten mitään suojelua tärkeämpää ei juuri ole, kiteyttää Taalintehtaan koulun opettaja Erkki Hakola.
 
Sinilevä tuli tapahtuman järjestäneiden puuhaihmisten mukaan rantaan vasta pari viikkoa sitten. Nyt sen hippuset olivat selvästi silmillä havaittavissa.
Sinilevä tuli tapahtuman järjestäneiden puuhaihmisten mukaan rantaan vasta pari viikkoa sitten. Nyt sen hippuset olivat selvästi silmillä havaittavissa.

 
Lasten tuomio järven tilasta vaihteli.
 
– On tämä ainakin vähän likainen. Sinilevää on eikä pohjaakaan näy kovin selvästi, arvioi kuudesluokkalainen Jenna Viitanen.
 
Viidesluokkalaiset ystävykset Kia Salonen ja Amelie Bärling sen sijaan antoivat Dragsfjärdinjärvelle tunnustusta.
 
– Olemme käyneet monesti uimassa tässä järvessä. Vesi on lämpimämpää ja puhtaampaa kuin merivesi.
 
Viidesluokkalainen Hilma Julin tiesi jo entuudestaan, että sinilevää ei saa parhaalla tahdollakaan jäämään haaviin. Se onkin sinilevän yksi parhaimmista tuntomerkeistä ja tuli eilen selväksi monille lapsille.
 
– Me otettiin sinilevää talteen ämpärillä ja silloin se onnistui, vinkkasi viidesluokkalainen Ellinor Backman.
 
Tapahtuman puuhamiehenä ollut ekologi Pasi Salmi oli tyytyväinen vastauksiin. Hänen mielestään onkin tärkeää, että kasvuiässä oleville lapsille ei tuputeta mitään valmiita näkemyksiä.
 
 
Katso lyhyt video tapahtumasta:
 

 
Haavien kanssa pieneliöiden kiinniotto oli lapsille yksi mieluisimpia tehtäviä päivän aikana. Philip Qwarfurdt ja Ellinor Backman löysivät mielenkiintoista haavittavaa.
Haavien kanssa pieneliöiden kiinniotto oli lapsille yksi mieluisimpia tehtäviä päivän aikana. Philip Qwarfurdt ja Ellinor Backman löysivät mielenkiintoista haavittavaa.

 
Osa lapsista yrittää haavia sinilevää kun toiset tutkivat laiturin päässä näkösyvyyttä. Viidesluokkalainen William Ek (edessä) on juuri lähdössä haavimaan kasveja laiturin toiselta puolelta.
Osa lapsista yrittää haavia sinilevää kun toiset tutkivat laiturin päässä näkösyvyyttä. Viidesluokkalainen William Ek (edessä) on juuri lähdössä haavimaan kasveja laiturin toiselta puolelta.

 
Ekologi Pasi Salmi (oik.) kertoo lapsille, että haaviin voi yrittää pyydystää niin kasveja kuin pieniä eläimiäkin. Parhaat niistä tutkitaan sitten mikroskoopin avulla.
Ekologi Pasi Salmi (oik.) kertoo lapsille, että haaviin voi yrittää pyydystää niin kasveja kuin pieniä eläimiäkin. Parhaat niistä tutkitaan sitten mikroskoopin avulla.

 
Haavien kanssa pieneliöiden kiinniotto oli lapsille yksi mieluisimpia tehtäviä päivän aikana.
Haavien kanssa pieneliöiden kiinniotto oli lapsille yksi mieluisimpia tehtäviä päivän aikana.

 
Yritykset saada sinilevää haaviin eivät tuottaneet tulosta.
Yritykset saada sinilevää haaviin eivät tuottaneet tulosta.

 
Dragsfjärdinjärven rannalla riitti tiistaina vipinää.
Dragsfjärdinjärven rannalla riitti tiistaina vipinää.

 
Järvisimpukoita ja sinilevää. Dragsfjärdinjärven löytöjä lasten kerääminä.
Järvisimpukoita ja sinilevää. Dragsfjärdinjärven löytöjä lasten kerääminä.

 
 

Vastaa