Luonto

LUONTO | Turun Sanomat |

Väitös: Merilevä kykenee puolustautumaan äyriäisiä vastaan

Rakkolevien puolustustaso kohosi, kun niihin kulkeutui veden välityksellä yhdisteitä syödystä lajikumppanista. Kasvinsyöjä-äyriäiset ovat laiduntajia, joten ne syövät vain osan ravintokohteestaan.

Rakkolevä on yksi Itämeren vedenalaisluonnon tärkeimmistä lajeista, jonka varassa elää monimuotoinen eliöyhteisö. Turun yliopistossa väittelevä Fiia Haavisto osoitti tutkimuksessaan, että merilevän kyky puolustautua kasvinsyöjiä vastaan voi levitä vesivälitteisten yhdisteiden avulla levästä toiseen.

Rakkolevä puolustautuu kasvinsyöjiä vastaan käyttämällä apunaan ruskolevälle tunnusomaisia fenolisia yhdisteitä, florotanniineja.

– Florotanniinien korkea määrä vähensi rakkolevään kohdistuvaa kasvinsyöntiä niin luonnonolosuhteissa kuin laboratoriokokeissa.

Merilevän kyky puolustautua kasvinsyöjä-äyriäisiä vastaan voi levitä vesivälitteisten yhdisteiden avulla leväyksilöstä toiseen.

Rakkolevien puolustustaso kohosi, kun niihin kulkeutui veden välityksellä yhdisteitä syödystä lajikumppanista. Kasvinsyöjä-äyriäiset ovat laiduntajia, joten ne syövät vain osan ravintokohteestaan.

– Kasvinsyönnin aiheuttama puolustuksen kohoaminen muutti leväyksilöt syömäkelvottomiksi ja vaikutti siten negatiivisesti kasvinsyöjien lisääntymiseen, Haavisto kertoo.

Yli puolet rakkolevästä päätyy äyriäisten ravinnoksi.

Rakkolevää ravintonaan käyttävät kasvinsyöjä-äyriäiset voivat saada aikaan huomattavaa tuhoa merileväpopulaatioissa.

– Pohjoisella Itämerellä vuodenajalla on suuri vaikutus. Kasvinsyöjä-äyriäisten määrät olivat pieniä keväällä, ja kalojen aiheuttama saalistus pienensi määrää entisestään, mikä vaikutti positiivisesti rakkolevän kasvuun, Haavisto sanoo.

Kasvinsyöjät lisääntyvät kesällä, mikä näkyi rakkolevän voimakkaana kulutuksena syksyllä.

Vaikka kalat saalistivat kasvinsyöjiä syksyllä, ne eivät kyenneet merkittävästi vähentämään äyriäisten suurta määrää, ja 60 prosenttia rakkoleväyksilöiden biomassasta päätyi kasvinsyöjien ravinnoksi.

Rakkolevät ovat mahdollisesti sopeutuneet vuodenaikaisvaihteluun.

Tutkimustulosten mukaan rakkolevän puolustustason kohoaminen on tärkeä ja tehokas puolustusmekanismi kasvinsyöjiä vastaan. Levät ovat mahdollisesti sopeutuneet vuodenaikaisesti vaihtelevaan kasvinsyöntiin pohjoisella Itämerellä.

– Tulosteni mukaan runsas kalapopulaatio voi vaikuttaa positiivisesti rakkolevään vähentämällä kasvinsyöjien määrää ja niiden kuluttamaa biomassaa, mutta mahdollisesti myös vähentämällä rakkolevän puolustautumiseen käyttämiä resursseja.

Rakkoleväyhteisöt ovat merkittävä muita eliöyhteisöjä ylläpitävä linkki meriekosysteemeissä.

Filosofian maisteri Fiia Haavisto väitös Macroalgal defenses against herbivory: causes and consequences of intraspecific variation (Makrolevän resistenssi kasvinsyöjiä vastaan: lajin sisäisen vaihtelun syyt ja seuraukset) tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 10.6.2016.

Vastaa