Luonto

LUONTO | Jonna Lankinen |

Suolapulssi? Nauvon merivedessä kohonneita suolapitoisuuksia

Saaristomeren tutkimuslaitoksella uskotaan, että suolapulssi on nyt löytänyt tiensä Saaristomerelle.

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen työntekijät havaitsivat tämän viikon torstaina viitteitä suolapulssin saapumisesta Saaristomerelle.

Nauvon Seilin saaren lähettyvillä sijaitsevalla Päiväluodon seuranta-asemalla tehty meriseurannan rutiinimittaus paljasti, että merivesi oli torstaina suolaisempaa kuin sen normaalisti kuuluisi olla.

– Kohonneita suolapitoisuusarvoja mitattiin noin 30 metrin syvyydestä pohjan 40 metriin saakka. Kun vesipatsas on muuten tasalaatuinen muun muassa lämpötilan ja happipitoisuuden suhteen, voi kohonneita pitoisuuksia selittää vain muualta tullut suolaisempi vesi, analysoi asemanjohtaja Jari Hänninen.

Luvut vain hivenen kohonneita

Vielä tässä vaiheessa suolapitoisuus ei ole määrällisesti kovin korkea.

Hännisen mukaan tulokset näyttävät normaalisti 6,0–6,1 promillen suolapitoisuuksia. Nyt mittari näytti hivenen koholla olevia 6,2–6,3 promillen lukuja.

Määrä vaikuttaa pieneltä etenkin, kun Helsingin edustalta mitattiin marraskuun puolivälissä kahdeksan promillen lukuja.

Voiko noin pienestä noususta mitenkään vetää johtopäätöstä, että suolapulssi olisi saavuttanut Saaristomeren?

– Vaikka muutos on pieni, se poikkeaa silti normaalista, koska äskettäin tapahtuneen syyskierron jäljiltä vesipatsaassa ei tulisi näkyä lainkaan kerrostumia.

Suolaisempi vesi on tiheämpää ja siksi raskaampaa kuin pintavesi. Raskaampana se kulkee pohjia pitkin ja on siksi selvästi havaittavissa myös seurantamittauksissa.

– Kyllä tässä nyt ovat suolapulssin ensimmäiset airueet saapuneet, sellainen fiilis minulla on, Hänninen sanoo.

Ensi kesänä ehkä rutkasti tätä vuotta enemmän sinilevää

Hännisen mukaan tuleville päiville luvattu kova pohjoistuuli voi vielä pyörittää merenpohjan läheisen suolaveden lähemmäs pintaa.

– Tuuli puhaltaa pintavettä etelään, ja pintavesi korvautuu syvemmältä tulevalla alusvedellä. Ja nythän siellä syvänteissä makaa sitä Helsingissäkin mitattua suolaista vettä.

– Jos vesi alkaa kumpuamaan ylös syvänteistä, sieltä tulee tosi paljon ravinnerikasta vettä, joka kiihdyttää rehevöitymisilmiötä.

Käytännössä siis sinilevien määrä kasvaa.

– Ensi kesänä saadaan ehkä sinileväkukintoja hyvin rutkasti, enemmän kuin tänä vuonna.

Turska palaa takaisin

Myös turskan palaamista Saaristomeren alueelle Hänninen jo hieman lupailee.

– Turska levittäytyy vaeltamalla, kun ympäristöolosuhteet muuttuvat sille otollisiksi. Puhutaan varmaan vain ihan 2–3 vuodesta, kun turskaa alla jo olla täällä.

Hänninen muistaa, että edellinen todella merkittävä suolapulssi vuodenvaihteessa 1976–1977 sai aikaan turskan leviämisen Suomen rannikolle.

– Silloin turskaa sai vajaan kymmenen vuoden ajan.

Vuosien 2014 ja 2015 suolapulssit ovat kokoluokaltaan samanlaisia kuin vuodenvaihteen 1976–1977 suolapulssikin.

– Tässä välissä oli myös kaksi pienempää suolapulssia vuosina 1993 ja 2006, Hänninen kertaa.

Vaikutukset kestävät alle kymmenen vuotta

Myös silakka kuuluu suolapulssista hyötyviin lajeihin.

– Eläinplanktonin koostumus muuttuu, ja sen myötä silakoiden kunto ja koko voi kasvaa nykyistä suuremmaksi.

Jos nyt saamme tänne suolapulssin, kuinka kauan sen eduista ja haitoista saa nauttia?

– Pulssin vaikutus kestää muutamia vuosia, alle kymmenen vuotta joka tapauksessa. Sitten vesi alkaa jälleen makeutua, Hänninen toteaa.

 

Lue tästä 22.11.2016 julkaistu juttu, missä kerrotaan, miten suolapulssia odotellaan Saaristomerellekin.

Vastaa