Näe ja koe

NÄE JA KOE | Ann-Mari Rannikko |

Kirkkolaivat kertovat tarinaa merenkäynnin historiasta

Kirkoissa esillä olevat kirkko- eli votiivilaivat kertovat ihmisen ikiaikaisesta tavasta koettaa lupauksin lunastaa onnea ja menestystä. Ne kertovat myös merenkäynnin historiasta sekä taitavista käsityöläisistä.
 
 
– Kuusistossa on, mutta Vehmaalla ei. Perniössäkin on, mutta ei Sauvossa eikä Askaisissa, turkulainen Jouko Lehmusto luettelee lounaisen Suomen kirkkoja, joissa on tai ei ole kirkkolaivaa.

Turun jo eläkkeellä oleva kansliapäällikkö ja miljoonille ihmisille tutuksi tullut joulurauhanjulistaja on ikänsä harrastanut valokuvausta ja ollut kiinnostunut kirkkoarkkitehtuurista.

Jouko Lehmusto kokosi kirjan kirkkolaivoista omaksi ilokseen. Kuva: TS/Timo Jakonen.
Jouko Lehmusto kokosi kirjan kirkkolaivoista omaksi ilokseen. Kuva: TS/Timo Jakonen.

Kun tähän vielä lisätään veneilyinnostus, niin yhtälö on valmis: omakustanteinen Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja 2015 -kuvakirja.

– Olen päässyt tässä yhdistämään kiinnostukseni niin kirkkoihin kuin laivoihinkin, Lehmusto perustelee kirjaprojektiin ryhtymistään.

Mielenkiintoinen kirja ei sinänsä perusteluja kaipaa, mutta Lehmusto kertoo rakentaneensa tämäntyyppisiä valokuvakuvakirjoja muistakin aiheista.

– Muun muassa suvun valokuvista, perheen lomareissuista ja matkoista. Olen jäänyt tähän hommaan vähän niin kuin koukkuun, hän tunnustaa nauraen.

Lehmuston kaikki kirjat ovat alun perin syntyneet omaksi iloksi, mutta nyt kirkkolaivakirjasta olisivat kiinnostuneita muutkin kuin perheenjäsenet.

– Ei minulla oikein ole kanavaa saada tätä painettua, saati myytyä, mutta täytyy nyt miettiä asiaa.

Perinne on levinnyt myös sisämaahan.

Votiivi- eli kirkkolaivaperinne tunnetaan jo keskiajalta, ja se kulkeutui Keski-Euroopasta Ruotsin kautta myös Suomeen. Meillä kirkkolaivoja on, tai on ollut yli 200 kappaletta.

Varhaisin tähän päivään asti säilynyt on tiettävästi Perniön laiva, joka on ajoitettu vuodelle 1570. Uusin Lehmuston kirjaan päätynyt on Kaarinan kirkolle vuonna 2006 lahjoitettu pienoismalli.

Laivojen pienoismalleja ei ole vain saariston kirkoissa, vaan perinne on levinnyt myös sisämaahan, aina pohjoista Inarin kirkkoa myöten.

Nötön kirkon kirkkolaiva. Kuva: TS/Riitta Salmi.
Nötön kirkon kirkkolaiva. Kuva: TS/Riitta Salmi.

– Inarissa on kirkkoa ollut rakentamassa tiettävästi myös yksi merimies, ja hänen jäljiltään sielläkin on kirkkolaiva, Lehmusto kertoo.

Kirjansa alkusanoissa Jouko Lehmusto kiittää lämpimästi muun muassa Mirja Kanervaa, jonka pro gradu -työstä Suomen kirkkolaivat (1978) on ollut huomattavaa apua.

– Monet ihmiset, kirjat ja esitteet ovat auttaneet tietojen keruussa. Kuvia olin vuosien aikana ottanut melkoiset määrät, mutta täydennyskuvauksia piti silti tehdä.

– Ajoimme vaimoni Airin kanssa viime kesänä autolla noin 2 000 kilometriä, ja veneellä tuli kuljettua jokunenkin kotiseuturetki, mies muistelee.

”Tarinoita vain oli valitettavan vähän kirjattu muistiin.”

Vaikka Lehmuston kirjaa ei ainakaan vielä ole myynnissä, ei hän kuviaan ja tietojaan

Iniön kirkon votiivilaiva. Kuva: TS/Marttiina Sairanen.
Iniön kirkon votiivilaiva. Kuva: TS/Marttiina Sairanen.

halua ominaan pitää. Mies on lupautunut kertomaan niistä myös kaikille kiinnostuneille ja pitämään esityksiä aiheesta tarvittaessa. Ensimmäiset julkiset esitykset on jo sovittukin.

– Olen rajannut kuvausalueen Rauman ja Perniön väliselle rannikkokaistaleelle sekä siihen liittyvään saaristoon, menemättä kuitenkaan Ahvenanmaan puolelle.

– Kirjaan on kuvattu 54 kirkkoa ja 71 kirkkolaivaa. Kuviin liittyvät myös lyhyet tekstit, joissa kerrotaan muun muassa kirkon rakennuttamisvuosi, laivan lahjoitusvuosi, tekijä ja mahdollinen lahjoitustarina. Tarinoita vain oli valitettavan vähän kirjattu muistiin, Jouko Lehmusto pahoittelee mutta uskoo niitä vielä löytyvän.

Luultavasti kirkkolaivatarinoita löytyy, kunhan kaikki seurakunnat vähän tuulettavat arkistojaan.

Velkuan kirkossa huomion vetää puoleensa votiivilaiva Lovisa Eleonora. Se on Velkuan nuorten miesten 1812 tekemä lahjoitus Palvan meritaistelun muistoksi. Kuva: TS/Marttiina Sairanen.
Velkuan kirkossa huomion vetää puoleensa votiivilaiva Lovisa Eleonora. Se on Velkuan nuorten miesten 1812 tekemä lahjoitus Palvan meritaistelun muistoksi. Kuva: TS/Marttiina Sairanen.

Kirkko- eli votiivilaiva

  • Kirkkolaivoja kutsutaan myös votiivilaivoiksi.
  • Niitä on lahjoitettu kirkkoihin esimerkiksi merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti.
  • Votiivilaivoja annettiin myös etukäteen, ja näin pyrittiin turvaamaan vaaralliseksi tiedetty merimatka.
  • Sana votiivi tulee latinan sanasta votum. Se tarkoittaa lupausta, lahjaa, uhria.
  • Laivoja on lahjoitettu myös muun muassa kirkollisten juhlapäivien kunniaksi ja merellä hukkuneiden muistoksi.
  • Joskus kirkkoihin on ostettu votiivilaiva seurakunnan symboliksi.
  • Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka.

Juttu on julkaistu Turun Sanomissa 27.2.2016.

Lue myös, millainen tarina on Jurmon kappelin votiivilaivalla.

 

Vastaa