Näe ja koe

NÄE JA KOE | Jonna Lankinen |

Pässien kesäpesti saarilla ohi

Nauvolaisen Vahteran lammastilan uuhet ja pässit ovat hoitaneet koko kesän Kråkskärin ja Alskärin perinnemaisemia. Nyt oli aika jättää saaret tyhjäksi talven ajaksi.

Mauri-niminen pässi pysähtyy ja liimaa sorkkansa tiiviisti kallioon.

Kesä Nauvon eteläpuolisella Alskärin saarella on ollut Maurille huoleton, mutta nyt pitäisi lähteä pois.

– Näitä ei koskaan oteta kyytiin väkisin vaan houkutellaan aina hyvällä. Nämä ovat herkkiä eläimiä, painottaa lampuri Elina Vahtera ja käyttää yli puoli tuntia Maurin maanittelemiseen.

Lopulta homma onnistuu, ja pässinpää kävelee omin jaloin veneen alumiiniselle rampille ja kyytiin.

Ilmassa on ripaus puhdasta jännitystä, kun seitsemän komeaa pässiä astelee lampuri Elina Vahteran (oik.) ruokaämpärin perässä kohti venettä. Pienikin väärä liike, silmiin tuijotus tai pässejä kohti epähuomiossa otettu askel saattaisivat saada lauman säikähtämään ja ryntäämään takaisin Nauvon Alskärin laakeille rantakalliolle.
Ilmassa on ripaus puhdasta jännitystä, kun seitsemän komeaa pässiä astelee lampuri Elina Vahteran (oik.) ruokaämpärin perässä kohti venettä. Työssä auttavat myös lampuri Kim Vahtera ja Metsähallituksen luontovalvoja Sofia Roos. Pienikin väärä liike, silmiin tuijotus tai pässejä kohti epähuomiossa otettu askel saattaisivat saada lauman säikähtämään ja ryntäämään takaisin Nauvon Alskärin laakeille rantakalliolle.

 

Mauri puntaroi mielessään, valitako vapaus vaiko sittenkin kaverit.
Viimeiseksi jäänyt Mauri-pässi puntaroinee mielessään, valitako vapaus vaiko sittenkin kaverit.

 

Maurille murkinaa. Lampuri Elina Vahtera houkuttelee päkäpäistä Mauri-pässiä pienillä ruoanpalasilla lähemmäs venettä.
Maurille murkinaa. Lampuri Elina Vahtera houkuttelee päkäpäistä Mauri-pässiä pienillä ruoanpalasilla lähemmäs venettä.

Syyskuun loppupuoli merkitsee väkisinkin kesätyön loppumista koko kesän saaristossa laiduntaneelle karjalle.

Kesän aikana saarikarja on hoitanut ympäristöä syömällä heinikkoa niin, että matalakasvuisemmat lajit ovat saaneet enemmän elintilaa.

– Idea on yksinkertainen. Karjan on pakko syödä, ja me toivomme, että eläimet syövät kesän aikana mahdollisimman paljon. Tämä on tavallaan pakkosyöttölä, naurahtaa Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari.

Karjan hoitamat laidunalueet ovat luontotyypiltään monilajisia ja erityisen tärkeitä uhanalaiselle lajistolle. Pelkästään kasvilajeja voi yhdellä neliöllä kasvaa pitkälti yli 30.

Mussaaren mukaan saarikarja hoitaa myös rehevöityneitä rantoja.

– Moni voi ajatella, että ne vain tallovat ja kakkivat tänne, mutta oikeasti tämä tekee rannoille ja merelle vain hyvää.

Lampuri Kim Vahteran pihlajanmarjaoksa ja rauhallinen jutustelu houkuttelivat lampaat Kråkskärin saaren perukoilta veneen lähelle.
Lampuri Kim Vahteran pihlajanmarjaoksa ja rauhallinen jutustelu houkuttelivat koko kesän ympäristöä hoitaneet lampaat Kråkskärin saaren perukoilta veneen lähelle.

 

Iloista laukkaa! Ruokaämpärin rapina ja lampureiden kutsuhuudot saivat Kråkskärin saarella kesän viettäneet lampaat vauhtiin.
Iloista laukkaa! Ruokaämpärin rapina ja lampureiden kutsuhuudot saivat Kråkskärin saarella kesän viettäneet lampaat vauhtiin.

