PURJEHDUSSANASTO |

Genaakkeripuomi

Genaakkerin kiinnityspuomi.

 

YLEENSÄ = genaakkeripuomi

MYÖS = keulapuu, keulapuomi

JOSKUS = boksprööti, puksprötti, puksprööti, puuksprööti, puukspröötti

RUOTSI = gennaker bom

ENGLANTI = gennaker pole

VANHA MERIMIESSUOMI = –

VANHA MERIMIESSUOMI = –
 
 
Genaakkerin halssikulma eli alaetukulma kiinnitetään joskus keulaharuksen juureen, yleensä genaakkeripuomiin. Puomi kiinnitetään yleensä kanteen keulaharuksen viereen niin, että se sojottaa keulasta viistosti ylös tai vaakasuoraan.

Puomi on yleensä tilapäinen eli se kiinnitetään keulaan vain, kun genaakkeria käytetään. Jos genaakkeripuomi asennetaan veneeseen kiinteästi, se lasketaan mukaan veneen kokonaispituuteen, jolloin se vaikuttaa epäedullisesti kilpapurjehduksessa käytettävään veneen mittalukuun.

Genaakkeripuomi tehdään hiilikuidusta tai muusta kevyestä ja vahvasta aineesta. Puomia ei käytetä muuhun kuin genaakkerin kiinnittämiseen.

Genaakkeripuomin ansiosta genaakkeri siirtyy poispäin mastosta, jolloin genaakkeri pääsee pois isopurjeen katveesta. Puomista on sekin hyöty, että se vie genaakkerin melko kauas myös keulaharuksesta, minkä vuoksi purje ei hevin kierry haruksen ympäri myötäkäännöstä tehtäessä eli jiipatessa. Samalla myös keulaharus saa tilaa, jolloin siihen voi nostaa keulapurjeen samaan aikaan kuin genaakkeri on ylhäällä.

Genaakkerien yleistyessä myös puomit ovat yleistyneet. Koska puomi antaa genaakkerille lisää tilaa, puomien yleistyminen puolestaan on johtanut siihen, että genaakkerien koko on kasvanut.

Jotkut kutsuvat genaakkeripuomia keulapuomiksi tai pukspröötiksi. Nämä kolme sanaa tarkoittavat kuitenkin eri asioita.

Keulapuomi eli keulapuu pistää ulos veneen keulasta viistosti ylös tai vaakasuoraan. Se on kiinteä osa veneen runkoa ja se tukee harusten kanssa rikiä veneen pituussuunnassa.

Keulapuomin alapuolella sijaitsevat puksprööti ja vesistaagi, joiden tehtävänä on tukea keulapuomia. Puksprööti on osa veneen runkoa, keulan jatke, joka sijaitsee keulapuomin alla ja kannattelee sitä. Puksprööti kulkee keulasta yläviistoon ja kiinnittyy keulapuomin puoliväliin.

Vesistaagi on harus, joka on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee lähellä vettä. Se kulkee keulan vesirajasta yläviistoon ja kiinnittyy keulapuomin kärkeen. Vesistaagia kutsutaan myös nimillä vatustaagi ja vastaveto.

Joissakin perinneveneissä keulapuomi on pelkkä koriste. joidenkin veneiden keulassa taas on uloke, joka helpottaa veneeseen nousemista ja veneestä poistumista. Tämä uloke ei ole keulapuu, vaan ankannokka.

Purjelaivoissakin oli puksprööti. Se tarkoitti ‘keulapuomia’ ja sitä kutsuttiin nimillä puugprööty, puugsprööty ja prööty, ruotsiksi bogspröt. Se oli paksu, maston kaltainen puu, johon keulaharukset kiinnitettiin ja joka tuki laivan koko rikiä.

Puugi eli puuki, ruotsiksi bog, tarkoitti ‘tiettyä pyöreää kohtaa aluksen keulassa‘. Spröt tarkoittaa yleisruotsissa ‘vartta, tankoa’ ja muita ulokkeita.

Pukspröötiä kutsuttiin eri kielillä samaan tapaan: venäjäksi se oli bugsprit, saksaksi bugspriet, tanskaksi bougspriden, hollanniksi boegspriet, englanniksi bowsprit, espanjaksi baupres, ranskaksi beaupre, italiaksi bompresso ja copresso ja portugaliksi gurupes.

Vastaa