Näe ja koe

NÄE JA KOE | Jonna Lankinen |

Pyöräilijän Rannikkoreitti haastaa Rengastien

Kemiönsaaren ja Salon tanhuville viime kesänä avattu pyöräreitti pitenee tänä kesänä 120:een kilometriin. Merenläheinen Rannikkoreitti yhdistää kaksi kansallispuistoa, Saaristomeren kansallispuiston ja Teijon kansallispuiston.

 

Kesä on pyöräilyn kulta-aikaa, samoin saariston. Nämä kaksi asiaa on siis luontevaa yhdistää kesäpäiviensä iloksi.

Mutta entäpäs, jos kuuluisa Saariston Rengastie on poljettu ympäri jo ehkä useammankin kerran? Tai jospa Kemiönsaaren nähtävyydet ja Teijon kansallispuisto sekä ruukkikylät ovat jo pitkään houkuttaneet?

Silloin luonteva valinta on Rannikkoreitti, ruotsiksi Kustrutten.
Se on pisimmillään 120 kilometrin mittainen viitoitettu ja virallinen reitti, jonka voi helposti pätkiä lyhyemmiksikin päiväretkiksi. Oikeammin reittiä voisi kutsua mieluumminkin reitistöksi, sen verran valinnanvaraa polkijalla on.

”Reittiä ei ole johdettu isolle tielle.”

Rannikkoreitille voi polkaista käyntiin mistä tahansa reitin varrelta, mutta virallinen lähtöpaikka on Salon keskusta.

Siellä riittää kultturellia tekemistä alkaen taidemuseo Veturitallista aina keskustan pikkuliikkeisiin ja torstai-iltojen suosittuun kesäiltatoriin saakka.

Jos ihmisten joukossa pyöräily ei kesähelteellä nappaa ja mieli tekee luonnon keskelle, keskustasta pyöräilee nopeasti Lehmijärvelle vaikka uimaan.

– Salon keskustasta lähtevä reitti kulkee rauhallisilla teillä. Sitä ei ole johdettu isolle tielle Salosta Tammisaareen, vaan reitti kulkee sen vieritse kulkevaa asvalttitietä pitkin. Matkalla on myös pyörätieosuuksia ja hiekkateitä, kertoo kehittämispäällikkö Maija Pirvola Yrityssalosta.

Rannikkoreitti jatkuu uimisen jälkeen kohti Teijon ruukkikyliä, joissa riittää nähtävää kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.

”Teijon kylässä on alueen ainoa päivittäistavarakauppa.”

Ensimmäisenä pyöräilijä saapuu järven rantamilla sijaitsevaan Kirjakkalan ruukkikylään, jonka 1800-luvulla rakennetut hirsirakennukset on kunnostettu alkuperäiseen kuntoonsa.

Kirjakkalasta matka jatkuu Teijon ruukkikylään.

Sieltä löytyy muun muassa kaunis Teijon kartano, johon tosin pääsevät sisälle vain etukäteen asiasta sopineet matkailijat. Teijossa on myös Suomen pienin kivikirkko sekä Teijon masuuni, jossa työskentelee ammattilaiskäsityöläisiä.

– Teijon kylässä on myös alueen ainoa päivittäistavarakauppa, joka saattaa olla tärkeä tieto Rannikkoreittiä pyöräileville.

Metsähallitus omistaa Kirjakkalan ruukin Teijon kansallispuistoalueella. Ruukkialue käsittää viisi rakennusta. Kuva: TS/Lilli Jokela
Metsähallitus omistaa Kirjakkalan ruukin Teijon kansallispuistoalueella. Ruukkialue käsittää viisi rakennusta. Kuva: TS/Lilli Jokela

 

Kiviset hiilivarastot muistuttavat Teijon ruukin monisatavuotisesta historiasta. Kuva: TS/Jonny Holmén
Kiviset hiilivarastot muistuttavat Teijon ruukin monisatavuotisesta historiasta. Kuva: TS/Jonny Holmén

 

Mathildedalissa laiduntaa alpakoita. Kuva: TS/Ari-Matti Ruuska.
Mathildedalissa laiduntaa alpakoita. Kuva: TS/Ari-Matti Ruuska.

