Näe ja koe

NÄE JA KOE | Jonna Lankinen |

Jurmon vanha votiivilaiva palasi loistoonsa

Jurmon kappelin 1700-luvulta peräisin oleva kirkkolaiva on konservoitu alkuperäiseen asuunsa. Tarinan mukaan votiivilaivan rakensi jurmolaiseen tyttöön rakastunut, haaksirikosta pelastunut merimies.

Ulkosaariston Jurmossa sijaitsevan kappelin katossa roikkuu kappelin pieneen kokoon nähden melkoisen suuri kirkkolaiva eli votiivilaiva.
Se on jurmolaisten ylpeys, johon katse hakeutuu ensimmäisenä kappeliin sisään astuttaessa.

Jurmon votiivilaiva on saanut rauhassa roikkua katosta 42 vuotta ilman konservointia ja kunnostamista. Viime kesänä votiivilaiva on kuitenkin viimein konservoitu alkuperäiseen loistoonsa.

– Otin yhteyttä ainakin kymmeneen suomalaiseen konservoijaan, mutta syystä tai toisesta kenellekään ei sopinut tämä votiivilaivamme kunnostus.

– Sitten Ruotsista löytyi meriarkeologi Harry Aelopeus, joka tuli Jurmoon toukokuussa konservointitöihin, kertoo saarella asuva Björn Lindström.

Suomen kirkoissa olleista tai olevista yli 200 kirkkolaivasta noin puolet on ajoitettu 1600- ja 1700-luvuille. Jurmon votiivilaivan arvellaan olevan peräisin varhaiselta 1700-luvulta.

Valmiin kirkkolaivan nähtyään isäntä tiesi, että kosijapoika oli kunnon mies.

Lindström tietää Jurmon votiivilaivaan liittyvän tarinan, jonka todenperäisyydestä ei kenelläkään ole varmuutta.

– Kerrotaan, että yksi suuri purjelaiva haaksirikkoutui kerran Jurmon eteläpuolelle. Sieltä pelastui muuan nuori merimies, joka ihastui jurmolaiseen tyttöön.

Merimies kosi tyttöä, mutta tytön isä ei ollut kosintaan suostuvainen. Niinpä merimies jäi saarelle palkattomaksi rengiksi kolmen vuoden ajaksi. Sinä aikana hän rakensi kappelissa olevan votiivilaivan.

Valmiin kirkkolaivan nähtyään isäntä tiesi, että kosijapoika oli kunnon mies.

– Niin sitten tyttö ja poika muuttivat saarelta pois, mutta votiivilaiva jäi.

Tarina sopii siihen tietoon, että votiivilaivojen valmistajat olivat usein laivanrakentajia tai merimiehiä. Kirkkolaivoja on lahjoitettu esimerkiksi kiitollisuudesta merihädästä pelastumisen johdosta tai annettu etukäteen jonkin vaaralliseksi tiedetyn merimatkan turvaamiseksi.

Suomen kirkkojen votiivilaivojen rakentajista suurin osa on kuitenkin jäänyt tuntemattomiksi.

Jurmon kappelin votiivilaiva.
Jurmon kappelin votiivilaiva.

Konservointityössä Aelopeus imuroi votiivilaivasta irronneen pölyn tarkasti talteen. Hän sekoitti pölyn teehen, ja tähän nesteeseen hän kastoi laivaan tulleet uudet narut.

– Narusta tuli ihan samanvärinen kuin aiemmastakin narusta. Työtä oli mielenkiintoista seurata. Nyt laivastamme on kaikki pikkuviat korjattu.

Jurmon votiivilaiva on ruotsalainen, 36-tykkinen sotalaiva. Tykeistä kaksi on laivan taakse maalattua valetykkiä, joiden tarkoituksena oli pelottaa takaa tulevia.

Votiivilaiva ei kuitenkaan ole kappelin vanhin esine. Seinältä löytyy myös Pyhää Annaa esittävä preussilainen puuveistos noin 1440-luvulta.

Jurmossa oletetaan olleen kappelin jo 1100-luvulta alkaen. Nykyinen kappeli valmistui vuonna 1846 korppoolaisen timpurin Adolf Abraham Gränebackin johdolla.

Juttu on julkaistu Turun Sanomissa 4.1.2016.

Lue lisää kirkoissa esillä olevista votiivi- eli kirkkolaivoista.

Vastaa