 

Kesä vapaana Kråkskärin saaressa on saanut lampaat tottumaan vapauden makuun. Jos nouto olisi ollut yhtään myöhemmin syksyllä, ruokaa olisi ollut saarella vähemmän ja poislähtökin olisi sujunut joutuisammin.
Kesä vapaana Kråkskärin saaressa on saanut lampaat tottumaan vapauden makuun. Jos nouto olisi ollut yhtään myöhemmin syksyllä, ruokaa olisi ollut saarella vähemmän ja poislähtökin olisi sujunut joutuisammin.

 

Askel askeleelta kohti venettä ja ruokaämpärin houkutuksia.
Askel askeleelta kohti venettä ja ruokaämpärin houkutuksia.

Vene pirskottaa vettä kannelle, ja moottorin ääni yltyy. Eläinten suut alkavat jauhaa vauhdin kiihtyessä.

– Lampaat rauhoittavat itseään märehtimällä, Vahtera kertoo.
Keino on tehokas, sillä rantaan saavuttuaankin eläimet ovat tyynen oloisia.

Elina ja puoliso Kim Vahtera ohjaavat lampaat traktorin peräkärryyn ja suuntaavat kohti lähellä sijaitsevaa lammastilaansa.

Sieltä osa lampaista lähtee myöhemmin teuraaksi, osa palaa saarilaitumille jälleen ensi kesänä.

Lampuri Elina Vahtera seisoo uuhien keskellä Metsähallituksen veneessä. Tilaa ei juuri ole ylimääräistä, mutta sopiva ahtaus tuo lampaille myös turvaa ja auttaa niitä pysymään paremmin pystyssä.
Lampuri Elina Vahtera seisoo uuhien keskellä Metsähallituksen veneessä. Tilaa ei juuri ole ylimääräistä, mutta sopiva ahtaus tuo lampaille myös turvaa ja auttaa niitä pysymään paremmin pystyssä.

Metsähallituksen hallinnoimilla saarilla Saaristomeren alueella laiduntaa vuosittain vajaat 300 lammasta, kuutisenkymmentä nautaa ja muutama hevonen.

– Uusia kohteita tulee koko ajan. Etenkin nyt, kun vuoden lopussa valmistuu suojelualueiden perinnebiotooppien hoidon toimintaohjelma, Maija Mussaari sanoo.

Tänä vuonna laiduntaminen alkoi esimerkiksi Örössä, jossa on samalla laitumella lampaita, suomenkarjaa ja ylämaankarjaa.

Enemmän eläimiä tarvittaisiin, etenkin nautoja ja hevosia. Lampaita on jo melkoisesti.

– Saaristomerellä on aika hyvä tilanne verrattuna muuhun maahan. Ihmiset ovat lähteneet hyvin mukaan, meille ihan soitellaan ja kysellään alueiden perään.

Uutiset

Samalla tavalla puhelimeen tarttui kymmenen vuotta sitten myös Elina Vahtera.

– Meillä eläinmäärä kasvoi ja omat laitumet eivät riittäneet. Vuonna 2006 tuli paniikki ja piti nopeasti saada jostain laidun. Soitin silloin Metsähallitukseen ja saimme Kråkskärin laidunnettavaksemme.

Lampuri voi solmia laiduntamiseen ympäristösopimuksen, jolloin hänelle maksetaan maisemanhoidosta 450–600 euroa hehtaarilta.

Ely-keskuksen kanssa laadittavaan sopimukseen ei riitä, että lampaat vain viedään saareen, vaan ympäristöä pitää hoitaa tarvittaessa esimerkiksi raivaten ja niittäen.

– Tämä on hauska tapa hoitaa luontoa, sillä tässä paikalliset ihmiset osallistuvat kansallispuiston hoitoon ja saavat siitä toimeentuloa. Ympäristötuen myötä tämä on jo oikeasti ihan kannattavaa, Mussaari rohkaisee.