 

1770-luvulla rakennettua Teijon kartanon päärakennusta on sanottu Suomen kauneimmaksi rokokoorakennukseksi. Kartano on avoinna vain tilauksesta. Kuva: TS/Jonny Holmén.
1770-luvulla rakennettua Teijon kartanon päärakennusta on sanottu Suomen kauneimmaksi rokokoorakennukseksi. Kartano on avoinna vain tilauksesta. Kuva: TS/Jonny Holmén.

 

Teijolta pyöräilijä ottaa suunnan Mathildedalin ruukkikylään.
Jos virtaa riittää, niin matkalla voi pysähtyä laskettelurinteille, joissa kesäaikana toimii muun muassa rinneautoilukeskus.

Mathildedalin idyllisessä ruukkikylässä on vanhoja tehdasrakennuksia, punamultataloja, laiduntavia alpakoita, kulttuuria ja monenlaista elämää. Alueelta löytyy niin kyläpanimo, kahvipaahtimo kuin pieni leipomokin.

Mathildedalin panimon olutta. Kuva: TS/Riitta Salmi.
Mathildedalin panimon olutta. Kuva: TS/Riitta Salmi.
Mathildedalin leipomossa leivotaan vanhan ajan juurileipää. Kuva: TS/Lilli Jokela.
Mathildedalin leipomossa leivotaan vanhan ajan juurileipää. Kuva: TS/Lilli Jokela.

– Ruukkialueilla kaikki pääasialliset matkailupalvelut keskittyvät juuri Mathildedalin kylään. Siellä on myös Metsähallituksen luontokeskus.

– Rannassa on uusi vierasvenesatama, johon avautuu täksi kaudeksi täysin uudistunut kahvila-ravintola.

Ruukeista kiinnostunut pyöräilijä voi suunnitella oman reittinsä siten, että se kulkee myöhemmin retkellä myös Taalintehtaan ruukin kautta.

Taalintehtaan ruukkimiljöössäkin on melkoinen määrä katseltavaa kahviloineen, vanhoine rakennuksineen, vierasvenesatamineen ja luontopolkuineen.

Kansallispuistossa 50 km:n edestä merkittyjä reittejä.

Teijon ruukkialueiden läpi polkiessaan pyöräilijä voi ihailla kauniita maisemia yhdeksän kilometrin matkan ajan. Oikealla puolella näkyy liki koko ajan meri, vasemmalla puolella taas vihertää Teijon kansallispuisto.

Kansallispuistossa on noin 50 kilometrin edestä merkittyjä reittejä, joiden pituudet vaihtelevat reilusta kilometristä yli kymmeneen kilometriin.

Valkoisilla maalimerkeillä merkityillä reiteillä voi patikoida helposti vaikka koko viikonlopunkin. Lyhyeenkin retkeen mahtuu kaikenlaista järvimaisemasta suohon ja metsään.

Antti Mäkelä maastopyöräilee Teijon luontotalon edustalla Teijon kansallispuistossa Kuva: Metsähallitus, Jari Kostet
Antti Mäkelä maastopyöräilee Teijon luontotalon edustalla Teijon kansallispuistossa Kuva: Metsähallitus, Jari Kostet

 

Matildanjärven rantapolku Teijon kansallispuistossa sopii hyvin maastopyöräilyyn, tietää Antti Mäkelä. Kuva: Metsähallitus, Jari Kostet.
Matildanjärven rantapolku Teijon kansallispuistossa sopii hyvin maastopyöräilyyn, tietää Antti Mäkelä. Kuva: Metsähallitus, Jari Kostet.

 

Teijo. Salon osuudella Rannikkoreitti kulkee meren ja kansallispuiston välissä. Kuva: Salon kaupunki, Sanna Lammervo
Teijo. Salon osuudella Rannikkoreitti kulkee meren ja kansallispuiston välissä. Kuva: Salon kaupunki, Sanna Lammervo

 

Teijon maisemista on aika pyöräillä Strömman kanavan kautta Kemiönsaareen.
Kanavalla kannattaa pysähtyä ja katsella, millaiselta näyttää Suomen ainoa, paljain silmin nähtävä vuorovesivirtaus.