Lampuri Elina Vahtera houkuttelee pässejä pois laitumelta ja kohti venettä. Ruokaämpärin ravistelu ja lempeä-ääninen juttelu toimivat pässeille parhaiten.
Lampuri Elina Vahtera houkuttelee pässejä pois laitumelta ja kohti venettä. Ruokaämpärin ravistelu ja lempeä-ääninen juttelu toimivat pässeille parhaiten.

Uutiset

Lampurit Kim Vahtera ja Elina Vahtera ovat saaneet Kråkskärin saaresta jo valtaosan uuhista kyytiin, muutama yksilö vielä miettii, uskaltaisiko veneen kyytiin astua.
Lampurit Kim Vahtera ja Elina Vahtera ovat saaneet Kråkskärin saaresta jo valtaosan uuhista kyytiin, muutama yksilö vielä miettii, uskaltaisiko veneen kyytiin astua.

Uutiset

Lampuri Kim Vahtera odottelee jo veneeseen saatujen uuhien kanssa sen aikaa, kun puoliso Elina Vahtera houkuttelee vielä saaressa olevia yksilöitä veneeseen.
Kim Vahtera odottelee jo veneeseen saatujen uuhien kanssa sen aikaa, kun puoliso Elina Vahtera houkuttelee vielä saaressa olevia yksilöitä veneeseen.

 

Alas vain, äläpäs tule sieltä, tuuppaa Vahtera lempeän päättäväisesti uuhea, joka ei välitä esteeksi tulleesta puuaidasta.
Alas vain, äläpäs tule sieltä, tuuppaa Vahtera lempeän päättäväisesti uuhea, joka ei välitä esteeksi tulleesta puuaidasta.

 

Venekyyti on lampaille tuttua jo alkukesän menomatkalta saarelle.
Venekyyti on lampaille tuttua jo alkukesän menomatkalta saarelle.

 

Kun eläimet ovat jo veneessä, Elina Vahtera rapsuttelee niitä ja ottaa myös katsekontaktia. Vielä kiinniottovaiheessa pienikin väärä liike, silmiin tuihotus tai epähuomiossa lampaita kohti otettu askel olisivat voineet saada lampaat säikähtämään.
Kun eläimet ovat jo veneessä, Elina Vahtera rapsuttelee niitä ja ottaa myös katsekontaktia. Vielä kiinniottovaiheessa pienikin väärä liike, silmiin tuijotus tai epähuomiossa lampaita kohti otettu askel olisivat voineet saada eläimet säikähtämään.

 

Veneessä on aikaa tutkia myös eläinten turkkia. Kesän aurinko on vaalentanut lampaiden tumman karvoituksen. Mustat lampaat ovat tulleet ruskeiksi, ruskeat lampaat vaaleiksi. Turkin oikea väri näkyy, kun hieman kaivelee.
Veneessä on aikaa tutkia myös eläinten turkkia. Kesän aurinko on vaalentanut lampaiden tumman karvoituksen. Mustat lampaat ovat tulleet ruskeiksi, ruskeat lampaat vaaleiksi. Turkin oikea väri näkyy, kun hieman kaivelee.

 

Lampaat eivät venekyydistä juuri hermostu, vaan rauhoittavat itse itseään märehtimällä.
Lampaat eivät venekyydistä juuri hermostu, vaan rauhoittavat itse itseään märehtimällä.

 

Hei vain, ja sitten mennään!
Hei vain, ja sitten mennään!

 

VIDEO

Katso videolta, miten lampaiden veneeseen siirtyminen onnistui.

 

FAKTA

Saaristomeren kansallispuiston karja

Ainakin seuraavilta Saaristomeren kansallispuiston saarilta löytyy kesäaikaan laiduntavaa karjaa:

  • Berghamn
  • Boskär
  • Holma
  • Högland
  • Jungfruskär
  • Jurmo
  • Konungskär
  • Kråkskär
  • Stora Hästö
  • Örö

Uutiset

Yksi vastaus artikkeliin “Pässien kesäpesti saarilla ohi”

  1. Päkä

    Kertakaikkiaan loistava juttu! Hienoa heittäytymistä toimittajalta ja kuvaajalta. Avaa kaupunkilaisen silmiä, mitä kaikkea tapahtuukaan lähellämme. TS Saaristo on todella mielenkiintoista luettavaa – ja katseltavaa!!!


Vastaa