Strömman jälkeen eteen tulee valintatilanne. Pitäisikö jatkaa suoraan Kemiön keskustaan, ehkä yöpyä siellä ja jatkaa taas aamulla eteenpäin? Vai kääntyäkö jo sittenkin ennen keskustaa Pedersåhon ja sieltä Västanfjärdiin?

Jos valinta tuottaa päänvaivaa, siihen kannattaa totutella. Vastaavia valintatilanteita on Rannikkoreitti täynnään.

– Tämä reitti on monipuolinen. Täällä voi rauhassa oikaista lyhyemmälle reitille tai pidentää matkaa halujensa mukaan. Voi mennä sellaisillekin pikkuteille, jotka eivät kuulu viralliseen Rannikkoreittiin, sanoo Kemiönsaaren matkailupäällikkö Benjamin Donner.

Donner luettelee kohteita, joihin pyöräilijä pääsee pelkästään Kemiönsaaren puolella Rannikkoreittiä polkiessaan: Taalintehtaan ruukkikylä, Högsåran saaristolaiskylä, Kahvila Farmors Café, Söderlångvikin kartano kahviloineen, Hiittisissä sijaitseva Viikinkikeskus ja jopa Örön saari.


Jos etukäteinen suunnittelu ei tänä kesänä nappaa, voi retkeilijä lähteä myös spontaanisti polkemaan minne nenä näyttää.

Majoitusta on tarjolla tiheästi: hotelleja, mökkejä ja monenlaista aamiaismajoitusta. Erikoisuuksiin kuuluu muun muassa Storfinnhovassa sijaitseva metsäkylä, jossa väsynyt pyöräilijä pääsee nukkumaan puihin rakennettuihin pikkumökkeihin.

Alueella on myös suuri ja tunnelmallinen savusauna, joka on yleisön käytössä kesäperjantaisin.

– Kun ottaa reissulle teltan mukaan, löytyy majoituspaikka takuuvarmasti. Reitin varrella on valtavasti maastoa, jossa voi telttailla jokamiehen oikeuden turvin, Donner kannustaa.

Virallisia telttapaikkoja Rannikkoreitin varrella on muun muassa Vestlaxissa, Taalintehtaalla, Högsårassa ja Örössä. Myös Teijossa Metsätalon vieressä on telttailuun hyvin sopiva alue.

– Pisin väli, jossa ei ole valmista sisätilamajoitusta tarjolla, on noin kahdenkymmenen kilometrin polkaisu Salon Mathildedalista Västanfjärdiin. Sitäkin matkaa voi lyhentää valitsemalla Kemiön keskustaan menevän reitin.

Storfinnhovassa pääsee erikoisen majoituksen makuun. Kuva: TS/Jari Laurikko
Storfinnhovassa pääsee erikoisen majoituksen makuun. Kuva: TS/Jari Laurikko

 

Ilta alkaa laskeutua Högsåran saareen, jonne Sanna-Mari Kunttu pyöräili. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Ilta alkaa laskeutua Högsåran saareen, jonne Sanna-Mari Kunttu pyöräili. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

 

Jokamiehen oikeudella voi telttansa pystyttää tietyin edellytyksin myös virallisten telttailualueiden ulkopuolelle. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Jokamiehen oikeudella voi telttansa pystyttää tietyin edellytyksin myös virallisten telttailualueiden ulkopuolelle. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

 

Illan parhain hetki: pyöräily on takana, makeat unet Högsårassa edessä. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

Illan parhain hetki. Pyöräily on takana, makeat unet Högsårassa edessä. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Kemiönsaaren matkailuassistentti Sanna-Mari Kunttu on tottunut pyöräilemään Rannikkoreittiin kuuluvilla teillä sekä työmatkoja että vapaa-ajan huvipoljentoja.

– Rannikkoreitin teillä on tosi vähän liikennettä. Kesällä Taalintehtaan ja Kasnäsin välillä ajaa jonkin verran isoja rekkoja, joten se lienee vaarallisin kohta koko reitillä.

– Samalla se on kuitenkin myös koko reitin kaunein osuus merimaisemineen.

Sekä Kuntun että Donnerin mukaan Rannikkoreitti on mukava ja suhteellisen turvallinen myös lapsiperheiden ajaa.

– Olemme suunnitelleet reitin niin, että se kulkee pienempiä teitä pitkin ja pysyttelee mahdollisimman paljon pois isoilta teiltä. Vajaa 90 prosenttia koko reitistöstä on turvallista ajaa, tuo loppuosa liittyy juuri tuohon Taalintehtaan ja Kasnäsin väliseen osuuteen.

Kuntun mukaan Kemiönsaarella on paljon pyöräilyyn sopivia pikkuteitä, joita ei ole merkitty edes Rannikkoreitin karttaan.
Niitä pyöräilemällä voi löytää myös omia helmipaikkojaan matkan varrelta.

”Merimatka kestää kolmisen tuntia suuntaansa.”

Rannikkoreitin pyöräilijä haluaa todennäköisesti nähdä ja kokea retkensä varrella myös merta.

Se on mahdollista myös siten, että pyöräilijä kulkee reitillä jonkin osuuden meriteitse.

Tällöin matkanteko vaatii kuitenkin hieman enemmän suunnittelua, sillä yhteysalukset ja lossit liikkuvat vain ennalta määrättyjen aikataulujen mukaan, joillakin reiteillä harvemmin kuin päivittäin.

Esimerkiksi Kasnäsin ja Taalintehtaan välillä liikennöi yhteysalus Stella, joka ottaa maksutta kyytiin niin pyöräilijät kuin heidän pyöränsäkin.
Merimatka kestää kolmisen tuntia suuntaansa ja tarjoaa hienoja saaristomaisemia katseltavaksi.

Myös Högsåraan pääsee ilmaiseksi lossilla.

Pyöräilijä voi suunnitella reittinsä niinkin, että hyppää pyörineen Kasnäsista yhteysaluksen kyytiin ja yöpyy vuokramökissä esimerkiksi Vänön saarella.

Puolustusvoimien vanhoja polkupyöriä vuokralla

– Örön suhteen täytyy muistaa, että sinne liikennöivä reittiliikenne ei ota pyöriä mukaan alukseen. Ainoastaan maanantaisin ja torstaisin pyörät on mahdollista saada mukaan.

– Öröstä saa kuitenkin vuokrata puolustusvoimien vanhoja polkupyöriä, joilla pääsee ajamaan pitkin saaren mukulakiviteitä.

Pyöriä saa vuokrata myös muualta reitin varrelta. Esimerkiksi Teijolla toimii yritys, joka vuokraa retkipyöriä Rannikkoreitin kiertäjille.

Donnerin mukaan lähitulevaisuudessa vuokrapyörien tarjonta tulee entisestään laajenemaan.

Örö ilmasta käsin. Kuva: Metsähallitus
Örö ilmasta käsin. Kuva: Metsähallitus

 

Öröstä voi vuokrata puolustusvoimien vanhoja polkupyöriä, ja kurvailla niillä Pitkäksi Ikäväksi nimetyllä mukulakivitiellä. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.
Öröstä voi vuokrata puolustusvoimien vanhoja polkupyöriä, ja kurvailla niillä Pitkäksi Ikäväksi nimetyllä mukulakivitiellä. Kuva: Sanna-Mari Kunttu.

Rannikkoreitin pyöräilykartta on nähtävillä netissä.
Sen saa myös Salon ja Kemiönsaaren matkailuneuvonnoista. Kartan voi myös tilata sähköpostilla esimerkiksi osoitteesta tourism@visitkimitoon.fi

– Kemiönsaari on upea pyöräilysaari. Nyt kun meillä on kartalla viivat merkitsemässä reittejä, ihmiset uskaltavat helpommin tullakin.

– Syntyy ajatus, että joku muu on miettinyt reitin valmiiksi ja että tarjolla on nähtävyyksiä ja palveluja. Ja niinhän niitä todella onkin, Donner lupaa.

Vastaa